Meillä on tässä lähellä iso puisto, jossa välistä käyn koirien kanssa lenkkeilemässä (siis koirat lenkkeilee ja minä kävelen, niille tiedoksi jotka minut tuntevat). Olen siellä katsellut sitä halkovan syvähkön ojan reunoilla olevia lupiineja ja joka kerta miettinyt, että pitäisi poimia pois niitä siitä, (koska vieraslaji) mutta sitten aina kuitenkin vain kävellyt ohi. Tänään en enää kävellyt, vaan kävin nyppäsemässä muutaman mihin yletin.
Ja kun kerran oli jo pari kukkasta kimppua varten käsissä niin poikettiin kotimatkalla vielä lähimetsän reunaan, jossa tiesin paljon vuohenputkea olevan ja siinähän oli jo sitten aivan ihastuttava kesäinen kukkakimppu valmis. Oman pihan parkkikselta siihen vielä yksi illakko keskelle (joka hienosti hävisi sinne sekaan) ja eikun kimppu maljakkoon ja esille paraatipaikalle keittiön pöydälle.
Ja siinä kun sitä ihailin ilta-auringon paistaessa avoinaisesta ulko-ovesta sisälle mietin, että pitää kyllä vähän useamminkin käydä poimimassa kukkia, kun tuolla koirien kanssa kuleksii. Siis ainakin näitä mitkä rikkaruohoiksi ja vieraslajeiksi tunnistaa. (Paitsi se illakko sieltä parkkipaikalta, sitä kasvaa omissa kukkapenkeissä ja on aivan ihana maatiaisperenna.)
Went to a near by park with my dogs and picked some flowers. The lupines are introduced species here in Finland and need to be removed and the goutweed is.. well a weed. So I made a nice bouquet out of those unwanted plants and it looks so pretty in the evening sun on my kitchen table. (There's also one tiny hesperis in the bouquet, I got that from my own parking lot as it had wondered there from my flower benches.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti