Maailman näppärin keittiösaippua

Vielä kerran posmotan tästä diy-rypälesaippuasta, kun lähti taas kerran vähän käsistä tämä inspiraatio ja tein vielä muutamankin lisää, joista yhden ripustin tähän keittiön tiskialtaan ylle ja voi kuulkaa kun se on näppärä siinä! 

Olen nimittäin niitä ihmisiä jotka esim. ruokaa laittaessa pesevät käsiään ihan joka välissä ja palasaippuoiden ystävänä on ollut välistä iso ongelma siinä, kuinka ne pehmenevät liikaa, kun koko ajan kastuvat eivätkä kerkiä kuivua kunnolla. Pahimmillaan tukkivat koko saippua-alusen, kun lillivät siinä märkänä, mutta nyt ei ole enää sitä ongelmaa, kun saippua riippuu ilmassa. Nyt on niin helppoa ja hauskaa hipelöidä noita palluroita tuossa ja saada saippuaa käsiinsä juuri sen verran kun tarvitsee, eikä tarvitse murehtia siitä, että kastuuko ne liikaa.

Tässä vielä kuvattuna kaikki rypälesaippuat mitkä tähän mennessä olen tehnyt. Tuo eka hirveän vahvatuoksuinen ( ala oik. Lidlin Marseille saippuasta), joka ei ole vielä kotiaan löytänyt, kaksi vähemmän tuoksuvaa  (kesk. ja ylä vas. Lidlin Cien saippuasta), joista pienempi on menossa omaan käyttöön asuntovaunulleni sekä kaksi lähes tuoksutonta (Prisman Marseille saippuasta), joista toinen on tuossa keittiössäni ja toinen menee ystävälle lahjaksi tuon toisen valkoisen vähemmän tuoksuvan kanssa. Täytyy ehdottomasti tehdä pari vielä lisää omiksi keittiösaippuoiksi ja ehkä jostain vähän kalliimmasta ja värillisestä saippuasta niin saa oikein luksusta, vaikkei nämä halvemmista tehdyt todellakaan huonoja ole.

I did more grape soaps and hung one in my kitchen and it is the most convenient soap I've ever had there! I'm one of those people who wash their hands all the time while cooking, so no more soft watery soaps in a dish for me. I also made a couple soaps for gifts to a friend and a small one for my caravan. I think I need to make a few more, cause one needs to have these on hand just in case.

Elokuun alun kolme kirppislöytöä

Kun helteet hellitti pääsin vihdoin vähän kirppistelemään ja olenkin ahkerasti käynyt viime päivinä koluamassa lähiseutujeni toreja, mutta ihan hirveästi ei ole löytöjä mukaani tarttunut paitsi pari päivää sitten tämmöinen pieni läjä Tuusulan Femmatorilta.

Olen kovasti koittanut olla ostelematta näitä Riihimäen kodin tölkkejä, mutta nyt viime aikoina on vähän lipsunut ja ostin taas yhden. Mutta puolustuksekseni sanon, että tämä on suosikkikokoni koska käsi sujahtaa niin hyvin tuosta isosta suuaukosta pohjaan asti, että tässä voi pidellä vaikka karkkia tai jotain muuta mitä on hauska käsin tuosta ottaa, eikä minulla ollut ennestään kuin yksi tämän kokoinen. 12 euroa oli vallan sopuhinta lempipurkistani, kun kansikin tuli mukana, tosin vääränlainen, mutta hyväkuntoinen vaihtari, jos jollain sattuisi sopiva minun tarpeisiini jossain olemaan. ;-)

Ystävälle löysin ison päiväpeiton, jonka tyyppistä hän oli etsiskellyt ja vaivaiseen kuuden ja puolen euron hintaan. Ei tarvinnut hänen ihan hirveän kauan ostopäätöstään miettiä, kun kuvan hänelle tuosta lähetin ja kysyin, että kelpaisiko. 

Ja sitten itselle oli ostettava tämä niin söpön pieni vanha patenttikorkkipullo, vaikka koitinkin sitä ensin vastustella ja kävelin kertaallen pois sen pöydän ääreltä missä tämä myynnissä oli. Sitten tuli mieleeni, että olisipa ihana salaattikastikepullo jääkaappiin, kun seuraavan kerran teen taas itse ja kävin hakemassa pullon ostoskoriini.

Vallan kivat löydöt siis tältä yhdeltä kirpparilta, vaikka monia olenkin kierrellyt. mutta onneksi tykkään kierrellä kirppiksiä ihan huvinkin vuoksi, enkä aina niinkään löytöjen toivossa. Tulee jos on tullakseen.

My recent fleamarket finds. A glass jar for me all tough I'm not supposed to buy these anymore since I have so many already, but this is my favorite size and I only have one of these, so I let it slip. The big dayspread was a find for a friend who's been looking for one and the little glass bottle will look so good in my fridge when I make my salad dressing in it.

