torstai 25. helmikuuta 2016

Kissalle tuoli, eikun Annalle siis

Ja tuunaukset Annan ja Kian huoneisiin tuleviin kalusteisiin jatkuvat. Nyt oli vuorossa Annan työtuoliksi ostettu vanha puutuoli. Ajatuksena oli verhoilla tämä uudestaan jollain nätimmällä, mutta sitten ilmeni, että perheessä on kissa joka on erityisen mieltynyt kynsimään kaikkia huonekaluja, erityisesti nättejä sellaisia. Kotvan tuumailtuamme sain ajatuksen, että mitäs jos sen verhoilisi jollain nätillä, mutta rumalla niin se ei ehkä haittaisi jos kissa siihen kävisi oman lisänsä pistämässä.

Ja se ajatus hyväksyttiin joten tuumasta toimeen. Purin vanhat verhoilut pois ja alta paljastui ihan kohtuulliset aluskankaat joten en purkanut tuolia sen pidemmälle. Selkänojassa oli vieläpä vanhat sahajauhot vielä tallessa. Istuinosaan oli vaihdettu vaahtomuovi, mutta koskapa molemmat toimivat vielä vallan mainiosti saivat ne olla juuri noin kun olivat.

Sitten piipahdin vintissäni hakemassa uuden verhoilumateriaalin - vanhan säkin. Näitä olin joskus hamstrannut tietämättä oikein mihin niitä käyttäisin ja nyt tähän kissa-kokeeseen ne tulivat hyvään tarpeeseen. Yksi säkki riittää tähän tuoliin mainiosti joten valitsin sellaisen jossa oli oikein paljon mustaa tekstiä.

Tuolin takaosasta uupui pieni verhoilupaneli joten tein uuden kovalevystä ja päälystin sen säkkikankaalla. Liimasin sen kunnolla kiinni kovalevyyn jottei se pussita tai muuten roiku ikävästi. 

Pistin levyn paikoilleen nauloilla jotka peitin naulaamalla päälle ihan vaan paksua mustaa narua. Emme viitsi tuolia nyt pilata liimoilla tai muilla liiallisilla virityksillä jos joskus sen haluaa oikein ammattimaisesti uusiksi laittaa. Hellästi mutta jämäkästi menevät nämä uudet verhoukset kiinni niin että sitten joskus irtoavatkin vielä helposti.

Ja sitten vaan verhoukset kiinni selkänojaan ja istuimeen. En päätellyt säkkikankaan reunoja mitenkään. Laitoin vain reilusti, noin neljä senttiä kangasta taitteeseen josta niittasin parin-kolmen sentin välein kiinni niin ei se sieltä pääse purkautumaan itsekseen.

Sitten viimeistelin kaikki reunat ihan vaan tavan kanttinauhalla jonka naulasin kiinni tuolista irrotetuilla koristenauloilla. Vähän rumasti ne menivät koskapa eivät olleet enää kovin suoria tai muutenkaan yhteistyökykyisiä , mutta se on pientä eikä haittaa lopputuloksessa. Tähän sopii ihan hyvin vähän huiskin haiskin laitetut kanttinauhat ja koristenaulat. Luulen ettei se kissakaan moisia katso. 

Ja lopputulos on kyllä aika veikeän näköinen. Valmiiksi vähän räjähtänyt mutta silti aika tyylikäs. Kunnon kierrätystuunaus vaikka kanttinauhat ja narun jouduinkin käydä kaupasta ostamassa. Kaikkineen yhteensä alle kolmenkympin tuoli kuitenkin. Ei huono projektissa jossa budjetti pitää pitää mahdollisimman pienenä.

More makeovers to the furniture to the two room project I have going on. We wanted to upholster this vintage chair with something nice, but then realized that the family has a cat that loves to scratch everything nice. So I had an idea of upholstering it to look like the cat has already been there. Old sack makes the chair look both shabby and chic. And even though I'm not a professional I think I made a decent job upholstering this furniture.

15 kommenttia:

  1. Mulla on juuri entisöintikurssilla työn alla vanha keinutuoli, johon aion laittaa uudet kankaat kahvisäkeistä. Pari pikkutuolia olen jo aiemmin niillä uusinut. Mainio materiaali!!
    Ja hieno toi sun tekemä tuoli.

    VastaaPoista
  2. Ihana on väärä sana noin rouhealle, mutta aivan mielettömän makee! Huippuidea ja tuli upea!

    VastaaPoista
  3. Upeaa jälkeä! Onko mitään, mitä et osaa :) t. Minna J.

    VastaaPoista
  4. Hieno tuoli! :D Kyl meidän kisuli rakastaisi kynsiä just tuota kangasta/tuolia. Mitä karkeampi pinta esim. sisalnaru, sitä ihananpaa on siinä kynsiä teroitella. Toivottavasti Annan kissa ei mielly tuohon tuoliin. Mä kyl tykkään kympillä!
    -TarjaL

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä kissaa vartenhan tämä vähän tehtiinkin. Tosin en laittanut niin pinkeälle noita kankaita, just ajatuksella että se "venyy kissalle liikaa" tuo materiaali. :-)

      Poista
  5. täytyy myöntää että hihittelin täällä itsekseni : "..mitäs jos sen verhoilisi jollain nätillä, mutta rumalla.." kissaihmisenä toki ymmärsin mitä tarkoitit : )

    VastaaPoista
  6. Taisi olla nappivalinta kisuliinille :) no ainakin meidän kissat kelpuuttaisivat juuri tuollaisen karhean, mukavasti kynsiin tarttuvan kankaan!

    Mutta kaunis lopputulos, toivotaan tuolille pitkää käyttöikää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei noiden pintojen tarvitse kovin montaa vuotta tuolleen kestää. Niin kauan kun kisuli ymmärtää jättää puuosat rauhaan...

      Poista
  7. Aivan mahtava! :) Kyllä kissa ja Anna taitaa nyt joutua "taistelemaan" lempituolista!

    VastaaPoista
  8. Siitä tuolista tuli aivan täydellinen <3

    VastaaPoista