Olkkarin uuninurkassa

Vaikka lämpötilat taas myrskyjen myötä vähän kohosivatkin on täällä vihdoin alettu jo lämmitellä puu-uuneja, mikä onkin ihanaa, kun ilmankosteus alkoi olla jo ihan mahdoton vanhan puutalon sisällä, kun lämmitystä ei tarvinnut muuten vielä päällä pitää. Nyt se on reilun viikon lämmittelyjen jälkeen laskenut jo niin mukavasti, että pyykitkin kuivuu sutjakkaasti ilman sähkökayttöistä kuivuria, mikä on yksi talvikauden lempiasioitani: pese illalla, ota narulta kuivat aamulla.

Klapitkin ovat telineessään olkkarin uunin vierellä niin sievästi kokojärjestyksessä. Joku voisi luulla, että meillä aina näin sievästi polttopuita pidellään, mutta haaveeksi tämä yleensä sitten myöhemmin talvella jää, kun puita haetaan miten sattuu ja isompia eriä kerrallaan eikä kukaan jaksa niitä sen kummemmin tuohon järjestellä. Nyt kun vielä noin nätisti olivat oli hyvä ottaa kuva muistoksi tännekin, että näin ne pitäisi aina olla esillä.

Ja klapitelineen päälle on taas hauskasti muotoutunut  melko viehkeä asetelma kaikesta siitä mitä sinne on laitettu pois muualta kuleksimasta. Sulassa sovussa on niin kevään pajunkissat, kesän kuivatut kukkaset sekä tulevan joulun kynttilä ja piileskelemässä sytytyspalapurkin takana oleva käpy. Tämä on kyllä ihan paras paikka tällaiselle just nyt, kokonaisuus on hauskan syksyinen, mutta jo enteilee vähän tulevia myös.

Olen myös vihdoin päättänyt alkaa tykätä tämän takan ulkonäöstä täällä. Pidin sitä monta vuotta vähän virheostoksena, kun sen tyyli oli liian nollaria ja liian romanttinen, mutta nyt kun sillä ikää on jo pitkälti toistakymmentä vuotta niin se on alkanut pikkuhiljaa muuttumaan vintageksi ja sehän ei ole huono asia se. Ja nyt kun sitä tuossa katsoo niin sehän on ihan kivan eleetön uuni, sopii tänne kuin nenä päähän tähän romanttisempaan hapsulamppu-kukkatapetti-sisustukseen. Ja kaiken kukkuraksi pitää meidät mukavan lämpimänä talvikuukaudet, että ei sitä voi miksikään virheostokseksikaan enää kyllä kutsua.

Started to warm up this house with wood again and it's always a joy. This tile stove is beginning to look better to my eyes than it did a couple of years ago, I think because it's getting older and starting to look vintage. I also love how neatly we have the wood now on the storage shelve and the arrangement on top of it that has cumulated there almost by itself. 

Pompöösi tupsuvalaisin

Lupasin jo yli kuukausi sitten kertoa tästä toisesta isosta tupsuvalaisimesta, jonka alunperin ostelin ajatuksella lainata tuo varjostin olohuoneen kattolampuksi, mutta se oli siihen liian iso ja pompöösi ja jäi vain pyörimään tänne, kun se on niin ihana. No, sehän siis pyörii täällä edelleen, kun se on niin ihana.

Se on aivan liian iso minnekään muualle ja jäi lorvimaan tuohon olkkarin ison nojatuolin likelle vaikkei  edes sähköiltään toimi. Siinä se vaan nyt on ollut niin kiva katsella muutenkin, etten ole tuosta pikkuseikasta jaksanut edes välittää. Rrrrakastan sen sorvattuja muotoja ja pehmeitä tupsuja ihan liikaa, jotta raaskin sitä vielä edes ajatella myyväni jollekin, jolla olisi ihan oikea tarve ja tila tuollaiselle.

Todella, todella toivon, että vielä keksisin sen paikan tästä huushollista, jossa tämä ei näyttäisi ihan suhteettoman isolta ja tänne kuulumattomalta. Että olisi se soppi jossain, missä tämä ei olisi tiellä eikä sitä tarvitsisi koko ajan edes takaisin siirrellä. Pahalta kuitenkin vielä toistaiseksi näyttää. Tai siis hyvältä, mutta vain tässä yhdessä kohtaa.

