Pukukaapin paluu

Meillä on yläkerran isossa makkarissa majaillut syksystä asti siskolasta meille muuttanut kaappi, joka on odotellut siellä, että minulla olisi sopiva hetki ja inspiraatio sipaista siihen uusi maalikerros pintaan, edellisen ollessa meille vähän liian tumma ja kaapin yläkertaan kantamisesta ihan naarmuilla.

Olin miettinyt uutta väriä tosi tarkkaan, mutta sitten kun se inspis vihdoin iski päätin mennä siitä mistä aita on matalin ja käväisin ostamassa nopeasti kuivuvan ja maailman helpoimmin sillä hetkellä saatavilla olevan maalin ja pistin sutien välittämättä siitä, että tämä ei ehkä ole se lopullinen sävy mikä kaappiin jää.

Ja yhden illan uurastuksen jälkeen kaappi on taas vaalea, niin kun se joskus aiemminkin on ollut, sillä tämä kaappi on ennenkin ollut asumassa meillä, vaikka siskon kaappi onkin pääasiassa ollut. Olin tästä kaapista aiemmin ottanut mallia niihin omatekoisiin pukukaappeihin, kun luulin, etten enää ikinä tällaista tänne saa, mutta niin kun näkyy toisinpa kävi! 

Rakastan tätä kaappia yli kaiken ja kun sisko ilmoitti, että se olisi nyt minulle tulossa otin se oitis vastaan miettimättä yhtään, että mihin sen saan täällä tungettua, kun joka paikka oli jo valmiiksi täynnä kalustusta, mutta päätin sitten luopua tässä ennen olleesta omatekoisesta kaapista tämän tieltä, että saan tämän hyvälle paikalle ja käyttöön. Sitä omatekoista en arvosta yhtään samanlai kun näitä aitoja vanhoja. (Ja sillekin löytyy kyllä toimi tästä huushollista vielä, tosin vähän modifioituna vaan ensin.)

Tässä on niin ihania yksityiskohtia ja detaljeja joista tykkään tosi paljon, kuten nuo tuuletusaukot ovissa ja vanhat metallisalvat. Saranatkin just niin kun pitää ja tuollaiset shaker-tyyppiset ovet.

Tässä on parhautta myös se, että nyt tässä on alkuperäisen historiansa lisäksi myös paljon meidän siskosten historiaa, ainakin noiden maalikerrosten, valumien ja omatekoisten hyllyjen muodossa. Jokainen uusi kolhu ja klompsukin on historiaa myös. Tosin nyt tässä on niin paljon maalikerroksia, että yksi ovi täytyy painaa kiinni, joten joutunen siitä vähän poistamaan niitä aiempia ja maalaaman vielä uudestaan, mutta teen sen sitten kun päivät sen verran valkenee, että voin säätää tämän sävyn loppuun. Nyt on pääasia, että kaappi saatiin käyttöön ja tavarat sen sisälle hyvään järjestykseen eikä ympäri huonetta niin kun noissa ennen-kuvissa on.

Mutta se mikä tässä on nyt kaikista parasta on se, että nyt tämä on minun ihan oma kaappi sillä sisko ei tätä enää tarvitse. Tosin en ole vielä tästä mitään maksanut, kun ei olla vielä edes hinnasta sovittu, mutta eiköhän sekin jossain vaiheessa selkene. Pääasia, että kaappi on taas täällä. <3 <3 <3

Got this old locker from my sister and this time it's going to stay. I've had this here back in 2008, but since it was my sisters locker I had to give it up when she needed it. But now it's here and I'm going to buy it from her and it'll never ever leave this house again! Love it so much!

Changed the color from blue to pale beige but I still need to paint it once more to adjust the tone a bit, cause I think it looks too white now.

Hämärän hyssyssä

Taas on menty monta päivää niin harmaassa säässä, että tuntuu kun olisi hämärän hyssyssä koko valoisan ajan. Se on vähän rajoittanut tätä bloggailuakin tässä tammikuussa, kun ei valo riitä kuvaamiseen sisätiloissa, muuta kun ihan ikkunoiden likellä ja vain kännykällä. Oikea kamera haluaisi lamput kaverikseen, mutta minä en niin välitä keinovalossa tai salamalla kuvata, joten olen ollut sitten pääasiassa kuvaamati, paitsi silloin kun on ollut ihan pakko päästä jostain tänne kertomaan.

Ja nyt oli pakko päästä kertomaan, että laitoin makkarin lipaston päälle tällaisen nätin talvisen asetelman. Tuossa on niin kiva pitää kaikkea kaunista esillä ja nyt pitkästä aikaa ostin siihen myös kukkasiakin. Tosin ne on taas noita suosikkejani eli harsokukkia, kun en ihan vielä luota että täällä mikään muu jaksaisi kukassa kauaa olla ilman lisävaloja. 

Harsokukat on mielestäni ihan parhaita sisustuskukkasia, kun ne toimivat niin kivasti ihan jokaiseen vuodenaikaan; talvisin muistuttavat lumipöpperöä, keväisin kevätpilviä, kesäisin runsaita niittyjä ja syksyisin ovat parhautta ihan vaan kuivattuina puskina. Itse pidän myös niiden melko voimakkaasta tuoksusta, kun mielestäni kukkasten pitää myös tuoksua, eikä vain näyttää kivalta. 

Tuon ihanan silmät kiinni olevan kipsiveistoksen olen saanut muutama vuosi sitten lahjuksena siskoltani ja mielestäni se on mitä mainioin koristus tähän pikkumakkariin, jossa siis pääasiassa ollaan itsekin silmät kiinni. Se on jotenkin niin kivan levollisen ja leppeän näköinen, että tekee minut aina tosi hyväntuuliseksi ja rennoksi sitä katsellessa ja nyt se sopi ihan täydellisesti tähän minun talviseen asetelmaani.

It's still quite gloomy inside here during daytime, but that's just normal winter here in southern Finland when we don't get that much sun through the thick layer of gray clouds. It has it's own kind of mood and I enhanced it with making this arrangement on top pf my bedroom dresser.

Kirppiksiltä kotiin kanneltuja

Vuodenvaihteen molemmin puolin on tullut piipahdeltua myös kirppiksillä, vaikka kovimpien pakkasten aikaan taukoa tulikin siitä harrastuksesta pideltyä. Monella torilla käyty, mutta aika harvasta mitään osteltu ja tässä kuvattuna yhtä lukuunottamatta kaikki löytyneet saaliit. Se yksi mitä ei lukuun tähän otettu oli se puristelasimalja sieltä uudenvuoden pöydästä.

Ison pahvisen säilytyslaatikon ja kivan metallirasian ostelin eilettäin Klaukkalasta Elegantik-liikkeestä, kun molemmissa oli silmiini niin viehättävä väritys. Nättejä säilyttimiä ei koskaan voi olla liikaa tässä huushollissa ja näillekin on jo toimet ja sijoituspaikat molemmille tiedossa. Molemmista pulitin yhteensä 11 ja puoli euroa.

Samalla reissulla sen lasimaljan kanssa ostelin joulun alla sieltä Suomen kasarmin aarteista myös tuon parin euron naulakkokoukun, jollaista olin just kaipaillut eteisen hattuhyllyn alle satunnaista henkarikäyttöä varten, siellä kun ei sellaisille tankoa ole, pelkkiä koukkuja seinällä vain. Nyt se on siellä jo kiinni ja toimii ihanasti niille tulijoille, jotka takkinsa mielummin henkariin haluavat siihen ripustella.

Ja lopuksi tuo vanha ja kulahtanut kenkälesti maksoi Keravan Oliverin kirppiksellä vain 40 centtiä ja oli ostettava ihan jo melkein siksi, mutta oikeasti olin tietämättäni tarvinnut just tällaista koristeeksi eteiseen ikkunan pieleen. Siinä on sellainen tila ja koukku, johon on kiva ripustella asioita ja tämä kenkälesti sopii siihen yhtä täydellisesti, kun koko eteisen teemaan ja tunnelmaankin. 

My recent fleamarket finds.

Salusiini työhuoneen ikkunaan

Ommella surautin viikonlopulla myös verhon työhuoneen ikkunaan. Sekin oli ollut ajatuksen asteella jo viime kesästä asti, kun ostelin kirppikseltä nuo maailman hienoimmat pienet verhonpidikkeet. Niihin kun vielä myöhemmin löysin juuri sopivan messinkisen putken tangoksi oli suunnitelma selvä, eikä tarvinnut kun löytää tämä sopiva hetki sen toteuttamiseen.

Materiaaliksi itse verhoon käytin sitä edesmennyttä sänkykatostani, josta purkamalla jo yhdet verhot olen aiemmin tehnyt ja teen vielä ainakin kahdet, kun tuo ihana beige harsokangas on niin riittoisaa. Tähän ikkunaan riitti ihan vähäsen, kun en halunnut tehdä kovin pimentävää verhoa vaan enemmänkin tuollaisen kivan näköisen vain, tässä kun ei varsinaisesti salusiinia näkösuojaksi tarvitse.

