Minä se vaan tiskaan astioita

Minä se vaan tykkään tiskaamisesta. En ole aina kyllä tykännyt, nuorempana vihasin eniten ja muutenkin siivoamista, mutta nyt vähän kypsemmässä iässä on tiskaamisesta tullut ihan lempipuuhaa. Tykkään erityisesti siitä lämpimästä vedestä, hyvästä saippuasta, kauniista ja toimivasta tiskiharjasta ja siitä tiskaamisen meditatiivisuudesta, minkä melko yksitoikkoinen askare tekee, se on ihan parasta aivojen nollaamista se ja palkinnoksi saa vielä siistin tiskipöydän.

Löysin pari vuotta sitten ihan mahtavan puisen tiskiharjan kirpparilta ja käytin sen huolella loppuun. Hämmästelin sitä miten puinen harja voi kestää paremmin kuin muovinen, jollaisia kuluttelin parhaimmillaan kolmekin vuodessa ja päätin että tilalle pitää saada samanlainen puinen. No ihan samanlaista en sitten mistään ole vielä löytänyt, mutta onneksi löysin korvaavan, nimittäin tällaisen hienon bambuvartisen, jossa kivan leveät harjakset ja käteen sopiva lyhyt varsi. Tässä on vieläpä niin jämäkät harjakset, että tiskit tiskaantuvat ihan hujauksessa eikä järin paljon tarvitse voimiaan tuhlailla hankaamiseen.

Tykkään tosi paljon tiskipöydällä kaikenlaisesta somisteesta ja käyttötavarasta rinta rinnan. Siellä on usein vähän yrttejä ja muita vihreitä myös piristämässä myös. On lasisia juomapulloja, kun välistä tarvitsee vettä mukaansa jonnekin lähtiessä, kaikenmoisia luonnollisia harjaksia, joista osaa en raaski edes käyttää kun niin nättejä ovat ja ihan vaan sitä tiskiä ja saippuoita eri tarpeisiin. On siivilää ja raastinta, survinta ja rättiä ja kaikki niin nätteinä ja toisiinsa sopivina tuolla. Rakastan tuota tavaramäärää ja minulle se luo siinä ihanan ja kodikkaan fiiliksen. 

Ja pyyhe pitää tietenkin olla aina käsillä ja meillä se roikkuu tuossa roskiksen oven pitkässä hantaakissa. Se on siinä niin passeli ja just sopivasti aina käsillä, kun tarvii ja parhautta on myös se kuinka nopsasti se tuossa leveällä orrella pääsee kuivumaan. Meillä kuluu aika paljon keittiöpyyhkeitä, siis ihan kertakaikkiaan puhki asti, että olenkin viime aikoina ruukannut pitää tuossa ihan vähän paksumpia pyyhkeitä mielummin. Tämä vohvelikuvio nätissä pellavansävyssä on tämän hetken lemppari, löysin sen kesällä paikallisen cittarin alelaarista ja juuri kun olisin halunnut niitä useamman vielä ostella oli ne harmikseni jo loppuunmyyty. 

Mutta listaanpa tähän lopuksi tämä kuvan suosikkieni ostopaikat ihan vaan, jos joku siellä intoutuu samanlaista tyyliä omaan tiskinurkkaansa haluamaan. Bambupuinen tiskiharja Onnion Store Tuusula. Kynsiharja ja kookosdonitsi Memories Marin putiikki Tuusula. Keraamiset astiat ja saippuakuppi omaa tuotantoa ja pulloharja ja lävikkö ovat kirppislöytöjä.

I just love washing dishes. I love the warm water, good soap and my new bamboo brush. I also love the mindfulness I can achieve while doing my dishes, the monotonous task brings such a peace to my mind as well as the the clean sink. I also love lots of pretty stuff on my counter here, with a little hint of greenery makes this space feel so warm and homely. 

Syyskuun ekat kirppislöydöt

Syyskuu alkoi todella mahtavissa merkeissä, kun tein pieneltä paikalliskirppiskierrokseltani todella hyvät löydöt. En ollutkaan taas muutamaan viikkoon näitä kotikulmien toreja kolunnut ja heti palkittiin odotus, kun valikoimat tuntuivat ihan mahtavan tuoreilta joka myymälässä.