Joten täällä se nyt sitten majailee olohuoneessa ilman valoa sisällään ja odottaa, että tämä rakkauteni sitä kohtaan laimenisi sen verran, että raaskisin siitä luopua. Ehkä sitä odotellessa vaihdan siihen uudet piuhat ja pistän sen valon sinne toimimaan, helpottaahan se ainakin sitä myyntiä sitten, jos (ja kun) sen aika koittaa.

Käykö teillä siellä ruudun toisella puolen ikinä näin, että ostatte sisustukseen jotain mikä ei sinne sitten sovikaan, mutta haluatte sen silti siellä pitää, kun se on niin ihana?

P.S. Kiitos vielä tätäkin kautta ihanille ystäville siellä Keltaisessa kahvipannussa, joiden avustuksella tämän kaunokaisen sain kesällä hankittua. 

I got this old lamp and was planning to borrow the shade of it to the living room ceiling, but it was way too big for it and I already fell so hard in love with this that I can't let it go even though I have no place to keep a lamp this size. The only place it looks not so out of place is next to this big armchair and the lamp doesn't even work so it's just a decorative piece here. But it's just too pretty to let go... I love it too much already.

Keramiikkaa kuuseen

On viime päivinä vähän kirettä pidellyt, kun sain viime tipassa idean tehdä keramiikasta kuusenkoristeita valikoimiini tuleville Kellokosken Ruukin joulumarkkinoille. Viime tipassa siksi, että kuivumiset ja poltot ottavat oman aikansa ja koskapa omaa uunia ei minulla ole, pitää ottaa huomioon myös muiden aikataulut, jotka alkavat tähän aikaan vuodesta olla kiireiset. Mutta ehkä just ja just ehdin saada nämä valmiiksi, kun oikein pistin viikonlopulla hösseliksi ja voi miten hauskaa minulla sitten olikaan.

Ajatus oli ensin tehdä ihan vaan muutamaa erilaista, mutta sitten se lähti ihan kunnolla hanskasta, kun tuli inspiraatio inspiraation perään ja nyt noita taitaa olla pian kymmenen erilaista mallia. Kutakin onneksi vain muutama kappale, mutta onhan siinä nyt kuitenkin koristetta kerrakseen. Piirtelin vaan kartongille sapluunan, jonka leikkasin irti ja kopsasin savilevyyn sillä ja sitten koristelin ja muotoilin "piparit".

Nämä on kuvissa vielä raakaa savea, joka ei ole ehtinyt kuivua, siksi kovin harmaalta vielä näyttää, mutta kunhan nämä tästä alkavat valmistua, tulee niiden väritys muuttumaan vielä melkoisesti. 

Nämä on muovailtu sellaisesta kevyestä paperiposliiniksikin kutsutusta savesta, joka poltetaan keramiikkauunissa samanlai kun nuo astianikin. Tämä on valkoista väriltään ja jätänkin siksi osan koristeistani lasittamatta, jotta on sitten ihan valkoisiakin valikoimissa. Mielessä on myös kokeilla poltetun koristeen maalaamista, esim kalkkimaalilla, että toimisiko sellainen niille koristeille, jota en voi muuten kokonaan lasittaa, tässä kun ei näiden kanssa niin tarkka tarvitse olla, kun koristuksia vaan ovat kuitenkin.

Mutta nyt menen jatkamaan, että saan nämä kiirehommat valmiiksi ja voin taas keskittyä vähän sisustusjuttuihinkin välillä, eikä ihan pelkäksi työnteoksi mene tämä täälläkin.

Made these paper porcelain ornaments to be sold at the upcoming Christmas fair at Kellokosken ruukki. These are all still wet in these pictures, but will become nice and colorful when I get them dried, fired and done.

Kellokosken Ruukilla tapahtuu

Meillä on tässä ihan hoodeilla, naapuripitäjä Tuusulan puolella aivan mielettömän ihastuttava vanha ruukkimiljöö, jossa olen piipahdellut tämän tästä jo vuosien ajan. Siellä on muiden muassa kiva kirpputori sekä kahvila, joihin olen aina ystäviä vienyt, jos täällä suunnilla on oltu ja siellä on rouhean kauniita vanhoja rakennuksia, koski ja vaikka mitä nättiä mitä heille on ollut ihana esitellä. Onpa monelle tullut ihan yllätyksenä sekin, että tällainen paikka näin lähellä pääkaupunkia tässä on.