Kivan intiimiksi tuo verho tämän työpöytäni kyllä tekee ja niin kotoisaksi myös. Entivanhainen kahvilatunnelma sopii mielestäni tähän ikkunaan vallan kivasti eikä verhot tunnu yhtään liioitelluilta, vaikka tuolla vielä sälekaihtimetkin takana ovat. Niiden taakse piiloutuu nyt kokoelmani pieniä rautaisia punnuksia ja kaikki niiden edessä oleva näyttää mielestäni nyt tosi paljon kivammalta pehmeän beigeä verhoa vasten.

Made this half curtain to my work room window just cause I had the materials and inspiration - it really doesn't serve any other purpose there than to look pretty. I must say I really like the feel it gives to this table. It looks so much warmer and cozier now than it did before. Even all my stuff there looks prettier now to my eye.

Teinpä sitten lippuviirin

Pakkas-askartelut täällä sen kun jatkuvat, mutta se on ihan hyvä sillä nyt olen saanut tehtyä jo monta sellaista asiaa, jotka aiemmin ovat lillineet päässäni vain suunnitelman asteella - osa jopa muutaman vuoden.

Yksi sellainen asia oli kankainen lippuviiri asuntovaunulle kesäkoristeeksi, koska jostain syystä mielestäni pienellä ja sievällä asuntovaunulla sellainen pitää olla. Muutama tunti leikkelyä, silitystä ja ompelua eilen ja nyt sillä sellainen sitten vihdoin on! Ja tietysti tuota piti heti päästä testaamaan ja koskapa vaunu on tallin kupeessa pressun alla (pakkasesta nyt puhumattakaan) niin testailin sitten ihan vaan täällä sisällä olohuoneessa

Aika kivan juhlava on näin sisälläkin ja eihän tätä pelkästään siellä vaunulla tarvitse pidellä, kun sillä voi piristää fiilistä hauskasti myös muuallakin. Oivallinen tietenkin myös kaikenmoisien pienten juhlien koristamiseen vaikka keittiön pöydän ylle (jonne varmasti testailen tätä seuraavaksi).

Pohdin pitkään eri värejä noille viireille, mutta päädyin sitten tekemään ihan vaan tällaisen yksivärisen hailakan beigen. Ajattelin että sopii näin varmasti vaikka ja mihin muuallekkin, kun ei ole liian räikeä ja pysyy paremmin muodissa täällä, kun siihen ei sotke mitään just tämän hetken lempivärejään sekaan.

Ja se on just kiva noin, simppeli, mutta hurjan kiva!

Been thinking of making a flag pennant for my caravan for a couple of years now and finally did it! It's so cold outside and the caravan is tucked under a tarp in the snow so I tried it out in the livingroom instead. Works great! I made this so simple with just one color so I can use it everywhere and it won't go out of fashion too soon.

Käpykukkia talvikranssiin

Nyt kun on niin kylmä, että vapaaehtoisesti en ulos mene oli aika keksiä jotain kivaa tekemistä sisätiloissa ja muistin, että joulun alla olin aloitellut tuollaista käpykukkakranssia, joka sopisi nyt ihan loistavasti talvikoristeeksi. Se jäi kesken silloin, kun se ei ollutkaan mielestäni tarpeeksi jouluisen värinen, mutta nyt se sopii tähän tammikuiseen talvisisustukseen kuin porkkana lumiukon päähän mielestäni.

Siitä tuli ihanan vilakan sävyinen ja silti aika herttainen koristus porstuan kaapin oveen. Kukkea mutta silti mielestäni kivan talvinen, vaikka näyttää tämä keväämmälläkin varmasti vielä tosi kivalta, ainakin siihen asti, kun luonto alkaa vihertää ympärillä.

Tämä oli tosi helppo, joskin käsiä hieman koetteleva tehdä, mutta jos ei kiirettä pitele ja pätkii käpyjä rauhakseen saa tällaisen tehtyä ilman sen isompia ärräpäitä. Ja näin se syntyy:

Materiaaleiksi tarvitaan tietty käpyjä, mielellään mäntyä, kuivia ja auenneita ja eri kokoisia niin saa erikokoisia kukkia kranssiinsa. Ensin niistä revitään pyörittämällä pihdeillä reilusti yli puolet irti ja loppupala litistetään kukan muotoon. Keskiosa saa jäädä rytöiseksi ja reilusti koholle. Hommassa kannattaa käyttää hanskoja, sillä kävystä on hankala pitää lujasti kiinni ilman, että kipiää kässiin tekköö.

Sitten käpykukan terälehdet maalataan halutun väriseksi valitsemallaan maalilla. Itse käytin kalkkimaaleja, mutta varsin hyvin hommaan sopii mikä tahansa askartelu- tai kalustemaali riippuen tietysti siitä pistätkö valmiin kranssin ulos vai sisälle (toim. huom. ulkona sateessa kävyt saattavat pyrkiä menemään kiinni, että semmoista paikkaa en suosittele tällaiselle tekeleelle).

Kun maalit olivat kuivuneet kiinnitin käpykukat ohuella rautalangalla tyvestään "terälehtien" alta kieputtamalla kiinni itse tekemääni risukranssipohjaan, joka syntyi ihan vaan laittamalla tavalliseen metallirenkulaan risuja rautalangalla kieputtamalla. (Hommaan sopii varmasti hyvin myös esim. olkipohja tai pahvista leikelty kranssipohja johon kävyt voi kiinnittää vaikka kuumaliimalla.)

Päällystelin risupohjan erikokoisilla kävyillä niin hienosti kun taisin, ettei sieltä liiaksi paistelleet risut väleistä ja lopuksi se näytti taustapuoleltaan ylemmän kuvan kaltaiselta. Tänne voisi vielä laitella esim. kuumaliimaa väleihin, jos haluaa etteivät kävyt liiaksi heilu, mutta en sitten itse laittanut, kun ei tuo sellaisessa paikassa tule täällä olemaan, että sitä siinä kovasti kosketeltaisiin.

Ja tästä tuli kyllä niin hieno, että nyt tekisi mieli tehdä vielä toinenkin, jollain vähän pirtsakoimmilla väreillä keväämmällä käytettäväksi, mutta just nyt en kyllä lähde ulkoa risuja keräilemään. Käpyjä olisi vielä yllin kyllin, joten ehkäpä alan niitä silputa valmiiksi, niin on sitten iso osa työstä tehtynä jahka ulos taas tarkenee mennä.

Made this pretty wintery toned wreath from pine cones. Just broke the cones and painted them to look like flowers, attached them to a twig base with some metal wire and got myself the cutest flower wreath to decorate my porch for the winter.

Uusi vuosi vanhoin koristein

Vuosi vaihdettiin tässä huushollissa kierrätetyillä koristeilla sillä säästin viime vuodelta nämä silloin uutena ostamani ja nyt niistä tuli iloa jo siis toisen kerran. Laittelin vähän erilailla ja pistin tuon tähtiverhon tähän olkkarin oviaukkoon, mutta tekstin pistin taas tuonne karmiin ylös, kun sinne se sopii mielestäni niin täydellisen hienosti.

Keittiöön ripustin kultaisia kiehkuroita kattolamppuun ja puhalsin pari foliopalloa ikkunan pieleen. Pöydällä oli kultaisia serpentiinejä ja halukkaille noita hauskoja pahvilaseja, joita ei muuten viime vuonna kukaan käyttänyt, kuten ei tänäkään vuonna, joten jäivät siis taas kaikki säästöön ensi vuodeksi.

Kattaukseen laitoin tietty taas paljon omatekoisia astioitani ja tuon ison lasimaljan, jonka ostelin joulun alla Suomen kasarmin aarteista viidellätoista eurolla ja ajatuksella, että käytän sitä nyt juhlakauden ajan itse ja myyn ehkä sen jälkeen ystävälleni, joka silmänsä siihen samalla reissulla myös iski. Saattaa vain olla, että olen alkanut tulla tästä asiasta toisiin aatoksiin, mutta katsotaan nyt vielä miten tässä käy...

Ilmapallot ikkunan vierellä ottivat vähän itseensä yön aikana, kun tuossa ei kaikista lämpimin paikka ole, mutta en alkanut niitä nyt suotta lisää täyttelemään, kun näyttivät ihan kivoilta noinkin. Kukaan ei kurttuja noissa edes huomannut, kun pöydän antimista kävi nauttimassa. Vuosi vaihtui täällä oikein iloisissa ja hyvinsyöneissä merkeissä.

Hauskointa tässä on, että pakkailin tänään nuo koristukset taas nätisti säilöön, myös siis nuo foliopallot, jotka tietysti tyhjentelin ensin. Tästä taitaakin tulla nyt sellainen koe, että kuinka monta vuotta saan nuo toimimaan. Toistaiseksi ei ole roskiin tarvinnut laittaa, kun noita serpentiinejä ja muutama koristeellinen coctail-tikku (jotka eivät näihin kuviin kerenneet ollenkaan). Kaikki muu on pysynyt aivan ehjänä ja käyttökelpoisena ja tulee palvelemaan varmasti hienosti vielä monet uudet vuodet.

I recycled my last year decorations for this new year just changed the places a bit. It looked yet again wonderful and today I carefully emptied the balloons and packed everything up for the next season. Really love this little cheap set of decorations and plan to make it work for years to come.