torstai 6. heinäkuuta 2017

Fiskars & Billnäs

Lähdimme Parolan aseman Katjan kanssa pienelle road tripille ja ajelimme Fiskarsin antiikkipäiville. Kummallekin eka kerta noissa maisemissa, jotta pitihän sinne nyt kahden kirppishirmun päästä hurvittelemaan näille perinteisille ja kuuluisille vanhain tavarain markkinoille.

Perille päästyämme olivat sadepilvet juuri avanneet hanansa ja tilaa oli sen vuoksi hyvinkin riittävästi tutustua tapahtuman tarjontaan. Kuvaaminen sen sijaan jäi hyvin vähälle ja rajoittuu vain näihin muutamaan nopeasti napattuun räpsäisyyn.

Miljöö oli kaunis ja myyjiä oli avoimella markkinapuolella runsaasti. Tavaraa oli paljon ja monenlaista ja hinnat sen mukaisesti kalliista vähemmän kalliisiin. Itse tapatumapuolella oli hallissa hintataso jo selkeästi kovempi eikä siellä tällaiset romuhamsterit juuri jaksaneetkaan kauaa sadetta pidellä vaan päätettiin siirtyä seuraavaan kohteeseen, eli Billnäsiin.

Billnäsin perinne- ja antiikkipäivillä alkoi vihdoin aurinkokin paistaa ja tuttujen myyjien kanssa rupateltuamme päästiin oikein kunnolla tutustumaan tarjontaan joka olikin täällä paljon meitä miellyttävämpi.

Koukkasimme vielä ennen tätä kohdetta hieman etäämmällä, pari kilometriä ruukin suuntaan olevalla markkinapaikalla. Siellä ei kovin montaa myyjää ollut, mutta löytöjä tehtiin ja todettiin että kannatti ehdottomasti poiketa. Mottomme reissulla oli että aina kun jossain joku paikka näkyy niin sinne mennään ja melkein ihan jokaiseen sitten mentiinkin.

Tunnelma oli oikein iloinen ja kuten kuvasta näkyy ei täältä(kään) tyhjin käsin tarvinnut lähteä. Tämä tapahtuma on pienempi kuin Fiskarsin, mutta ainakin meidän mielestä parempi. Hintataso oikein kohdillaan ja tarjontaa ihan joka lähtöön. 

Ennen kotiin lähtöä käytiin vielä paikallisessa erittäin viehättävässä antiikkiliikkeessä pikavisiitillä joka venähtikin sitten vähän pidemäksi kun valikoimassa oli niin hyvää ranskalaista antiikkia ettei pois olisi malttanut lähteä. Aika vaan alkoi loppua tältä päivältä ja kotiinkin alkoi mieli tehdä kun koko päivän oli viettänyt tolpillaan taapertaen.

Kaiken kaikkiaan oikein mieluisa reissu jos haluaa kerralla kunnon annoksen antiikkia ja vanhaa tavaraa upeissa miljöissä. Sisustusmaanikko suosittelee lämpimästi kaikille niille jotka eivät vielä ole käyneet.

Ja niistä löydöistä mitä minä tein, teen teille ihan oman postauksen sitten seuraavaksi. Ensin otan kuitenkin hyvät yöunet ja saattaa olla että vähän laiskottelen vielä sen päälle.

Visited the antique fairs at Fiskars and Billnäs today with my friend Katja the author of the blog Parolan asema. Great trip with the best company. Beatiful views and good finds is what made this the most  perfect day for the both of us. 

maanantai 3. heinäkuuta 2017

Se mänty

Muistattekos vielä kun männä syksynä täällä kerroin kuinka huolissani olin tonttimme rajalla olevasta männystä ison vesiremontin rouhiessa tiestömme uuteen uskoon? Aloitin oikein kampanjan puun suojelemiseksi ja sain kuin sainkin kaupungin puolelleni ja mänty sai luvan jäädä paikoilleen, tosin työmiesten isojen epäilysten kera, että se tuskin siitä möyhennyksestä hengissä selviäisi.

Noh, pahaltahan se välillä näyttikin, kuten tässä kuvassa viime syyskuun lopulta, mutta työmiehet olivat kilttejä eivätkä suotta puuta murjoneet koneillaan ohi mennessään. Oksiakaan ei katkennut juuri lainkaan.
Tässä on kaivettu ja räjäytelty ja kuvanottohetkellä jo takaisin täyteltykin. Sanoivat että viimeistään sitten kun tuo lyhtypylväs tuosta kaivetaan, niin sitten menisi männyltä kyllä juuret. En suostunut kuuntelemaan moista vaan lujasti uskoin että ei ne siellä lyhtypylvään juurella mene, vaan enemmän meidän pihan puolella. Ja niin pylväs poistettiin ja mänty jäi ja sitten tuli lumi.

