Jack O'lantern

Pitkästä aikaa raaskin ostaa kaupasta kurpitsan vain kaivertaakseni siitä koristeeksi lyhdyn. Mielestäni nämä ovat ehkä hauskimpia halloween-koristeita ikinä. Otin siemeniä talteen josko ensi kesänä muistaisin ne istuttaa kompostin likelle ja saisin siten ensi syksyksi oikein monta kurpitsalyhtyä.

Hauskaa pyhäinpäivää kaikille!

Välillä jotain kaunistakin

Äitee löysi kätköistään tämän tätini maalaaman teeserviisin ja kiikutti sen minulle. Olin jo vallan unohtanut koko setin olemassaolon ja yllätyin sen kauneudesta sekä ihanista väreistä. Olen todella huono käyttämään kalliita porsliiniastioita varsinaiseen tarkoitukseensa, mutta tämä serviisi on niin kaunis että se täytyy vähintäänkin laittaa jonnekin esille.

Projekti etenee

Maalinpoistourakka alkaa olla pian loppusuoralla, yksi kulma olisi vielä kaapimatta. Homma on ollut työlästä ja hermoja riipivää vanhojen maalikerrosten ollessa paikoin hyvinkin tiukassa, mutta sinnikkyydellä niistäkin on selvitty.

Huomasin yllätyksekseni että pöytälevy on jotain vallan muuta puulajia kun jalat ja pikkuisen huolestuttaa miten tuo jää lopputuloksessa näkymään, mutta kokeilumielellähän tässä oltiinkin liikkeellä, joten eiköhän tuokin asia ratkea sitten kun väriä pintaan pääsee lätkimään.

Maalia poistellessa vastaan tuli myös pöydän alkuperäinen väritys, eli jalkaosa vaaleansininen ja kansiosa tuollainen puu lakattuna. Siinä raputellessa aloin myös harkita vaihtoehtona, josko pöydästä tekisi sittenkin vaaleansinisen...

Lisää projekteja

Olohuoneen kaapin vaihdoksen yhteydessä saattaa huone muuttua ylkoasultaan hieman toiseksi. Vanha kaappi on nimittäin mielessäni väriltään musta ja se pitää saada istumaan huoneeseen mutkattomasti, joten muiden tavaroiden tulee jollain lailla myötäillä sitä. Siksipä otin käsittelyyni olohuoneen vanhan pöydän, ajatuksena karsia siitä kaikki romantiikka ja muuttaa sen olemus joksikin ihan muuksi.

Ensin poistetaan siis kaikki vanhat maalit, ei kuitenkaan liian tarkkaan. Tähän hommaan turantunee vielä ilta jos toinenkin. Sitten ajatuksena on huitaista pinnat mustiksi, kuitenkin niin että puunkuviot jäisivät vielä jotenkuten näkymään. Ajatuksena tuntuu tosi kivalta, mutta ans kattoo ny mikä onkaan lopputulos. Ihan täytyy myöntää että nyt jännittää pikkuisen itseäkin.

Palapeli

Muistattekos vielä tämän? Vanha talonpoikaiskaapinraato, jonka ostin melkein vuosi sitten, on ollut piilossa vintillä kunnes sisko muutti ja vei uuteen kotiinsa kauan lainaamani vanhan pukukaapin tämän paikalta.
Vihdoin olisi siis aika kasata tästä puuläjästä oikea kaappi. Paloja puuttuu tosin aika paljon. Jostain pitää tehdä kaappiin sivuseinät, hyllyt sekä jonkinlainen tukirakenne, joka pitäisi koko hörskän kasassa. Haastetta on siis melkoisesti, mutta eiköhän se taas onnistu, kun vähän aikaa miettii.
Toivottavasti kaappia järsineet jumit ja muut inhat puunsyöjät ovat jo kaikonneet. Jos eivät täytyy toivoa, että kaikkoavat lopullisesti kaapin entrauksen jälkeen.
Nyt ei puutu kuin se inspiraatio alkaa hommiin...

Lehtihylly

Paikallisessa romukaupassa pisti oitis silmään tämän häkellyttävän värinen pikkuhyllykkö. Samantein alkoi päässä piirtyä kuva siitä sisustuslehtien säilyttäjänä ja kun hintakaan ei ollut päätä huimaava (15e) otin kalusteen kainalooni ja painuin kassalle.
Hyllykkö on täyspuuta ja kovin painava sekä väritykseltään huikean goottihenkinen. Annan tuon aluksi olla tuossa värissään, koska haluan olla avoin kaikille uusille värielämyksille ja koska hyllynen etsii ehkä kuitenkin vielä paikkaansa talossani.

