Huhtikuu alkoi vahvasti sohvan pohjalla flunssaa potiessa ja kaikki sisustushommelit siivouksesta lähtien ovat olleet nyt iloisesti viikon tauolla, mutta onneksi ihan kädettömänä en ole siellä sohvatyynyjeni seassa makoillut, kun sain paikkailtua siinä niiskuttelun lomassa tämän peittoprojektini loppuun.
Ei niitä enää niin hirveän montaa paikkaa ollutkaan jäljellä ommeltavaksi, mutta aivan hyvä tahti oli tehdä hitaasti pari paikkaa silloin tällöin, kun siltä tuntui. Peittoa ei ole vielä näihin kuviin pesty ja siksi kovin rypyssä kaikki, mutta silti siitä näkee miten liikkis siitä tulikaan. Jotenkin niin helluset nuo hieman vaihtelevalla tarkkuudella tekemäni pienet ompeleet noissa paikkalapuissa, on kerrassaan kiva käsityön fiilis tässä nyt.
Tuo värimaailmakin napsahti niin kivasti kohdilleen ja kokonaisuudesta tuli just eikä melkein ihan täydellinen makuuni. Nyt on jokainen koirien pureksima ja raapima reikä ja palkeenkieli piilossa paikkalappujen alla, jopa ne ihan minipienimmät, kun ajattelin, että ne siitä kuitenkin heti suurenevat ja kivampi paikata nyt kerralla kaikki. Koirat tosin tätä eivät siis enää itselleen saa ja ovatkin kaiholla tätä katselleet aina kun se sylissäni on paikattavana ollut. (Tosin, jos joskus haluan tähän vielä lisää paikkoja voin sen heille antaa muutamaksi viikoksi nujuttavaksi ja sitten paikkailla sen tulokset.)
Tässä vielä kuva toisestakin puolesta. Tässä on nyt yhteensä 62 paikkaa. 34 toisella puolella ja 28 toisella. Melkoinen määrä pieniä ompeleita ja aika monta kertaa tuikattu neulalla omaan sormeen, mutta kyllä on ollut kaiken sen vaivan arvoista!
I got the flu and had to stay on the sofa for a week, but it gave me time to finish this patching project with no hurry. I really love the outcome, it is just so cute!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti