Kevään ensimmäiset kirppislöydöt

Pitkästä aikaa tein oikein hedelmälliset kirppisturneet ja tulin kotiin aimo lastin kanssa aarteita. Olinkin jo odotellut sitä hetkeä kun ihmiset alkavat kunnolla kevätsiivoilla nurkkiaan ja kirppiksille alkaisi ilmestyä enemmän minua kiinnostavia asioita tyhjien pöytien sijaan ja nyt näyttäisi hyvinkin siltä, että kannattaa lähteä kiertelemään jo vähän kauempanakin taas. Piipahdin tänään Hyvinkäällä ja Riihimäellä asti ja männä viikolla kiertelin kotikulmat. Tämä kasa on löytöjä noiden retkien varrelta.

Hoksasin jossain vaiheessa, että tarvitsen nyt paljon erilaisia säilyttimiä asioille ja vanhat peltipurkit ovat siihen mitä oivallisimpia. Pelti materiaalina on viehkeää myös ilman patinaa ja maalia ja pienempiä kukkapurkkeja ei kai koskaan voi olla liikaa, varsinkin jos jotain nättiä asetelmaa itselleen on stailaamassa. Hauska emalinen sivellin- tai harjakippo sopii varmasti johonkin keittiön tiskipöydän kohdille pikkuharjoille ja muille. 

Vanha kynäkotelo meni kokoelmani jatkoksi säilyttämään kyniä, mitäs muutakaan ja puunupit oli vaan pakko ostaa talteen, kun kuitenkin tarvitsen taas pian sellaisia johonkin projektiini. Hieman kärsinyt vanha piknik-kori lähti mukaani ajatuksella, että saisin sinne piiloon lapseni tänne vielä säilöön jättämiä kalastusvälineitä isoon makkariin läpinäkyvän muovilaatikon sijasta.

Lasinen korurasia tulee myös tarpeeseen, sillä huomasin joku aika sitten, ettei minulla ole mitään järkevää paikka korvisten säilyttämiseen ja pienessä messinkisessä omenassa voin aina pitää sitä senhetkistä lempiparia. Lopuksi löytyi vielä tuollainen söpö vanha maapallo, jollaisia olen tässä vuosien varrella nähnyt jo useitakin, mutta aina jättänyt ostamatta, kunnes nyt päätin vihdoin tarttua tarjoukseen ja kokeilla millaiselta se minun sisustuksessa näyttäisi. 

Myös kuvissa näkyvä harja ja iso peltitarjotin ovat tämä retken saaliita. Harjoja jostain syystä tarvitaan aina joka huoneessa ja peltitarjotin tulee ensi kesäksi puutarhakäyttöön pöytälevyksi. Ja parasta oli tässä osteluhuumassa se, että ei haittaa jos myöhemmin tulen jonkun esineen kohdalla katumapäälle, koska voin pistää sen kiertoon sitten kesäkuussa siellä rompetorilla.

My recent fleamarket finds include lots of things to store things in them. Some things for decorating and  some for my never ending diy's.

Messulippuarvonta on päättynyt

Hei Kevätmessut olis vihdoin kahden vuoden tauon jälkeen tulossa taas 7.-10.4. Helsingin Messukeskuksessa. Aivan ihanaa päästä sinne taas, oikein kohokohta minulle tässä kevään odotuksessa. Jo monena vuonna käyneenä siitä on tullut minulle ihan jo perinne päästä fiilistelemään kevätjuttuja jos jonkinmoisia vaikka talvi pitääkin vielä vähän otteessaan. Oivallinen inspiraation lähde myös ja kiva paikka tehdä pieniä hankintoja omaan pihaan puutarhaansa.

Minä sain arvottavaksi kaksi e-lippua blogini kautta teille lukijoille, joten laitetaas heti kilpailu pystyyn.

ARVONTA ON PÄÄTTYNYT

Arpakone arpoi voittajiksi nimimerkit Merjalta ja Katja S. Laittakaa minulle s-postia osoitteeseen dgsisustusmania ät hot mail piste com niin laitan liput tulemaan. Onnea voittajille!

Giveaway for e-tickets to Spring Fair at Messukeskus Helsinki 7-10 April. If you want to participate leave a comment below (with a name if you don't have a google account) by April 5th midnight.

Vihdoinkin rompetori

Pitkästä, piitkästä aikaa se tulee taas nimittäin Parolan aseman iki-ihana rompetori, jonne minäkin suuntaan aarteitani myymään tuona lauantaina kesäkuun 11. Tänne onkin nurkkiin ehtinyt parissa vuodessa taas kertyä kaikenmoista kivaa myytävää, mitkä itsellä jääneet tarpeettomiksi sisustuksen elellessä omaa elämäänsä. 

Tätä on niin kyllä odotettu, että nyt on fiilis vähän kuin joulua odottelisi. Tulisi vaan se kevät nyt äkkiä ja lumet sulaisi, että pääsen tuolta tallin vintistä romujani rymsteeraamaan. Olen nimittäin pakannut sinne näiden kahden rompetorittoman vuoden aikana jo melkoisen määrän aarteita!

Mutta ennen kun niitä pääsen tänne blogin puolelle kuvailemaan, voitte vikuilla tästä mitä minulla ja parilla muulla kolleegalla viimeksi sieltä myynnistä löytyi ja tästä minkälaista fiilistä siellä noin ylipäätään on. Pakko sanoa vielä lopuksi, että vaikka olenkin vähän puolueellinen kehumaan niin sanon silti, että ihan paras rompetori mitä tästä maasta löytyy. Kannattaa siis ehdottomasti ruveta jo nyt suunnittelemaan reissua Parolaan Kesäkuussa siellä.

P.S. Jos sinulla on varastoissasi kivaa vanhaa tavaraa ja haluaisit tulla sitä rompetorille myymään ota yhteyttä info ät parolanasema piste fi

Pienen mittakaavan muutto

Kaiken muun touhun sivussa tässä jo viime kuun puolella muutti nukkekotikin alakerrasta yläkerran isompaan makuuhuoneeseen. Siellä oli paremmin tilaa sille, nyt kun en enää niin aktiivisesti sen kanssa ole työhuoneen puolella touhunnut. 

Sille piti vaan askarrella tähän tilaan paremmin istuva kaappi säilyttimeksi ja tuo syntyi yhdistämällä kaksi käytettynä ostamaani ikean vanhan tuotannon vitriiniä yhdeksi kolmioviseksi. Hieman modasin tyyliä lisäämällä kaapin päälle antiikkisen ilmeisesti työpöydässä aiemmin olleen reunakoristeen, joka minulla sopivasti lojui jouten. Sitten vaan maalasin koko kokonaisuuden kalkkimaalilla samaan sävyyn ja kaapista ei päällepäin enää edes huomaa, että se ei ollut alun perin tuollainen.

Etsin sopivaa kaappia tälle nukkekodille tosi monta kuukautta ennen kun älysin, että voisin sen itse jostain tuunata. Halusin nimittäin, että se on just eikä melkein sen kokoinen, että nukkekoti sinne istuu kuin hansikas ja tilaa jää vähän oheistilpehöörille myös. Niin kuin kuvista näkyy onnistuin mitoituksessa lähes sentilleen.

Hauskaa on myös se kuinka paljon valoisammassa paikassa nukkeoti tässä huoneessa on. Työhuoneen nurkka oli niin pimeä tähän verrattuna, että tuntuu ihan uudelta ja raikkaalta tämä pikkutalo nyt tässä valokylvyssään. En ollut aiemmin ihan tajunnutkaan kuinka nätit ja pehmeän sointuvat nuo värit tuossa sisustuksessa oikein ovatkaan, kun aiemmin niitä olen pääasiassa keinovaloissa katsellut.

Kaapissa on siis kolme ovea, mutten ole vielä keksinyt tuolle keskimmäiselle ovelle kunnon saranasysteemiä niin se on väliaikaisesti ruuveilla kiinni tuossa ja se pitää irti nostaa jos avata haluaa. Se vähän hankaloittaa talon katselua, mutta kuten jo sanoin, niin harvoin sitä täällä katselen, että se ei haittaa jos vähän vaivaa täytyy sen eteen nähdä. 

Ovien laseihin on myös tulossa verhot jahka vain ehdin ne siihen ommella ja laittaa. Toimisi hyvin ilmankin, mutta tykkään, että vähemmän kertyy pölyä sinne jos tuossa ovien ja talon välissä on vähän jotain pehmeää materiaalia siltä suojaamassa. 

Ja niin hyvin sopii kaappi nyt tuonne huoneeseenkiin. Sitten kun verhot ovat ikkunoissa ei tuosta kukaan edes nukkekodiksi tuota tajua. Hauska yllätys sitten katsojalle jos ovea avaa kurkistaakseen. 

Made a new cabinet for my barbiehouse that moved upstairs from my workroom. It still needs curtains to its windows and then nobody who doesn't know will know there's a cute tiny house inside. This cabinet is two ikeas older cabinets torn apart and combined and painted with a matte chalk paint in a soft greyge tone.

I just love how much better lit the house is in this room. All the colors inside look so deliciously soft and cozy. Good thing it got moved here from the dark corner in my workroom.

Yhden kukan maljakko

Kevätsiivousta aloitellessa tuli taas kerran vastaani tämä jo vuosikausia täällä hilloamani vanha statiivi, jota en ollut saanut käyttöön oikein missään. Muistin, että olin jo kuukausia aikaisemmin löytänyt kätköistäni siihen sopivan lasipullon ja etsittyäni sen esille tiesin heti mitä minun nyt pitäisi seuraavaksi tehdä.

Painelin niiltä sijoiltani lähimpään kukkakauppaan ja valikoin sieltä kaikista kauneimman suuren tulppaanin minkä löysin. Kotiin tultuani virittelin lasipullon statiiviin ja tulppaanin siihen ja siitä tuli ihan älyttömän kiva!

Pyörin pitkään ympäri kämppää etsien viritelmälle sopivaa paikkaa olla esillä ja päädyin laittamaan sen eteisen pöydälle, ihan vaan kun sen värimaailma natsasi siihen niin kivasti ja siinä se on niin edustava muutenkin. Kiva tulla eteiseen kun vastassa tervehtii tuollainen kaunotar.

Jotta nyt on tuollainen kiva yhden kukan maljakko eikä enää vain pelkät osaset pölyyntymässä varastojen kätköissä. Täytyy jatkossakin ilahduttaa itseään ostamalla siihen jotain kivaa. Jokin vähän näyttävämpi kukkanen voisi myös olla kovin hauska tuossa, tulppaaniostoksilla ollessa pisti silmääni esim sellaiset isot liljat. Ehkäpä ensi kierroksella käyn poimimassa mukaani sellaisen sitten.

I had this old laboratory stand lying around and when I found that I also had that cute glass to it too I just had to go straight to the local flower shop and get the prettiest big tulip I could find and put it there.

Lopputalven värejä

En tiedä miksi, mutta minulle tulee aina näin keväisin hetkeksi kaipuu takaisin vähän rouheampien värien pariin. Tiedä sitten johtuuko se tuosta kovasta kevättalven valosta ja kaikista väreistä mitä sen myötä alkaa näkyä, mutta hetkeksi on aina tähän aikaan vuodesta kiva palata vähän tummempiin tunnelmiin, ainakin jossain kohti sisustuksessa.

Laittelin takkapuiden hyllykön päälle sytytyspalapurkille vähän nätimmät puitteet ja otin värimaailmaan inspiraation siitä mitä tuolla ulkona tähän aikaan vuodesta näkyy. Tähän on hauska aina fiilistellä milloin mitäkin ja nyt annoin palaa ihan sen mukaan miltä tuntui ja tänään tuntui tummalta, vaikka aurinko helotti ulkona minkä jaksoi.

Laitoin vähän pajunoksia, puoliksi kuivahtaneita harsokukkia, messinkisen ison kärpäsen ja pari marmorista munaa jo vähän pääsiäisfiiliksiä silmällä pitäen. Taustalla olevat tarjottimet, harppi ja vanha punnus ovat olleet tuossa jo ties kuinka kauan, mutta kun tykkään niitä siinä katsella niin mikäs siinä.

Ja nyt se on minusta just kiva, kuvastaa hyvin tätä vuodenaikaa, vähän hiekkaista, ruskeaa, valkoista ja ehkä jopa hivenen synkkää vaikka vähän jo lupaa vihreää myös. Mutta sitähän juuri tämä maaliskuu täällä etelässä on; kärsimätöntä  kevään odottelua, vaikka talvi vielä pitää otteessaan yöpakkasten ja aivan liian hitaasti sulavien lumikinosten muodossa. Kyllä se sieltä kuitenkin tulee pian se kunnon vihreä kevätkin, kunhan jaksaa vielä ihan pikkuisen odotella.

Made an arrangement over the firewood shelf  channeling my inner feelings of this time of the year. Although it is much brighter and warmer outside, there's still snow and ice around. And where there is not snow and ice there's dirt and gravel and not yet green. So this color scheme came quite naturally to me and I think it looks lovely here.

Pieni yöpöytä paikoillaan

Nyt on askartelemani pienen yöpöydän maalipinta kuivahtanut ja sain sen paikoilleen pikkumakkariin ja se on sinne just niin passeli kun olla vaan voi. Sekoittelin maalisävyn siihen keinovalossa iltapimeällä olettaen, että siitä tulee beigempi, mutta se jäikin vähän liian kellertäväksi, mikä ei sitten ollutkaan huono vaan teki siitä jopa ihanammin tänne sopivan näin. Nyt se erottuu tuosta beigejen verhojen seasta ja näkyy paremin silmiin kun huoneeseen astuu. Onnekas oli maalimoka siis.

Pöydän mittasuhteet on just hyvät tuohon sängyn vierelle, että siihen voi laskea kännykkänsä ja vesilasin tai jotain muuta pientä tarpeellista kun tuolla nukkumassa käy. Hauskasti myös juttelee tuo tekemäni niittireunus huoneessa olevan pikkulipaston helminauhamaisten koristeiden kanssa ja näyttää vähän kuuluvan samaan sarjaan tämä sen kanssa nyt.

Tämä on myös siitä mukava pikkupöytä, että sitten jos ja kun kyllästyn sitä tässä pitämään voin pitää sitä jossain muualla kukkapöytänä ja se on siihenkin hommaan varmasti hurjan hyvä.

The small nightstand I made is just as good as I planned or even better. It does it's job and looks pretty and petite and even though brand new it looks kind of vintage.

Lupaus keväästä porstuassa

Lämpimien päivien innoittaman laitoin porstuaan vähän kevätkukkia ja siirtelin suurimmat talven jäljet jo pois. Tykkään, että tällai välivuodenaikaan ei tarvitse vielä olla niin kovin tarkkana siivouksen suhteen ja pienet pölyt saavat kaiken näyttämään niin kivan rennolta ja uneliaalta vielä. Ikkunat ja muut kerkiää pestä sitten kun se kevät on kunnolla täällä, nyt mennään vielä vähän talven jälkimainingeissa rappioromantiikan tyyliin.

Jätin tilaan vielä ruukkuja ja sammalpalloja vihreyttä tuomaan, mutta lisäksi pistin sinne helmililjoja, muratteja ja perunanarsissin. Kaivoin kasvihuoneesta vielä pienen sammakkokoristeenkin korostamaan sinne sitä kepeää fiilistä minkä ihana auringonpaiste lämpöineen luo.

Olen jo vähän ruvennut myös miettimään, että mitä tässä kesällä sitten pitäisi. Laittaisiko huonekasvien kesäsiirtolan vai pistäisikö jotain muuta kasvamaan. On niin kiva kun tämä tila on taas vapaana sisustettavaksi miten mieli kulloinkin halajaa. 

Kirppislöytöjäkin on jo vähän tehty kesää silmällä pitäen. Pikkuinen kasvihuone saanee olla ihan koristekäytössä, mutta en voinut vastustaa sen charmia kuluneine puupintoineen ja sinkkiastioita ei vaan voi olla koskaan liikaa. Nyt ne molemmat pääsivät heti somistamaan porstuan kevättä ja kivahan noita on katsella tuolla inspiraatiota tuomassa tulevasta.

Cleaned out most of the Christmas decorations in the porch and put some spring flowers instead. Left some dust and dirt still there to make it feel more shabby chic. There's plenty of time to clean it properly later, I'm too busy enjoying the sunlight right now.

Yöpöytää rakentamassa

Olen koittanut etsiskellä pikkumakkariin jotain sopivaa yöpöytää, mutta yhden täydellisen livahdettua karkuun en ole löytänyt oikein mitään, millä korvata sen jättämä kaiho. Siksipä päätin, että askartelen sitten yöpöydän sinne itse. Mielessä muovautui illalla suunnitelma osin sen karkuun livahtaneen muotojen pohjalta ja aamulla olin jo niin täynnä rakenteluintoa, että päätin viettää tämän aurinkoisen sunnuntain rakennushommissa.

Kävin rautakaupasta ostamassa neljä harjanvartta ja pengoin varastoistani vähän liimapuulevyn jämiä ja yhden riman. Yöpöytään tarvitsisi pituudelta vain kaksi harjanvartta, mutta keksin hyödyntää niissä valmiiksi olevaa kavennettua päätä jalkaosissa joten ostin sitten neljä.

Eikä sitten mennyt aikaakaan, kun olin jo kasannut tarvikkeista jonkinlaisen jalkakehikon ja sahannut liimapuulevystä kanneksi ympyrän.

Siinä vaan kun niitä sitten testailin yhteen, niin totesin, että liian korkea on jalkaosa ja jotenkin liian naftin ja tylsän sahatun näköinen on kansiosakin. Purin siis jalat irti ja sahasin ne lyhyemmiksi ja siinä samalla sain ajatuksen kansiosan parantamiseksi myös.

Naulasin sen reunaan huolettomasti meidän olkkarin edesmenneestä sohvasta talteen ottamat vanhat koristeniitit ja sitten leikkelin kokonaisuuteen liimapuulevystä vielä alahyllyn, johon tein hauskan muodon antamaan pöydälle vähän enemmän sellaista kukkapöytämäistä fiilistä.

Ja lopputuloksesta tuli mielestäni just kiva. Vähän jännittävämpi kun tavallinen yöpöytä, mutta silti siihen hommaan erittäin passeli. Huomenna sudin siihen jonkun tasaisen ja vaaleahkon pellavaöljymaalin pintaan ja sitten siitä tulee vieläkin kivampi. Ja täytyy kyllä sanoa, että hyvin pyyhkiytyi mielestä se karkuun päässyt yksilö tämän projektin myötä.

Been trying to find a suitable nightstand for the smaller bedroom, but no luck in that made me think if I should make one myself. Today I did and the outcome is actually really fun. Still needs a coat or two paint until I can call it finished, but I can already see it's going to be perfect for the job.

Vihdoinkin valkosipulia

Olen jo ainakin kolmen vuoden ajan halunnut löytää oikean valkosipuliletin koristamaan keittiötä, mutta ihan hirveän vaikeaa on ollut, kunnes eilen potkaisi onni; Hattulassa Parolan K-Marketin hedelmäosastolla tuli ihan sattumalta vastaan juuri sellainen pitkä letti, kun millaisesta olen haaveillut ja mukaanhan se oli heti ostettava tietenkin.

Alun perin ihastuin valkosipuliletteihin katseltuani sitä ihanaa tanskalaissarjaa nimeltä Rantahotelli. Siellä semmoinen on keittiössä ja koskapa se on niin nätti sarja niin pakkohan siitä on elementtejä saada matkia. Harvinaisen vaikeaa vaan oli tämä sipuliletti löytää, mutta nyt se on tuolla ja tekee minut niin iloiseksi. Se on vähän kun keväinen kukkakimppu toisille millaisen fiiliksen tämä letti minulle nyt tuo.

Ja siitä Rantahotellista puheen ollen, sieltä on uusi kausi jaksoja tulossa ensi viikolla (alkaa tiistaina 15.3.). En tiedä mitään parempaa just tällä hetkellä, pääsee taas uppoamaan hetkeksi siihen kepeään ja huolettomaan, mutta ah niin visuaalisesti viehättävään miljööseen persoonallisine henkilöhahmoineen. Ja parasta siinä sarjassa on, että kaikki siellä päättyy aina hyvin, just sitä mitä tämä maailma nyt tarvitsee.

Been years looking for a long garlic braid to decrate my kitchen and finally found one yesterday. When springtime comes some people buy flowers but I buy stinky onions and hope that they last a long long time hanging there.

Naulakkokaaos hallinnassa

Nyt on eteisen uudet säilytys- ja naulakkosysteemit saatu kunnolla käyttöön kun maalit ovat kuivaneet tarpeekseen. On kyllä niin ihanaa ja erilaista, kun on melkein tuplaten enemmän tilaa, vaikka itse naulakko-osa kapenikin entisestä huimasti. Mutta se että kaikelle löytyy paikka muualta on ihan luksusta ja kaaosta on niin paljon helpompi hallita tuossa nyt.

Sattui vielä niin upea tuuri, että löysin kun löysinkin ihan täsmälleen ne vanhat naulakkokoukut joita etsinkin ja vieläpä ihan sopuhintaan. Nyt on ripustimilla lookki niin kohdillaan mielestäni kun vain olla voi. Tykkäämme kaikki myös juuri tuosta koukkumallista ripustelussa niin siltäkin osin ihan nappivalinta tähän tilaan.

Kaapista uupuu edelleen listat tuosta sokkelin päältä, mutta ne ovat jo työn alla, ja päätyvät paikoilleen heti kun niistä maalit vain tarpeeksi kuivuvat. Siihen tulee ihan simppelit suorat laudat vaan, joten niiltä osin ei tyyli tässä juuri muutu.

Jos siellä nyt mietitään, että mitä tuo teksti tuossa liitutaulussa tarkoittaa niin kerrottakoon, että yksi koiristamme osaa avata keittiön ja eteisen välisen oven ja se on laitettava hakaseen kun poistumme kotoa, ettei koiruus sitä sillä välin salaa avaa ja päästä lämpöjä harakoille, kun tätä eteistilaa ei niin kovasti lämmitellä kun noita muita huoneita, niin se on ihan siinä vaan muistuttamassa asiasta.

Ja tuo kukkaruukku tuolla ylähyllyllä odottelee, että löydän siihen jostain jonkun kivan muratin tai muun roikuskelijan somistamaan tilaa vihreydellä, mutta ei ole tarpeeksi mukavaa yksilöä tullut vielä vastaan mistään. Mutta mikäs kiire tässä, nyt voi lopputalven nautiskella tästä uudesta toimivasta bootroom-systeemistä ilman vihreitäkin ja somistella tilaa sitten enemmän kun kevät alkaa kunnolla.

I found the exact vintage coat hooks I was looking for and now the style in this bootroom is just perfect. I love it how everything has it's place and even though the rack part is smaller than before this feels so much more spacious.