Rahaa ei palanut juuri lainkaan, mutta kotiin tuli ihana kassillinen kaikkea kivaa ja kaunista, kuten tämä hieno kookospähkinän kuoresta tehty kulho, joka sopii niin hyvin tähän vuodenaikaan ja pienten led-tuikkujen "poltteluun" tossa eteisen pöydällä. 

Ihana ja niin ostalginen löytö oli myös tämä euron maksanut vintage 80-luvun Holly Hobbie palapeli. Ajattelin, että siitä tulisi ihan oivallinen joulu- tahi muu lahja jollekulle ihanalle ja ostin sen varastoon sitä varten. Sen myyntilapussa luki, että kaikki palat tallella, mutta pitihän se tietysti myös itse tarkistaa, että varmasti toimii. En ollutkaan pitkiin aikoihin palapelejä kasaillut ja tämä oli niin hauskaa puuhaa, että nyt jäi vähän nälkä kasata lisää. Pitänee siis olla silmä kovana kirppiksillä, josko sieltä jotain yhtä nättiä mutta isompaa palapeliä myös itselle löytyisi pimenevien iltojen iloksi.

Pussillinen vanhoja verkonkohoja oli pakko ostaa, koska näissä vaan on sitä jotakin ja ihan muutamalla eurolla lähti Jos en itse keksi näille käyttöä niin tiedän parikin hyvää ystävääni, joita tämä läjä varmasti kiinnostaa. Tällaista patinaa ja väriä mikä näissä on ei kyllä mikään voita.

Pieni sihti ja puinen lämpömittari olivat puhtaasti heräteostokset, mutta metalliset taulunkehykset tulivat tarpeeseen ja pääsevät pian käyttöön olohuoneen taulukollaasiin. Olen jo pidemmän aikaa halunnut siihen lisätä kuvia, mutta sopivien kehyksien puuttuessa homma on vähän venähtänyt. Nyt pääsee siis se projekti jatkumaan vihdoin näiden kaunokaisten myötä. 

Lopuksi löytyi vielä iso pussillinen simpukoita ja meren aaltojen hiomia rantalöytöjä. En voi vastustaa noita huiman sileiksi hioutuneita pintoja ja muotoja väreistä nyt puhumattakaan, näin heti jo parit korviksiksi sopivatkin tuolla. Jos joku myy tällaisen kahdella eurolla niin minähän ostan. Näistä riittää askartelumateriaalia ja koristetta taas pitkäksi aikaa. Että hyvin alkoi syyskuu täällä löytöjen osalta kyllä.

My recent fleamarket finds from the other day. All colors matching bautifully again of course.

Syyssipulihurmos

Kevättalvesta asti olen haaveillut siitä hetkestä kun pääsen syksyn kukkasipulikaupoille ja eilen vihdoin koitti se päivä. Lievästi ilmaistuna olin kuin lapsi ensi kertaa karkkikaupassa ja pistin kunnolla niin sanotusti haisemaan. Mätin sipuleita pusseihin hirveä hullunkiilto silmissäni enkä pidätellyt yhdenkään lajin kohdalla, joka silmiini viehättävästi sattui. Sen tuloksena kotimatkalle kanssani lähti 14 pussia erilaisia tulppaanin ja laukan sipuleita. Näiden lisäksi kotoani löytyi vielä ruukuissaan kesän yli  kymmeniksi jakaantuneet helmililjan sipulit, joista riivin isoimmat tähän kokoelmaan mukaan ja laskin lopputulokseksi tasan 195 erilaista kukkasipulia. Melkoinen määrä!

Kotiin päästyäni tajusin, etten ollut tietenkään kirjoitellut pusseihin muuta kun kukkien lajinimet enkä muistanut yhtään mikä oli minkäkin värinen, kokoinen tai edes koska se kukkii, joten googletin kaikki ja tein niille omat laput joista nämä asiat helposti selviävät. Väritin ne vielä (todella huonoilla vahaliiduilla) suunnilleen sen värisiksi kun kukkivat ja lisäsin tietoihin vielä istutussyvyydet. Näillä ohjeilla luulisin saavani ne tässä tämän kuun jossain vaiheessa melko kivuttomasti istuteltua ympäri pihan kukkapenkkejä.

