Napakymppi

Siellä se nyt on paikoillaan lapsen huoneessa ja sopii sinne kyllä juuri niin hyvin kun kuvittelinkin. Värikin näyttää ihan täydelliseltä noin. Vähän mietitytti että miten se istuu tuohon lappeen alle kun niin korkeaksi sen rakensin, mutta ihan hyvin jäi päälle tilaa vinosta katosta huolimatta. Mitoiltaan tämä kaappi on melko täsmälleen 173,5cm korkea, 43cm syvä ja 98cm leveä. Aika kompakti, mutta niin loistavasti toimiva. Lapsikin antoi äidille kymmenen pistettä ja papukaija-merkin.

And there it is in my son's room. Fits in nicely under the edge of the ceiling. The color looks splendid and the scale of the cabinet is just right. It's not too big and not too small. I'm also happy to say that my son gave me ten points for building this. This fits his needs and style so perfectly. 

Se on vihreä

En tiedä oliko se kevään kaipuuta vai mitä mutta alusta asti kaappia rakennellessa tiesin että siitä tulee vihreä. Päässäni näin sen vihreänä ja sellaiseksihan se oli sitten maalattava. Tarkan sävyn valikoiminen oli tässä vallitsevassa harmaassa säässä vähän konstikasta, mutta lapsen kanssa yhdessä katsottiin värikartasta että tämä näyttää hyvältä ja sillä sitten sudittiin. Valoisampi vuodenaika näyttänee osuimmeko aivan nappiin, mutta nyt keinovalossa näyttää ainakin kovin kivalta (tosin kamera vähän vaihteli sävyä kuvissa).

Vanerista tehdyt ovet istuvat miten istuvat ja mielestäni se näyttää vaan tosi hyvälle kun eivät ihan istu. Niin kun sanoin niin antavat luonnetta. En muutenkaan ollut kovin tarkkana kittaamisen, hiomisen tai sahan jälkien peittelyissä. Pitäähän sitä nyt jokin käsityön leima olla, ihan tyhmää olisi jos liian pilkun tarkkaan olisin tehnyt (ei sillä että olisin edes osannut).

Ovet toimivat hyvin ja hyllyjen järjestys on tarkkaan mietitty. Kahvoiksi olin hankkinut jo aiemmin tuollaiset vanhat. Meinasin aluksi hieman kolhia tätäkin kaappia vähän kulahtaneemman näköiseksi, mutta päätinkin toisin. Se on nyt niin kivan näköinen noin. Malliltaan ja mitoiltaan passaa tänne vanhojen sekaan oikein hyvin. Oviin aion kyllä jossain vaiheessa maalailla numerot, ellen sitten satu löytämään jostain aitoja vanhoja numerokilpiä. saattaa tosin olla vähän kiven alla kun tahtoisin että ovat perättäiset numerot ja valkoiset. 

Nyt vaan loput maalit pintaan ja yläkertaan tämä kaappi. En malttaisi odottaa että miltä se siellä lapsen huoneessa sitten näyttää, kun nyt jo on noin onnistuneen näköinen täällä alakerrassa.

And it's green. I saw the cabinet green in my dreams before I even started planning it, so of course it had to be green then. The tone of green we chose together with my son. It's like green but not too green. I'm quite happy the way it turned out. Not too posh with all the "errors" showing. Looks like someone made it as a craft. Perfect. Can't wait to get this upstairs to my sons room, but it still needs a bit more paint so it'll take awhile.

Vääntelyä ja vääntyilyä

Halusin tähän kaappiin ehdottomasti ovet jotka jäävät päälipuolelle ja siihen tarvittiin tietysti sellaiset saranat jolla tuo onnistuu. Mutta mitä tehdä kun kaupoista ei löydy kapoisiin kaapinoviini täysin sopivia saranoita? No ne muotoillaan tietysti lähimpänä malliltaan olevista itse. Vasara käteen, sarana rustuukiin ja varovasti paukutellaan sellaiseksi kun haluaa. Ei ehkä ihan helpoimmasta päästä, mutta onnistuin ja nuo toimivat ihan moitteetta. 

Toinen homma joka ei mennyt ihan moitteetta oli itse ovet. Ohut vaneri ei juuri koskaan ole suoraa ja jotenkin jo etukäteen tiesin että vääntymään ne tulevat, mutta että ihan noin paljon oli oma mokani. Onneksi vain tämän ensimmäisen oven kohdalla näin pahasti. Koitin nimittäin olla vähän ovela ja laittaa yhteen suuntaan käppyrän vanerin päälle toiseen suuntaan käppyrän peitelistan. Muuten onnistuin ihan hyvin, mutta juuri tähän reunaan laitoin sen listan väärin päin, eli se käyristyi samaan suuntaan levyn kanssa. Tulokseksi sain oikein hienosti kaartuvan oven alareunan. 

No, toistaiseksi aion elää tuon kanssa. "Antaa kaapille luonnetta" niin kun ruukaan sanoa (aina kun mokaan). Loput ovet tuntuvat tulevan enemmän suoriksi eikä mateiraalit enää ihan riitä uuden tekemiseen (lue: en sitten millään jaksaisi just nyt).

Muutoin kaappi edistyy ihan mallikkaasti. Viimeinen ovi kohta kiinni, loput kittaukset ja sitten vaan maalia pintaan. Hyvä siitä tulee.

Slight problems trying to find suitable hinges for the cabinet. Couldn't find the exact model I needed so I customized ones I found using hammer. Worked out well. Tried also to work with not so straight plywood and that didn't work out so well. One of the doors is a bit bended from the bottom, but I'm not going to let that ruin my day now. I think I'll leave it that way and say: "it gives the cabinet some character". Otherwise it's progressing nicely. The last door needs to be put on it's place and I can start painting it. 

Vaatekaapista vuokrakasarmiksi

No niin, ylälista ja sokkeli asennettuina ja näemmä myös kaksi pientä koiruutta. Ovat ilmeisesti päättäneet että tästä tulee sittenkin kerrostalo heille. Mukaan sopisivat myös siskon koirat, pari chinchillaa, orava ja ehkä muutama undulaatti. Pistää kyllä vakavasti miettimään että tuleeko tästä vaatekaappia nyt lainkaan kun noin mukavasti ovat tuonne asettuneet.

I'm trying to build here but these two guys have decided to change the plans. They seem to think it would make much better apartment house for them and a few of their friends. Although it brakes my heart (cause they are so cute there), I need to serve them an eviction note soon to be able to continue my project.

Rakentelupäiväkirjaa kaapista

Eilisen aikana kaappiin asentuivat taas nuo "sisennykset", eli rimoitin oviaukot hieman pienemmiksi. Laitoin myös yläreunaan hieman isommat sisennykset koska aion kiinnittää siihen koristelistan.

Tätä listaa varten ajelin oikein Malmille asti, Helsingin erikoishöyläys nimiseen liikkeeseen. Tarvitsin kaappiin juuri oikeanlaisen listan ja semmoistahan ei tavan rautakaupoista löydy. Ostin samalla myös peitelistaa ovien peilien rakenteluun, mutta siitä myöhemmin. Täytyy kuitenkin vielä sanoa, että toisin kun luulla voi ovat nämä pienet puutavaran erikoisliikkeet yleensä ylivertaisen valikoimansa lisäksi myös huimasti edullisempia ostelupaikkoja kun isot rautakauppaketjut. 

Minulta myös kyseltiin että millä saan kaapeistani rakennettua suoria ja vastaus tulee tässä; ristimitalla ja taustalla. Eli kun kaappi on kutakuinkin läjässä otan mitat molempiin suuntiin kulmasta kulmaan ja "potkin" kaapin sivuja kunnes kummatkin mitat ovat kutakuinkin samat. Näissä kuvissa näkyy kuinka minulla on jakkara pitämässä toista päätä paikoillaan samalla kun säädin toista.

Ja sitten kun mitat ovat molempiin suuntiin samat laitan taustalevyn tiukasti kiinni niin kaappi "jampakoituu" ja pysyy suorana. Saman asian ajaa esim kulmiin laitettavat puiset kolmiotuet tai niinko avohyllyissä usein on ihan sellainen ristin muotoinen tukirauta. Kun osat eivät enää pääse pystysuunnassa liikkumaan pysyy kaappi tukevasti läjässä.