Talvella kuitenkin vähän jännitin, että mitenköhän tässä käy. Siitä kun ei ottanut selvää että onko se kuinka ottanut selkäänsä remontista, mutta sitten saapui kevät ja kesä. Asfalttimiehet kävivät laittamassa uuden pinnan tiehen ja puutarhurit istuttivat nurmikon männyn alle.

Ja mänty se on kuulkaa ihan voimissaan. Kasvatti oikein komeat uudet versotkin, ei se nähtävästi ollut moksiskaan koko remontista. Oikein hyvillä mielin ollaan täällä nyt. Mänty on paikoillaan, remontit tehty tiellä ja kaikki hyvin. Tuossa se saa nyt kasvaa niin ylös kun tahtoo ja me toivon mukaan saadaan katsella sitä kun se niin tekee.

The pine tree that I managed to save last year from being knocked down is alive and well. It looks like it didn't even notice something dramatic happened around it. I'm happy it's still there, since I've known it since it was a baby. I hope I live long enough to get to see a bit of it's adulthood too.

sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

Tämän kesän reissukeittiö

Jos yksi asia vaunulla muuttuu vuodesta toiseen niin se on keittiö. Jostain syystä se on pakko uusia aina säännöllisesti. Luulen että se johtuu yksinomaan siitä että se on vaunulla niitä helpoimpia paikkoja sisustaa uudelleen. 

Männä vuoden kaappikokoelma oli käytännössä vähän hankala kun tietyn kokoisiin kaappeihin mahtui vain tietyn kokoisia asioita. Nyt pistin tilalle pienet lankakorit niin kuin oli ennen kaappejakin, ja niihin mahtuu korkeudeltaan paljon vaihtelevampia asioita ja enemmän.

Laitoin myös runsaasti koukkuja jotta on paikkoja johon ripustaa asioita. Reissuilla on kivaa kun kaikki on näpsästi käsillä eikä suotta tarvitse aina siivota kaikkea piiloon. Taso on myös kiva pitää melko tyhjänä sillä molempien kansien alla on säilytystila jonne on hyvä päästä helposti käsiksi.

Ajon aikana ei koukuissa tavaraa ole suotta kolkkaamassa, mutta koreissa pysyy tilpehöörit hyvin paikoillaan. Lukittava lääkekaappi on myös kätevä säilytyspaikka kun liikkeessä ollaan. Minulla on aina reissuilla mukana jokin kasvi tai yrtti kotoisuutta tuomassa tai tuoksua antamassa ja nyt on kiva kun sellainen pysyy hyvin aloillaan tuossa korissa kuoppaisimmillakin metsäteillä (tosin niin että vierelläkin on enämpi tavaraa jottei se kellahda kyljelleen).

I seem to to change the kitchen wall in the caravan every other year. Probably cause it's the easiest place to do a makeover inside. This year I wanted to have more of an open storage instead of the cabinets before and sort of got back to the style I had there before the cabinets.

I think this will work perfectly on the road. I can get all the important things on the wall and the counter top can be mostly empty.

perjantai 30. kesäkuuta 2017

Rennosti rottingilla

Asuntovaunu on ollut vielä parkissa omassa pihassa kun se kunnon kesä on antanut odotella itseään, mutta uusia juttuja sinne on jo tulevia reissuja varten hankittu.

Taannoin pihalle hankkimistani rottinkituoleista kaksi voi aina lainata matkaan mukaan ja niille kaveriksi vielä saman sarjan pöytä niin jo vain hyvä tulee. Menneistä vuosista poiketen nyt päätin että tämä kesä mennään ruokakaluston sijaan tuollaisella rennolla lounge-meiningillä jossa on mukavampi rentoutua lämpiminä kesäiltoina.

Mielestäni tämä kalusto ja tyyli sopii juuri tämän vaunun kanssa niin hyvin yhteen ettei ole tosikaan. Ihan kun olisivat luodut toisilleen. Mukavan rento, rouhea ja samalla kuitenkin tyylikäs. Ihanasti nyt tulee esille myös tuon 60-luvun vaunun boheemi vähän jopa hippimäinen habitus. Tyk-kään ihan älyttömästi, enkä malttaisi enää kauaa odotella että tuolla kokoonpanolla reissuun pääsen.

