Työhuoneessa

Löysin vihdoin, parin vuoden etsimisen jälkeen työhuoneen mittasuhteisiin sopivan muovikuusen. Huoneen koristemaailma on ollut aina silmääni hieman valju, niin kun että se oikea, lämmin joulutunnelma on vähän uupunut. Nyt tämän muovi-ihmeen avulla se viimein on kohdallaan. Ja on niin industriaaliakin että!

Koristeita mietin tovin ja hetken romulaatikoita pengottuani löysin muutaman pienen hehkulampun jotka sitaisin kuuseen rautalangan avulla. Nyt vaan alkoi kummasti poltella ajatus tuunata noihin oikeat valot sisälle... 

I had been dreaming of a little plastic christmas tree for my work desk and I finally found one that fits. Now I have the proper industrial christmas feel to this room too. I put some old little light bulbs to it for decoration, but now I've started to feel like it needs to have real lights in them. I just might have to do something about that (if I can find a proper light set to use).

Joulukello

 Joulukoristelu on vihdoin alkanut täälläkin. Hieman myöhään siksi kun onnistuin taas jälleen hukkaamaan kaikki joulukoristeeni ja meni hetki ennen kun löysin vinttiin piilottamani laatikot. Onneksi kuitenkin löysin, eikä käynyt niin kuin muutama joulu sitten kun hukkasin kaikki kuusenkoristeeni ja vaikka niitä koko perheen voimin etsimme niin hukkaan jäivät ja jouduin ostamaan uudet. Tulimma siihen tulokseen että jokin joulutonttu ne varmaankin vei.

Tämän vuoden joulukoristeet ovat pitkälti samaa teemaa kuin männä vuonnakin. Ehkä hieman runsaampana tosin. Olen sitä mieltä että joulukoristeita ei voi olla koskaan liikaa...

I finally found my christmas decorations. I had packed them away in the back corner of the attic and it took me a while to locate them. Thankfully this time I found them. A couple of years back I lost a big box full of ornaments for the christmas tree and that box is still lost.

The theme for my decorations this year is the same I had last year. I'm going to add some more to it though. I think one can never have too many decorations for christmas.

Joutavasta joulukranssi

Näin joulun alla minut valtaa aina hillitön askarteluhimo. Olen jo pitkin syksyä halunnut tehdä itse joulukranssin ja kun löysin kirpputorilta sopivat materiaalit pääsin vihdoin toteuttamaan itseäni.

Liimailin kuumaliimalla pallot ja pilkkeet litteään pajukranssiin ilman sen kummempia suunnitelmia, ajatuksella että se saakin näyttää vähän kotikutoiselta. Piparkakkumainen lopputulos sopii rupsahtaneeseen välioveemme kuin nakki muussiin. 

Olisihan näitä kuivattuja risuja ynnä muita löytynyt toki ihan kaupastakin, mutta minusta

oli mukavampaa käyttää joltain toiselta yli jääneitä. Ja vielä mukavampaa oli että joku viitsi nähdä vaivaa ja myydä tällaisia materiaaleja kirpputorilla. Ja onhan sekin toki mukavaa, että tällä metodilla tämän kranssin hinnaksi tuli kaikkineen 1,90 euroa.

I've wanted to do my very own christmas wreath  for a while now. I found some materials from a fleamarket and  this is the result. I'm very happy with it and not the least because it cost me only 1,90 euros to make. Hooray for fleamarkets and hooray for recycling.

Työväenopistolla

Ihan kun en tämän talon ja sen sisustusprojektien kanssa harrastaisi jo tarpeeksi mutta käyn myös paikallisella työväenopistolla piirustus- ja maalauskurssilla. Se on minulle oikea elämäntapa mennä kerran viikossa ja rauhoittaa mieleni vain maalaamiselle, asialle jota en kotioloissa saa  aikaiseksi tehdä.

Ryhmässä, vieläpä huippumukavassa sellaisessa on aivan eri fiilis kun yksin kotona tehdessä. Ja kun paikalla on vielä aivan huippuihana opettajakin saa siellä helposti tuloksia aikaiseksi.

Tämän maalauksen mallina poseerasi valokuvassa toinen taloudessani majaileva sammuttimeni. Ikuistin sen maalaukseen luonnollista hieman suuremmassa koossa, ihan vaan koska se on niin hieno että ansaitsi sen.

I have a hobby that's very dear to me. I go once a week to the local community college to a painting class. That's where I relax my mind and let my paint brush do the work. I love the class, the people and especially the teacher. 

This is my latest work. It's a tribute to those vintage fire extinguishers I have in my home.

Klapit ja vahti

Jotkut asiat tässä huushollissa eivät vuosien saatossakaan muutu, niinkuin tämä klapiteline. Se on ollut paikoillaan ja käytössä jo pian seitsemättä vuotta. Samoin herra Aku Punktio on seissyt niillä sijoillaan polttopuiden vahtina jo vuoden päivät. Ja miksikäs sitä nättiä ja toimivaa muuttamaankaan.

There's some things in this household that don't change. Like this storage for the fire wood. Its been there for almost seven years now and I still love it. The medical teaching doll has been standing there for a year guarding the fire wood and looks so perfect there too.

Lempinurkka

Olohuoneessa on yksi nurkka jota en ikinä kyllästy katselemaan. Se näkyy sopivasti työhuoneen takan edestä ja jäänkin siihen monesti istuksimaan ja tuijottelemaan "maisemaa".

Joulu hiipii sisustukseen vasta varovasti. Kynttilöitä ei ole vielä kertaakaan poltettu (vaikka esillä ovatkin jo syyskuusta asti olleet). Heikki Orvolan Tuikkukin odottaa vielä kynttilää sisällensä, vaikka kaunis se on ilmankin.

This corner of my living room is my favorite in the whole house. I sometimes just sit in front of the fireplace in my work room and watch this scene. Love it.

Christmas is still on it's way. I haven't even burned any candles yet (even though they've been sitting there since september). The brown Tuikku by Heikki Orvola looks pretty even without a candle inside.

No tulihan siitä

Kaappiprojekti on vihdoin edennyt vaiheeseen jossa se näyttää ja tuntuu aivan tarpeeksi oikealle kaapille. Ihan se ei vielä valmis ole, mutta nyt on niin paljon muita projekteja ettei tälle enää yksinkertaisesti ole aikaa (lue: siellä on muutama rakennusvirhe, joita en nyt jaksa korjata). 

Täytyy kuitenkin sanoa että pidän tuosta luomuksestani erittäin paljon. Se on käytössä hyvin näppärä ja olohuoneeseen juuri oikean muotoinen. Kutsumme sitä pilvenpiirtäjäkaapiksi koskapa se on niin korkea (209cm) ja kyllähän tuo muotokielikin semmoista vähän muistuttaa.

The cabinet in my living room is almost finished. Almost meaning there's still a few things I need to fix, but I'm just too tired of building it right now with Christmas and all coming. 

We call it "the skyscraper" since it sort of looks like one and is the tallest piece of furniture in our house.