DIY Rypälesaippua

Lupailin eilen ohjetta tähän palasaippuasta askartelemaani rypälesaippuaan ja tässä se nyt tulee sitten, eli näin tein tämän omani:

Materiaaleiksi tarvitaan mitä tahansa kiinteää (marseille tosi hyvää) palasaippuaa koosta riippuen noin kaksi palaa ja ohuehkoa (1,5mm) juuttinarua. Työvälineiksi riittää sakset, raastin sekä kulho ja joku alusta missä raastaa ja kuivata valmiit pallerot.

(Kuvassa on kaksi Lidlin 100g marseille-palasaippuaa, mutta huom! näissä on kovin vahva tuoksu! Juuttinaru on Puuilosta.)

Aloita leikkaamalla juuttinarusta noin parikymmentä kappaletta 25cm pituista pätkää ja solmi niihin iso solmu toiseen päähän.

Sitten raasta palasaippuat hienoksi raasteeksi (myös tehosekoittimella, jos raaskii, voi hienontaa saippuat sopiviksi, kunhan ne ensin pilkkoo pienemmiksi paloiksi).

Laita saippuaraastetta kulhoon ja lisää siihen pikkuisen kuumaa vettä sen verran, että raaste alkaa sekoittaessa vähän kinttaantua yhteen, mutta sitä ei tässä vaiheessa tarvitse alkaa vielä sen kummemmin vaivaamaan.

Ota sopiva määrä saippuamujua käteen ja vaivaa sitä sormissa hetki, että se alkaa tuntua vähän muovailuvahamaiselta, eikä raaste enää erotu ja muokkaa siitä litistetty pallo. Aseta sen keskelle juuttinarun solmupää ja muotoile pallero narun ympärille vähän pisaran malliseksi tai pyöreäksi (makuasia).

Jos taikina tuntuu liian kuivalta, lisää hitunen vettä vielä. Tee palleroita tuo 18-20 kappaletta, miten raasteestasi parhaiten riittää (enemmänkin voi olla, jos tahtoo pidemmän rypälenipun).

Laita valmiiksi muotoillut narurypäleet kuivumaan ilmavasti. Marseille-saippua kuivahtaa parhaimmillaan parissa tunnissa sopivan kovaksi, mutta jos käytät materiaalina öljyisempää palasaippuaa voi kuivumisessa mennä päivä tai jopa enemmän.

Kun rypäleet ovat kovettuneet takaisin kiinteiksi ala liittämään niitä yhteen sitomalla niitä ensin viisi nippuun niin että yksi jää alemmaksi ja neljä kiertää sen ympäri.

Sitten kieputa narunipun päälle solmimaasi juuttinarua ja lisää aina tasaisin välein siihen rypäleitä niin, että nippu kasvaa ylöspäin mentäessä, kunnes olet tyytyväinen sen kokoon.

Jaa syntynyt narunippu tasaisesti kahtia ja solmi parit narunpäät yhteen siitä kohdin, kun miten ison lenkin haluat rypälesaippuallesi tehdä.

Lopuksi kieputtele juuttinarulla kaikki narunpäät yhteen ja päättele tukevasti yhtymäkohdassa ja leikkaa ylimääräiset narunpätkät pois, jos sellaisia jäi näkyviin. Ja niin on rypälesaippuasi valmis, ei muuta kun ripusta käyttöön ja ihailtavaksi!

DIY Grape soap.

Oli saatava rypälesaippua

Sain perjantai-iltana nukkumaan mennessä somesta valtaisan inspiraation tehdä tällainen rypälesaippua ja se iski niin lujaa, ettei sitten meinannut uni enää tulla, kun vaan kahlasin läpi erilaisia viedoita ja ohjeita, että millä kaikilla tavoin tällaisen helpoiten aikaiseksi saisi.

Huomaatte varmaan kuvista, että jonkinmoiset ohjeet sieltä löytyi, mitä soveltamalla heti lauantaina saippuakaupoilla käynnin jälkeen pääsin askarteluhommiin ja tänään sain ripustaa ihanan rypälesaippuan kylyammeen hanaan käytettäväksi. Tästä tuli kyllä niin hieno ja tämän tekeminen oli niin helppoa (ja halpaa!), että tietenkin kuvasin siitä myös ohjeet tänne blogiin laitettavaksi, mutta ensin oli pakko saada kuvata tämä käytössä tuolla.

Ainoa miinus tässä on, että tein tuon niin vahvasti tuoksuvasta saippuasta, että pitää tehdä vielä toinen vähän miedompi ja lahjoittaa tämä jollekin, joka tuollaista tymäkkää tuoksua arvostaa, sillä täällä tuoksuu nyt kylppärin lisäksi koko kämppä tuolle nyt.