Onneksi olin ostellut keväällä tämän kivan laakean puulaatikon, sillä se tuli nyt mitä parhaimpaan käyttöön kun siihen sopivasti sipulipussit nätisti asettuivat. Tässä niitä on hyvä säilöä ilmavasti autotallin viileässä hämärässä siihen asti, kun istuttelun aika koittaa. Vähän harmoniasta pitävää silmääni kyllä ärsyttää, että tähän mahtuisi vielä kolme pussia lisää ja voikin olla, että ihan vaan sen tähden täytyy käydä se kolme lajia ostamassa. Hyväksi syyksi voisi lukea myös sen, että ihan valkoisia kukkia ei tässä kokelmassa juuri ole, että jos vaikka semmoisia sitten vielä.

En ole tällä pihalla juuri sipulikasveja kasvatellut ja nyt vähän jännittääkin, että miten näiden kanssa sitten ensi keväänä käy. Täällä on vähän rajut olosuhteet säiden puolesta ja kovin nopeasti köyhtyvä kallion päällä lepäävä maaperä, mutta toivon suuresti, että tuo sipuleiden huima määrä takaa sen, että jotain kukkii ensi kesänä varmasti. Myyriä meillä ei onneksi täällä ole koskaan näkynyt eikä kukaan muukaan sipuleita maasta ole kaivellut, että jos säät pysyvät nyt maltillisina ja mullat ja lannotteet penkeissään niin hyvässä lykyssä ensi kesänä onkin luvassa sitten ihan huikea kukkameri.

Ja vinkiksi kerron vielä, että nämä ostelin tietty Pirilän Kukkatalosta Tuusulasta, siellä on ihan mahtavat valikoimat irtosipuleita aina tähän aikaan vuodesta. 

Got a bit crazy buying flower bulbs for my garden to plant this fall. I've been dreaming of a sea of different tulips and alliums and so I now have almost two hundred bulbs of them. Can't wait to get to plant these, but still need to wait a few weeks. meanwhile I can store them in this pretty crate and look at them every once in a while.

Kurpitsapari portahilla

Nyt on pienempikin betonikurpitsa kuivahtanut sen verran, että sain molemmat esille pihaportaille. Siellä ne möllöttävät vielä pääosin kesäkukkasten seurana, mutta eiköhän tässä melko pian pääse siihen jo vähän syksyisempää laittamaan tilalle. Tosin ihan kivalta näyttävät minusta tällai kesälläkin kurpitsat tuossa.

Tämä pienempi betonikurpitsa onnistui minusta kaikkein parhaiten ja siitä tuli heti lempparini näistä kahdesta. Tein tämän vähän jämäkämpään miesten sukkaan ja se piti muotonsa siinä paremmin kun nailonsukassa eikä litistynyt niin kovin kasaan. Vähän jämäkämpiä kumilankoja sai tosin käyttää, että sai nuo kylkien kumpareet esille paksun sukan päältä, mutta muuten oli ihan yhtä helppo käyttää kun ohuempikin sukka.

Nyt vaan odotellaan sitten, että vähän haalistuisi tuo uuden betonin kovin sinervä väri ja muuttuisivat yhtä viehkeiksi kun nuo vuosiakusia pihallani lojuneet betonikirjatkin. Iso plussa jos näihinkin joskus sammal päättää tarttua, tosin luulen, että sitä varten pitäisi pitää näitä koko ajan pihalla ja sitä eivät nuo narut noissa kurpitsoissa taida kestää. Voipi olla että laitan siis varastoon nämä sitten kun kurpitsakausi on päättynyt ja varjelen naruja tuleviksikin vuosiksi.

My concrete pumpkins turned out very well. The smaller is my favorite right now, it makes them both a cute couple that I like hanging around my stairs.