Kävin tänään pyörähtämässä täällä Kellokosken Ruukilla ja napsin samalla muutaman kuvan, joista vähän osviittaa näkee miten herkullisen nättiä tuolla oikein on. Tässä ylläolevalla kujalla on mm kuvattu monia mainoksia ja elokuvia ja vaikka mitä ja taitaa nytkin pyöriä telkkarissa yhden puhelinfirman mainos jossa tämä kuja mielestäni yön pimeydessä vilahtaa. 

Vieressä on tietty myös pieni koski, niin kun oikeilla ruukeilla kai kuuluu ollakin. On

kahvila, baari, pikkupuoteja, käsityöläisiä, taitelijoita juhlatilaa, museo, ruukin oma puoti ja vaikka mitä ja järjestetäänpä täällä silloin tällöin myös erilaisia mukavia tapahtumiakin. Ja niistä puheen ollen, nyt pääsenkin itse asiaan miksi tuolla ruukilla tänään kävin, siellä järjestetään nimittäin 3. joulukuuta ihanat joulumarkkinat ja minä olen siellä tänä vuonna mukana myymässä kippojen, kuppojen, koristeiden ja kylttikauppani kanssa! Joten laittakaahan jo kalenteriin ylös tuo päivämäärä, luvassa on ihan huikeat markkinat, sen voin jo nyt sanoa.

Ja vaikka tuolla ruukilla ei ihan vielä kovin jouluisalta näytä olen jo aloittanut valmistelut markkinoita varten ja työt on hyvässä vauhdissa varastojen täyttämisellä ja uusien tuotteiden ideoinnilla. Pöydät ja hyllyt tulevat täälläkin myyntinurkassani notkumaan kaikenlaisia ihanuuksia sekä pukinkonttiin, että omaksi iloksi tai kodin koristukseksi. 

Laittelen taas hyvissä ajoin tänne blogiin raportteja kuvien kera siitä mitä myyntiin olen tekemässä, niin kun tapoihini on kuulunut. Minusta se on vaan hyvä markkinoida kunnolla etukäteen eikä himmailla liian viime tippaan, mutta nyt en malttaisi odottaa, että olisi jo joulukuu!

This beautiful old place is called Kellokosken ruukki. It's located quite near where I live. It's a vibrant little village full of history with lots of activities and art. The place also hosts a big christmas fair in december and this year I'm going to be too there with my little shop of everything pretty I do. Yay!

Kirppiskierroksen aarteita

Käytiin ystäväni Parolan aseman Katjan kanssa perinteinen Hämeenlinna-kirppiskierros ja kuvattiin taas molempien löydöt yhdessä kasassa samalla kun niitä autosta purettiin ja eroteltiin, että mitkä oli kunkin aarteita. Tuli taas niin hauskasti väriharmoninen läjä, vaikka sellaiseen ei tieten tahtoen tähdättykään. niin se vaan välillä menee, kun molempien maut on kovin yhteneväiset.

Katja löysi tältä reissulta itselleen enemmän aarteita, kun minä, mutta se johtuu vaan siitä, että hänellä on enemmän tilaa sisustella kun minulla omissa tehoneliöissäni. Sain ihan kunnolla hillitä itseäni monen aarteen kohdalla, että en voi ostaa, kun ei ole paikkaa. Ihanaa järkipuhetta, vaikka sydän olisi tahtonut kaiken mitä silmät näkivät. Olen kuitenkin ihan ylpeä siitä, etten ostellut liikoja, jäipä muillekin löytöjä sinne vielä meidän reissun jälkeen.

Mutta sen mitä ostelin ostelin sitten ihan tarpeeseen. Vanha työtuoli löytyi OldsCool vintagesta ja se pääsee korvaamaan edellisen jonka juuri kiikuin hajalle tietsikkapöytäni äärellä. Kiva kuviollinen tikattu torkkupeitto lähti matkaani Kantolan Kellarista ja pääsee heti ilmojen viiletessä käyttöön sohvalle. Hauskasti kukan mallinen lampunkuuppa yläkerran makkariin toisen pariksi Luotsin rakennuskierrätyksestä ja peltinen puolen litran mitta leipomishommiin lempparistani Suomen kasarmin aarteista.