Kirjoittelen ne ohjeet tällaiselle seuraavaksi ja julkaisen sen ihan heti, kun vaan saan kuvat käsiteltyä ensin.

Got so inspired of making your own grape soap that I had to try it out almost immediately. It was so easy and cheap to make I took photos of the making too and will be posting instructions to make one very soon here in my blog. Also need to make another one since this one is made of soap that smells so loud our whole house smells like it now. Not a bad smell just too much for me.

Porstuaan sisäpokat

Teen nyt tällaisen ennen-postauksen, kun en kumminkaan muista sitten kun alan touhuta, että välillä pitäisi kuviakin ottaa. Elikkäs, meillä on tässä meidän porstuan ikkunoissa ollut koko ajan tässä asuessa sellainen dilemma, ettei näissä ikkunoissa ole näihin kuuluvia sisäpokia laisinkaan. Talomme edelliset asukkaat ovat asentaneet tänne kiinteästi sisälasit listoilla ja auki saa vain nuo ulkoikkunat kukkapenkkien puolelta ruuvivääntimen ja tikkaiden kanssa. Melko hankalaa.

Se on vaikuttanut vahvasti siihen, ettei näitä ikkunoita ole pesty tuolta välistä vuosikausiin, jopa kymmeniin. Itse asiassa lakkasin joskus pesemästä näitä ulkopintojakin, kun eihän ne puhtailta näyttäneet, jos tuonne väliin ei päässyt. Toinen iso ongelma tässä tilassa oli se, että tämä lämpiää näin helteillä aivan älyttömäksi, päivällä paistaa peltikattoon melkein aamusta iltaan ja yöllä ei saa ilmaa vaihtumaan muulla, kun että jättää oven selälleen ja sehän nyt ei ole järkevä vaihtoehto, näin kaupungissa asuessa.

Niinpä tänä kesänä otettiin tuosta yksi lasiruutu pois tuuletusta varten ja askartelin siihen keveän verkon estämään lintujen sisälle pääsyn ja päätin, että löydän tähän jostakin sisäpokat, jotta saadaan nämä ikkunat sekä toimimaan, pestäviksi, että näyttämään siltä miltä niiden oikeasti pitäisi.

Ja kuinka ollakaan minähän sitten löysin ne pokat torista! Ihan kaikki puuttuvat seitsemän sisäpokaa sekä vielä yhden ulkopokan, joka sekin oli jonnekin ajan saatossa tuolta paikaltaan kadonnut. Nämä eivät ole mitoiltaan ihan samat kun tähän ehkä kuuluisi, mutta kun heittoa on vain pari milliä suuntaansa, päätin, että saavat luvan toimia sillä tämä ei ole lämmin tila ja pieni tuuletusrako ei varmasti haittaa sisäpokissa yhtään mitään muutenkaan.

Kuvassa on nyt vasta yksi poka vain malliksi, kun pitää ensin riipiä tuolta nuo kiinteät paksut ja painavat lasit ensin pois, maalata osasta karmit uusiksi ja käydä ostelemassa vinot pinot niitä kääntyviä sulkijoita, että saadaan nämä sitten myös pysymään paikoillaan tuolla.

Ja nyt kun helteet alkavat vihdoin vähän hellittää päästään näihin hommiin varmasti ihan pian ja kohta tässä porstuassa on paljon puhtaammat ikkunat paljon useammin ja tuulettaminen helpottuu kesäaikaan huomattavasti.

Our porch doesn't have the original inner windows in it's window frames. The outer windows have been screwed shut and there's a glass panel on the inside that can't be removed without breaking it, so it's been very hard to keep these clean and it has been a huge nuisance not to be able to open them for ventilation. 

Earlier this summer we took one glass panel off to get one of the windows open an I made avow to find suitable second hand inner windows and I found them just last week! So here's some before pics of this project since I will forget to take some while we do the work to fix them in.

Hyvin toimii pyykkiteline vieläkin

Tein melkein kymmenen vuotta sitten vanhasta aurinkovarjosta tämän pyykkitelineen ja voin kertoa, että hienosti se on toiminut kaikki nämä vuodet! On ollut kovalla käytöllä ja erityisesti näin hellekeleillä, kun tuossa kuivahtaa koko koneellinen parhaimmillaan ihan parissa tunnissa.

Pikkuisen on vaan pitänyt vuosien varrella tätä entrata noilta osin, että nostonarut on joutunut uusimaan edellisten hajotessa pölyksi ja noiden orsien pidike tuosta keskeltä meni poikki ja on korvattu rautalangalla, joka sekin on kohta menossa tuosta rikki tai ainakin lipsahtaa sijoiltaan, mutta koskapa vielä pysyy jotenkuten hollillaan niin en ole kiirehtinyt sitä vaihtamaan.