I styled my vintage 1964 Sprite caravan with Ikea's Jassa rattan furniture and the match is made in bohemian heaven.I really love the way they fit together. I can just see myself sitting there with a friend and a glass of wine, on a warm summer night somewhere in the Finnish countryside Now I'll have to settle fro dreaming about it on my own front yard. But soon, very soon I can take my favorite summer cottage on the road again.

keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

Uusia lakanoota

Piipahdin muutama viikko sitten Ikeassa ostosteluassistenttina ystävälle. Minut on aina helppo puhua mukaan siihen paikkaan, tuskin koskaan olen kieltäytynyt reissusta sinne. Tykkään käydä siellä muutenkin säännöllisesti katsastamassa mitä uutta on tullut ja hiplailemassa kaikkea.

Olen juuri sitä sorttia ihmistä jolle myös joka reissulla jotain sieltä mukaan tarttuu. Yleensä jotain tarpeellista kulutustavaraa, kuten lautasliinoja tai kynttilöitä mutta joskus jotain vähän turhempaakin.
Tällä kertaa ostin pussilakanat.

Tämä Höstöga-setti oli siellä niin valloittavasti katettu esille niin moneen paikkaan että markkinointi puri minuun paremmin kuin hyvin ja alakerrasta koppasin setin mukaani kassalle.

Kotona ei tarvinnut heräteostostaan katua, lakana on mukava ja sopii makuuhuoneeseemme loistavasti. Tyynyliinat vaan ovat liian pienet pitkiin tyynyihimme, mutta onneksi kokoelmistani löytyy aina sopivat harmaat kompensoimaan tätä puutetta. Sitä paitsi tykkään muutenkin enemmän stailata näin että kaikki petauksen osat ovat erilaisia.

I'm the kind of person that if you ask me to go to Ikea with you I'll almost certainly always say yes to that. I love the place. And I'm also the kind of person that almost always buys something from there when visiting, usually something needed like napkins or candles, but sometimes I fall in love with something else. This time it was this Höstöga linen set. It was layed out so well and in so many places I just couldn't resist. And I have no regrets getting it, it looks and feels really good in our bedroom.

lauantai 24. kesäkuuta 2017

Juhannusta täältäkin

Meillä on jo vuosikaudet vietetty juhannuspyhät ihan vaan kotosalla. Parhaiten rentoutuu keskikesän juhlaan kun ei tarvitse stressata sitten yhtikäs mistään. Kotikadulla on rauhallista ja on hyvää aikaa vain nautiskella hiljaisesta kaupungista ja puuhailla jotain mistä eniten tykkää.

On nautiskeltu kesän kukkaloistosta ja kokeiltu askarrella erilaisia juttuja, osin onnistuneesti ja osin vähemmän onnistuneesti.

On tehty viime hetken istutuksia keittiöpuutarhaan. Ostettu tarjoustaimia ja pistetty siemeniä itämään, jos tässä vielä ehtisi. Vähän viileähkö alkukesä sai melkein unohtamaan koko keittiöpuutarhan, mutta kyllä kai tässä vielä salaatit ja tillit joutaa hyvin kasvatella. 

Sain myös viimeisteltyä pitkään keskeneräisen ompelukseni eilen illalla. Jotenkin kun on rauha ja sees niin sitä on helpompi tarttua sellaisiinkin toimiin jotka eivät muuten yhtään huvittaisi. 

Nyt vielä nauttimaan rauhallisesta supermarketista ruokaostosten merkeissä. On vieraita tuloilla ja pitää laittaa kystä kyllä. Menun ajattelin keksiä sitten siellä kaupassa, tässä kun ei nyt malta stressata sitten yhtään.

We've spent the midsummer festivities at home for the past decade. It's the perfect time to just enjoy the quiet city and do whatever pleases. This year I've spent my days in the garden, doing some last minute planting and inside I've done some good and bad crafting and finished a sewing project I had lying around for weeks. The best way to relax for me.

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Pohjoisen valo pojan huoneessa

Pitkästä aikaa lapsen huoneesta. Siellä on melkein aika pysähtynyt ihan samaan kun muutama vuosi sitten. Poikani on viihtynyt eikä ole kaivanut mitään muutoksia joten niitä ei ole sitten sen kummemmin tehtykään. Harvinaista herkkua kuitenkin että huone oli hetken niin siisti että sieltä kuvia sain nappastua. 

Huoneen ikkuna on pohjoiseen ja aurinkoisena päivänä se saa aikaan kuvatessa tosi lujan vastavalon. Aiemmin aina yritin kuvata niin ettei se näkyisi, mutta nykyään ihan tykkään noista jännistä efekteistä mitä se kuviin luo. Tulee jopa paremmin tunnelma esiin kun on noin jännä valo täällä.

My sons room is pretty much the same as always except it's super clean in these pics  it usually is not). The north facing window creates an eery light effects to the camera, but I quite like the exiting feel it makes in the pictures.