Laitettiin tähän kirppisläjään mukaan myös nämä Katjan minulta tilaamat purnukat, joita jo edellisessä postauksessani esittelin. Ne sopivat tähän väriharmoniaan niin kivasti, kun ne autosta siihen nosteltiin, että pakkohan se oli. 

Olipa taas niin ihana reissu sekä löytöjen, että ystävän kanssa vietetyn laatuajan puolesta. 

Visited a dear friend and we did a traditional fleamarket tour in Hämeenlinna. Here are our finds in one pile.

Rouheita purnukoita

Tein lisää näitä ihania raitapurnukoita, kun tykkäsin, että näitähän voi olla montaa eri kokoa sekä itsellä täällä kotona käytössä, että muutamia myynnissä myös kippo- ja kuppokaupassanikin. Olen varsin ihastunut tuohon tyyliin, väriin ja muotokieleen just nyt ja näitä löytyykin huushollistani vähän sieltä täältä joko säilyttiminä, kukkamaljakoina tai muuten vaan koristuksina. 

Kun sain tämän lastin uunista tuli heti valtava inspis stailata ne kauniisti ja kuvata ne yhdessä täynnään erilaisia ihania asioita, mitä niissä voi pitää, sävy sävyyn tottakai. 

Sain parhaan kehun myös ystävältä, joka kesällä täällä käydessään luuli yhtä aiemmin tekemääni purkkia joksikin todella onnekkaaksi kirppislöydöksi ja aidosti vanhaksi purkiksi ja oli hirveän kateellinen onnestani, kunnes kerroin, että itse olen ne tehnyt savesta ja että hänelläkin voi siis flaksi käydä varsin helposti. Hän saakin siis ensimmäisenä tästä läjästä itselleen mieluisimman valita ja lopuista otan pari itselleni ennen kun päätän mitkä purkit myyntiin jää. Teen kuitenkin pian taas lisää näitä, että jos siellä jollakulla alkoi poltella, niin ei tarvitse hetimiten panikoitua, että kesken loppuvat nyt.

Ja lopuksi vielä yksi kuva "behind the scenes", kun kävin kasvihuoneessa kuvaamassa purnukat. Siellä oli niin paljon parempi valo, kun täällä sisätiloissa pilvisenä päivänä. Pistin hyllyn eteen pikkupöydän ja taustaksi löytyi sinkkinen kattopellin palanen. Oli mielestäni niin hauska ja omalla tavoin esteettinen tuo kuvauslavasteeni, että nappasin muistoksi siitä kuvan myös tänne blogiinkin.

Made these pottery vases and as I got them out of the kiln I had an idea to make a little photo shoot with all of them filled with pretty things. The final pic is behind the scenes.

Vielä yksi kukkalakana

Himo kukkakuosisiin liinavaatteisiin ei ota loppuakseen, vaikka kesä onkin jo ohitse. Mikään ei vaan sykähdytä nyt niin paljon kun pikkukukkaiset lakanat sänkyvaatteissa. Olen jo aktiivisesti lakannut etsimästä erilaisia, sillä ehkä omistan jo tarpeeksi, mutta kun sattumalta näin vielä yhden sopivan kokoisen aluslakanan oli se ihan pakko hankkia.

Siinä nimittäin osui myyntikuvissan värimaailma vähän lähemmäs makuuhuoneen muita vihreitä ja marjapuuronpunaisia ja koko löytyi täydellisesti sopivana kuminauhamallina, niin pakkohan se oli ostella. Vaikkakin sitten kotona ne värit ei ihan natsannutkaan, mutta se on sivuseikka, koska lakana on muuten aivan ihana ja tykkään siitä ihan hirmuisesti. Se löytyi hömppälästä (H&M Home) eikä maksanut kun vajaat kaksi kymppiä, niin tottahan se kannatti hankkia.

Ja nyt voi sitten ihan prinsessana nukkua tuolla kukkalakanoissaan vuoden ympäri jos siltä tuntuu ja yleensähän minusta siltä tuntuu. Se on näitä arjen pieniä luksus-juttuja, kun sänky on sisustettu sekä silmää, että nukkujaa miellyttäväksi.

Even though the summer is over I got myself yet another floral sheet for my bed. I just love little floral printed linen, can't help it.