Yleisilmekin on jo vähän kulahtanut, mutta kaikki puuosat ovat edelleen tukevat ja ehjät ja narutkin pysyneet oivallisesti paikoillaan, niin mikäs tässä on pyykkiä kuivatella näin yhdeksättä kesää perätysten. Tämä on ollut kyllä mitä mainioin hyötykäyttö risahtaneelle ja rumalle aurinkovarjolle. Ehkäpä ensi kesänä maalata roiskautan tämän vielä puuosiltaankin nätiksi (jollen jo tänä kesänä kerkiä).

Männä viikolla löysin vielä paikallisesta Citymarketista tarjoushinnalla tätä uutta Methodin laventelin tuoksuista pyykkiainetta niin on ollut nyt aivan juhlaa pestä pyykkiä aina kun vaan vähänkin tarvitsee. Olen nimittäin todellinen kukkeiden tuoksujen fani ja tykkään kun puhdas pyykki tuoksuu muultakin kun vaan ulkoilmalta ja jo vuosia käyttänyt näitä tämän merkin pyykkäys- ja huuhteluaineita, koska tuoksuvat omaan makuuni ihanimmilta (plussana ovat myös suurimmalta osin biohajoavia, eivätkä jätä koneeseen mitään saostumia).

Made this laundry rack almost ten years ago out of an old parasol and it's still working! It has been the best place to dry laundry in our little yard, cause it's so easy to move around when needed.

Also I love the new lavender scent Method laundry detergent. Nothing beats a nice floral scent in my linen during summer!

Kukkii täällä sittenkin vähän

Nämä minun kasvattamat kesäkukkaniityt eivät kyllä ole olleet ihan huikea menestys viileän alkukesän johdosta (saattaa myös olla ihan viherpeukalossakin vikaa), mutta nyt kun on tovin ollut vähän turhankin lämmintä on se kertaalleen kaivoon heitetty kirves pitänyt nostaa ylös, kun on alkanut pieniä kukkia sinne tänne ilmestyä. Niistä kiitollisin on tämä hitusen etanoillekin maistunut kesämalvikki-istutukseni, joka palkitsee nyt  pessimistiä täällä oikein runsailla kukinnoillaan, vaikka vähän honteloilta nuo varret näyttävätkin. Onneksi omistin tuollaisen tukikehikon, jonka avulla ovat pysyneet pystyssä rankkasateessakin jopa.

Takapihan perennapenkeissä on isoin väriloisto jo vähän takanapäin ja nyt kukkii pääasiassa heinät ja tähtiputket. Tulossa on vielä harmaamalvikit, kimikki ja kellopeipit, joista täytyy muistaa ystävälle napata syksyllä osa, kun on levinnyt niin laajalle jo niiden kasvusto.

Hauska pörinä käy muuten noissa pikkutaloissa tuossa seinällä. Hirveästi on hyvin viihtyviä asukkaita niissä.

Takapihan nurkan istutuslaatikossakin on vähän edennyt muutaman malvikin kasvu ja kovasti ovat virkistyneet myös nämä valmiina ostellut kosmoskukka, salvia ja porkkana.

Mutta isoin riemu tuli näistä ruiskaunokeista, jotka iloisesti ryöppyää tuolta tynnyristä oikein putouksena ihanine väreineen. Tosin näidenkin pitäisi enemmän pystyssä kasvaa, mutta iloitsenpa nyt silti tästäkin onnistumisesta.

Ystävältä tuli myös neuvo, että voisin kylvää syyskylvönä näihin kesäkukkien siemenet valmiiksi, josko sillä lailla saisin paremman sadon, kun tällä tämän vuoden tekniikalla. Taidanpa siis kokeilla sitäkin, sillä eihän se kalliiksi tule jos ei onnistu sekään.

Muualla pitkin pihaa kasvaa iloisesti myös kaikki rikkaruohot, joita en ole tässä helteessä jaksanut tuolta käydä nyppimässä, kukkii ne kai joskus nekin. Sokeriherneitä kävin tänään tuolta poimimassa samalla kun nämä kuvat nappasin ja vähän piti jo kastellakin, vaikka aika kivasti on kyllä vettä riittänyt taivaalta tänä kesänä tässä pihassa.

Pieni ilo myös tästä jo kertalleen jo pois kaivetusta mustahetukkapensaasta, joka se vaan sitkeästi sieltä kasvaa, vaikkei oikein mahtuisi tuossa olemaan. Hyvä sato on taas tulossa, jollei linnut ehdi tyhjentää tätä samoin kun meidän kirpsikkapuuta, joka ne pisti sileaäksi jo ennen kun sen marjat ehtivät edes kypsyä. Yhtenä vuonna olen yhdne kirsikan siitä itse saanut maistella, mutta nätti puuhan se on vain koristeenakin (hih).

My summer flowers that I thought wouldn't bloom are blooming. Yay!