Olisin kovasti tykännyt laittaa tuon taustalevyn sillai hienosti upotettuna, mutta kun ei ole työkalua semmoiseen, niin iskin raa'asti päälle vain. Sitä kukaan huomaa sieltä seinää vasten kumminkaan.

Nyt vielä listat, sokkeli ja ovet niin voin ruveta suunnittelemaan että minkä väriseksi tuo nyt sitten maalataankaan. 

The locker is progressing nicely. I made the door holes smaller with small wood bars and put a larger piece on the top. I wanted a special kind of moldings to the top and found them at Helsingin erikoishöläys, a vintage style planing company that make all kinds of moldings from wood. I also put here a few pictures of how one can make a frame straight to the mark. Just measure the length from corner to corner, adjust the frame as long as the measures are exactly same on both sides and then nail on a sheet of hardboard tightly to hold it that way.

Pukukaappi Vol. 2

Ja siitä se taas lähti. Mielessä on ollut sen edellisen pukukaapin onnistuttua niin hyvin, että josko sitä ottais ja rakentelisi toisen, isomman ja vähän erilaisen. Lapsen huoneen vaatekaappi on jo ajat sitten käynyt tyypille liian pieneksi ja sinne sopisi enemmän kuin hyvin oikein kunnon rouhea puinen pukukaappi. No, tuumasta toimeen siis. Ja tällä kertaa tein ihan suunnitelmasta piirustuksenkin, tosin vain materiaalien hankkimisen aikana jotta osasin ajatella että mitä menee mitäkin, mutta piirustus kun piirustus, tuolla mennään.

I started to build another wood locker since the previous one worked out so well. My son is in need of a bigger wardrobe in his room and I think a rough vintage looking locker would suit the room well. I even made a plan on paper this time (wink), although it's only for the shopping of supplies.

Titityy

Eilen kun aurinko paistoi, ilma oli lämmin ja lintu sanoi titityy tuli niin kova kevätfiilis että melkein huomaamattani tieni vei kukkakauppaan nuuhkimaan kaikkea vihreää. 

Siellä sitä tietysti karkasi mopo käsistä ja tuli hankittua vähän uutta kotia koristamaan vaikka aivan liian aikaista vielä olisi ruveta kevättä kaihoamaan. Koitin ostella järkevästi sellaista jonka voi suuhunsa pistää jos rupeaa kovasti nuupahtamaan ja hankin pari mäkimeiramia ja persiljan. Eivät ne kuitenkaan hoidossani kevättä ehdi nähdä niin näin kierrän sen huonon omatunnon siitä näppärästi.

Meiramit altakasteluruukkuun ja ruukku vanhaan hienoon puumittaan niin jo vain näyttää kuulkaas keväiseltä.

Ostin myös hienohelman. Ihan siksi kun olen tuollaista aina halunnut kokeilla, että millainen on kasvateltava. Jääkaapin päällä oli tyhjä kolo joka kasvia huusi niin siihen sitten laitoin. Toiveissa on että kasvaisi tuossa oikein isoksi pilveksi, mutta saas nyt nähdä kuinka käy. En ole kovin kuuluisa viherpeukalostani.

Ja lopuksi sorruin ja lujaa ja ostin kimpun tulppaaneja. Olen ollut jo vuosia tulppaanien ostolakossa koska niitä näkee mielestäni jo ihan liikaa joka paikassa. Oli tullut oikea tulppaaniähky. Mutta sitten kun tunsin näiden tuoksun nokassani ja näin plakaatin jossa seisoi että kotimaassa kasvatettu niin jokin päässäni naksahti ja vein kimpun kassalle. Kotona ei kaduttanut, vanhassa nahkaruukussa (siellä on lasivaasi sisällä) ne näyttävät niin täydellisiltä. 

It was so warm and sunny yesterday that when I heard a bird singing it's spring tune I just had to go to a flower store to get myself something green. It's way too early to start growing anything for the garden yet, but I still got a couple of herbs. I can eat them if they start feeling upset of the lack of light. I also got one houseplant and a bunch of tulips and came home with a big smile on my face.