Uuden jääkaapin lumoissa

1950-luvulla elettiin edistyksen aikaa. Nukkekotiinkin on nyt saatu viimeisintä tekniikkaa edustava uusi jääkaappi. Nyt voi poika saada kylmää marjajogurttia vaikka joka ilta.

Jääkaapin malli tuli ihan omasta päästä, muistellen mummolan vanhaa. Materiaaleina oli jälleen mm vaneri, balsa, puukitti ja erilaiset spraymaalit. Ovenkahva on jotain metallia, jonka löysin romulaatikoistani. Ja valo piti laittaa sisälle tottakai.
Kyllä noiden nyt kelpaa tuolla talossaan asua. Seuraavaksi saattavat saada jopa television, jahka keksin jostain ensin siihen sopivaa materiaalia.

Lasikko

Kirpputorilla kierrellessä tämä esine sattui silmääni monen monta kertaa ennen kuin vihdoin annoin periksi itselleni ja pulitin siitä pyydetyt viisi euroa.
Esineen iästä tai alkuperästä minulla ei ole mitään tietoa. Voi siis olla ihan uusi tai kohtuullisen vanha. Käsin tehty tai sarjatuotantoa. Materiaaliltaan vaikuttaa joltain tinan tyyppiseltä. Lasikupeissa on röpöjä ja ilmakuplia.
Tämän pitäisi kai olla tuikkuteline, mutta jotenkin näkisin tälle monia muitakin funktioita; tarjoiluastia, kukkamaljakko, vesivärikuppi...

Hylly

Eteisen ja keittiön välisen oven päältä lähti yksi kultapeili ja siinä mietteissäni mitä tilalle laittaisin sain idean hyllystä. Aluksi ajatus oli pistää tuonne jotain säilytykseen liittyvää, mutta olin laittanna liian kaposen hyllyn siihen tarkoitukseen, joten tuo on nyt ihan koristekäytössä.

Kuosilla siistiksi

Kuinka saa sijaamattoman vuoteen näyttämään kivalta? No, ostamalla siihen kivannäköiset lakanat tietenkin.
Lapset tunnetusti ovat huonoja sijaamaan vuodettaan ja meillä tämä pätee erityisesti. En itsekään ole kovin hyvä sijaamaan vuodetta, jätän sen yleensä myöhemmäksi vain todetakseni illalla, etten sitten muistanut sijata sitä koko päivänä.

Olin jo pitkään miettinyt noita marmekon lakanoita lapsen sänkyyn ja muutoksen yhteydessä vihdoin sitten hankin ne. Täytyy kyllä sanoa, että oikeassa olin. Nyt ei sänky näytä niin epäsiistiltä vaikkei sitä sinänsä pedattu olekaan.

Viihdekaappi

Vanha autotallista pengottu kirjahyllyn kaappi sai siis uuden kiiltävän mustan maalipinnan, pienet pyörät jalkoihinsa ja kunnon lukkomekanismin oviinsa ja muuttui ilmeeltään lapsen huoneeseen sopivan "omituiseksi".
Vihdoin on leffoilla ja peleilla paikka, jossa pölyyntyminen ei ole niin iso ongelma. Edellinen leffatelineenä toiminut avonainen työkaluteline päätynee jonnekin sopivaan paikkaan kenkätelineeksi, ehkäpä porstuaan...

Työn alla

Tällä hetkellä työn alla on video- ja pelikaappi pojan huoneeseen sekä vanhan kuvakollaasin kehysten maalaus mustista valkoisiksi.
Kaapinrähjä on osa vanhaa kirjahyllyä ja se on juuri kaivettu autotallin uumenista. Nyt se pitäisi maalata ja tuunata pojan huoneen tyyliin sopivaksi. Pari hauskaa ideaa kaapin entraukseen on jo tullutkin. Kuvakollaasi taas on peruja edellisen asuntoni somistuksista ja harkitsen nyt sen ripustamista portaikon seinälle kukerruspeilikokoelman tilalle.

Meillä ei ehkä nukuta ensi yönä...

...vaan meillä selataan tätä uutta Atlanta Bartlettin sisustusopusta, jonka postisetä tänään toi. Ihan on taas olo kuin pikkulapsella jouluaattona. Sulkeudun illalla kiireiden hellittäessa makuuhuoneeni rauhaan tämän kirjan kanssa ja luulenpa, että sieltä ulos tullessani rupeaa taas joku nurkka vaihtamaan tyyliään tässä taloudessa ;-)