DIY Betonikurpitsat

Viime aikoina netissä ja somessa on tullut vastaani niin monta kertaa superhelpon betonikurpitsan ohje, että tuli ihan valtaisa halu kokeilla itse tehdä semmoisia myös. Eikä vähiten siksi, että se rakkaudella kasvattamani kuivan kesän kurpitsa on joutunut jonkun tuholaisen ateriaksi, eikä siitä varmaan enää koristeeksi toivu ja piha kaipaa nätteytystä syksyä varten. Siispä painelin ostoksille ja hankin tarvikkeet betonikurpitsoiden tekoon ja tässä näette miten se minulta sujui:

Materiaaleiksi tarvitaan siis tuollaista S30 sementtilaastia, puhdasta vettä, sukkahousut, pari ämpäriä ja lapio, kuminauhoja, pari narunpätkää, sakset ja kuvasta uupuvat jätesäkki alustaksi ja suojakäsineet betonin taputteluun.

Ja sit hommiin; tein betonia ohjeen mukaan kahden kurpitsallisen verran, eli sen kokoinen määrä kun kahteen sopivankokoiseen kurpitsaan suunnilleen menee. Sitten leikkasin sukkahousun lahkeesta pätkän, pistin sen toisen pään solmuun ja pujotin sen pienen ämpärin suuaukosta sisälle, jotta betonin lappaaminen sukan sisälle olisi helpompaa.

Sitten lappasin betonia sukkaan sopivaksi katsomani määrän ja tökkäsin keskelle reiän johon upotin narunpätkän näin.

Sen jälkeen otin sukan betoneineen pois ämpäristä ja solmin sen nätisti narunpätkää liikuttamatta kiinni ja aloin asetella sen ympärille kuminauhoja muotoilemaan kurpitsan kumpuja. Kuminauhoja kannattaa laittaa vähän keskinarun molemmin puolin, jotta se pysyy keskemmällä eikä liikahda ikävästi sivulle.

Kun silmiini alkoi näyttää valmiilta taputtelin vielä kurpitsaa muotoonsa ja jätin sen rauhassa kuivumaan yön yli.

Seuraavana päivän poistin ympäriltä sukat ja kuminauhat ja lopputulokseksi tuli kaksi oikein oivallista koristekurpitsaa syksyn iloksi.

Koskapa narut repsottivat vähän miten sattuu kokeilin toiseen naruun hieroa vähän betonivelliä jotta se asettuisi paremmin, mutta sitten siitä tulikin mielestäni tosi ruma (näkyy ekassa kuvassa). Siitä suivaantuneena tein vielä yhden uuden, pienemmän, joka on nyt kuivumassa vielä sukassaan eikä näihin kuviin kerennyt mukaan, mutta kuvaan kaikki uudemman kerran sitten kun ovat aivan kuivat ja paikoillaan pihaa koristamassa.

Mutta lämpimästi suosittelen kaikkia aiheesta kiinnostuneita kokeilemaan tätä "reseptiä". Erittäin helppoa on ja melko vähällä vaivalla pääsee. Jos ei narua tykkää käyttää niin voi laittaa vaikka puukepin tai sellaisen hienon harjateräksestä leikatun pätkän kannaksi. Oikein ammattilaiset sujauttavat vielä väriäkin betonin sekaan, jotta erottuvat joukosta, mutta minä tykkään betonista just näin ihan omana harmaana itsenään.

Made some diy concrete pumpkins. Super-easy and almost effortless and the results are so, so cute.

Aarrejahdin antimia

Käväsin toissapäivänä hämeen seutuvilla ystävää tapaamassa ja pienellä kirppisrundilla ja mukaan kotiinviemisiksi tuli taas kerran oikein oivallinen saalis aarteita ja tarvikkeita. Ystis oli ostellut minulle talteen jo aiemmin tuon hauskan peltiämpärin, jollaista hän tiesi minun etsiskelevän. (Mukavaa kun toimii molemmin puolin tämä kirppissilmä myös toisen puolesta.) Kukkaruukuksi tuollaista olin haaveillut ja nyt kun kesä livahti jo karkuun jää se odottelemaan virkaansa sitten ensi vuoden puolelle, jollen keksi siihen syksyksi jotain kivaa laittaa vielä.

Sitten ostin häneltä tuon ihanan vanhan puunaulakon. Se roikkui siellä aseman aulassa ja moni siellä vieraillut varmaan sen siitä muistaakin. Itsekin sitä tässä vuosien varrella aina ihaillut ja nyt kun puheeksi se siellä tuli, niin selvisi, että kaupanhan se oli ja niinpä se lähti minun mukaani sieltä.

Ihan tarkkaan en vielä tiedä mihin sen täällä sijoitan ja voi olla, että se päätyy hetkeksi varaston puolelle säilyttämään roikkuvia asioita odottamaan parempaa paraatipaikkaa, joka varmasti näin nätille jossain vaiheessa täältä kyllä löytyy.

Lempikirppikseltäni Suomen kasarmin aarteista löytyi mukaani iso kassillinen vanhempaa puuhelmistä pujoteltua oviverhoa. Se on aivan liian lyhyt mihinkään oveen ripusteltavaksi ja näinkin heti tuossa vain potentiaalisen kasan ihania askarteluhelmiä. Voi olla että näistä syntyy kaikkea kivaa koristejuttua myyntiin sitten joskus kun markkinoita voi taas pitää.

Puiset pienet jalat ja shakkinappulat löytyivät Kulmakirppikseltä Materiaaleja on hyvä olla varastoissa jo valmiiksi sitä varten kun jokin rakenteluinspis iskee. Noista jaloista saisi vaikka pienen rahin ja shakkinappuloista tulee oivallisia leimasimenvarsia. (Nuo korkkipallot sain vaihtareina ystävältä, yhtä helmirimpsua vastaan.)

Sopivasti löytyi myös nämä söpöt talonmalliset kynttilälyhdyt puutarhaan pimeämpää vuodenaikaa varten. Nämä kaikki löysin Nasta Mesta kirppikseltä ja kolmen euron kappalehintaan ei tarvinnut edes miettiä, että kannattaako ostaa.

Lopuksi esittelen nämä söpöt vanhat koralloituneet kotilot ja vanhan kilon punnuksen jotka ostin Vintagevintistä. Koralleita olen koittanut tässä vähän laihoin tuloksin keräillä. Haaveissa on saada yksi lasipurkki täyteen, mutta täytyy ehkä harkita vaihtavansa sen vähän pienempään sillä näitä enää niin harvoin löytää. Kilon punnuksia taas tarvitsen astiahommissa painoina ja niitä alkaakin pian olla siihen hommaan ihan tarpeeksi. 

Reissulta tuli kotiin myös yksi tuoliprojekti, mutta esittelen sen teille myöhemmin sitten kun löydän siihen vielä yhden puuttuvan elementin. Mutta olipas vaan antoisaa päästä taas pitkästä aikaa vähän kiertelemään ostostelemaan, sitä ihan virkistyi myös niiltä osin, että päässä on alkanut viritä myös jos jonkinlaista suunnitelmaa rakenteluun ja askarteluun liittyen. Mutta palataanpas niihin sitten, kun niitä alkaa syntyä. 

My recent fleamarket finds. Lots of cool stuff I can use for crafts and building and pretty decorations for my house and garden. I especially love that old coat rack that I got from my friend at Parolan asema. It had been hanging in there for years and now when I asked it was for sale.

If you're curious to where I shopped the links to the fleamarkets web pages can be found from the texts below the pics.

Rouheita kynttilänjalkoja

Tulin vaan vinkkaamaan, että uusimmassa Unelmien Talo & Koti-lehdessä olisi taas tekemäni askarteluohje. Iltojen pimetessä on kiva kaivella taas kynttilöitä esille ja tällaisia helppoja jalkoja niille askartelee vaikka aikansa kuluksi sadepäivinä mökillä. Ohjeen löydät siis uusimmasta numerosta, jonka kansikuvan näet tässä alla.

I made these fun and rustic log candle holders as a easy craft. You can find the instructions in the latest issue of Unelmien Talo & Koti magazine.