Lisää kurveja puutarhaan

Meillä kun on puutarhassa se kurvikas rautarunkoinen puutarhakalusto, jonka muutama vuosi sitten löysin torista, niin olen aina välistä sieltä kurkkinut josko siihen samaan tyyliin löytyisi jostain myös penkki. Uusia toki saisi kaupasta, mutta koskapa tykkään vanhasta ja käytetystä olen etsinyt ensisijaisesti sellaista. Tähän mennessä ei ollut tärpännyt, kunnes nyt muutama päivä sitten kävi viimein flaksi. Tämä sopivasti saman näköinen ja kulahtanut penkki tuli sopuhintaan vastaan läheltä ja sain onnekkaasti sovittua kaupat siitä saman tien.

Se on just siinä sopivassa tilassa, missä nuo puuöljyt alkavat hiljalleen sen pinnoista irtoilla, joten ensi keväänä sen saa hyvin hiottua ja maalattua sen jälkeen pellavaöljymaalilla muun kaluston sävyyn tai johonkin muuhun sävyyn, en ole ihan varma millä tuulella keväällä olen, mutta siitä olen varma, että hyvän ostoksen tein. Penkki sopii pihamme tyyliin ja tunnelmaan täydellisesti ja vapauttaa siellä ennen palvelleen penkin takapihalle, jonne olen sen laittamista jo tovin suunnitellut. 

Nyt nautitaan kuitenkin vielä lopukesä tästä penkkikaunottaresta näin, mukavan kulahtaneena, mutta ah niin sievänä.

Found a bench that matches the previous set of garden furniture I already have here. Been secretly dreaming of finding this, so I felt extra lucky when this caught my eye at online market place. Next spring we will sand it and paint the woodwork with some lovely color that'll match this garden and the other set, but till then it can stay like it is. Pretty anyways.

Ne puutarhajuhlat

Mistä tietää, että tällä sisustusbloggaajalla on ollut ihan huikean onnistuneet ja ihanat puutarhajuhlat? No siitä, ettei tämä sisustusbloggaaja muistanut ottaa niistä juurikaan kuvia. Muutaman räpsäisyn juhlien alkupuolella älysin ottaa ja sitten olin vaan niin fiiliksissä, ettei se enää tullut myöhemmin mieleenikään, että piti teillekin niistä kuvien kera kertoa. No tässä kuitenkin muutama otos kasvihuoneesta juhlapaikkana, kuvaan tuota elokuisen ihanaa pihaa sitten myöhemmin teille vielä lisää.

(Ja syy miksi näistä viime lauantain juhlista vasta nyt pääsen bloggaamaan on se, että tietokone sanoi maanantaina poks, ja nyt vasta toimii taas. Hurja viikko ollut täällä.)

Juhlapäivän aamuna päätin tehdä uusiksi sen hulavannekranssin, jonka tein noin viikkoa aiemmin. Se oli kuivahtanut ihan kivaksi, muttei sitten näyttänytkään kasvihuoneen seinällä yhtään hyvältä. Piti saada paljon enemmän vihreää ja runsautta ja kesäfiilistä, jota siinä kranssissa ei vain enää oikein ollut.

Uuteen poimin omasta pihasta tuijanoksia pohjalle, vähän vadelmaa ja murattia sekaan ja sitten kukkakaupasta haettuja vahakukkia ja krysanteemeja. Sekaan pistin vielä edellisestä kranssista kierrätetyt heinät ja kukkakaupasta ostetut karhunvatut ja lopputuloksesta tuli varsin muhkea. Nuo krysanteemit on liimattu kranssiin muuten kukkaliimalla, mikä oli ihan uusi tuttavuus minulle, mutta toimi huisan hyvin ja teki homman tosi helpoksi kun kukat sai siihen nätisti paraatipuoli eteenpäin. Sitä täytyy käyttää kyllä jatkossakin jos kukkakransseja tässä vielä askartelee.

Kattausta miettiessäni kokeilin ensin pöytään messinkisiä kynttilänjalkoja, mutta raakkasin ne sitten loppuvaiheessa kuitenkin liian keikkuvina pois ja pistin tilalle tuikut vanhoihin sillipurkkeihin. Kranssista yli jääneet kukat pistelin kanssa vanhoihin lasipurkkeihin ja mielestäni ne toimivatkin tosi kivasti kesäisen juhlapöydän koristuksina tuikkujen kanssa.

Tässä juhlapöytä katettuna ja valmiina toivottamaan vieraat tervetulleiksi mansikoilla ja kuohuviinillä (josta vasta mansikat pöydässä). En laittanut pöytään liinaa laisinkaan kun mielestäni tuollainen puupinta on kaikista kivoin kesäjuhliin ja mitä tuota nättiä pöytää liinalla peittelemään muutenkaan. Tarkkasilmäisimmät jo varmaan hoksasivat, että se on meidän keittiönpöytä tuolla juhlapöytänä ja niinhän se on. Se on tuonne niin hyvän kokoinen ja näköinen, että pakkohan se oli keittiöstä taas lainaksi ottaa.

Ja sitten päästiin juhlimaan. Meillä oli sellainen systeemi, että jokainen toi vähän jotain nyyttäriperiaatteella ja niistä sitten sorvattiin kunnon syömingit. Oli alkudrinkki, alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka ja juustotarjotin. Kerrassaan tuli syötyä tuolla kyllä juomisesta nyt puhumattakaan. Ihanaa näissä on myös se, kun pääsee tutustumaan uusiin resepteihin ja ruokiin ja saa aina kivoja inspiksiä omaankin ruoanlaittoon. Näiden bileiden ykköshitti oli leivän päälliseksi tarkoitettu maustevoi, joka oli tehty ihan vaan voista, rahkasta, valkosipulista ja persiljasta. Ohje kuului, laita kaikkea maun mukaan ja varmasti hyvää on, ja voi että kuulkaa olikin. 

Ja suunnilleen tässä kohtaa iltaa unohtui sisustusbloggaajalta se kamera kasvihuoneen nurkkaan ja uppoutui hän tyystin viettämään aikaansa niin hyvässä seurassa, että koko muu maailmakin taisi hetkeksi lakata olemasta, oli vain se elokuinen ilta ja ne puutarhajuhlat.

The garden party was so good I totally forgot I had planned to take a lot of photos. I only took a few and spend the rest of the night having good time, eating, drinking and enjoying the company in the dark and warm summer night.

Puutarhajuhlien järjestelyjä

Laittelin puutarhaa juhlakuntoon ja siivosin kasvihuoneesta tavarat pihalle ruokakaluston tieltä. Nostelin kaapit ja laatikot yhdeksi kokonaisuudeksi aidan vierelle, ajatuksella, että näyttäisivät siinä hauskalta ja kodikkaalta ja toisivat vähän vaihtelua taustan tuijamuuriin. Sitten kävin vilkaisemassa säätiedotusta; se lupaa koko huomiselle päivälle sadetta. Mietin hetken, että minne nuo tuosta keräisin, kun ajattelin, että hittojakos yhdestä sadepäivästä, kyllä nuo varmasti sen kestävät ja eikös se niin sanota, että sen minkä kesä kastelee se myös kuivaa? Ensi viikolle luvattu aurinkoa, joten luottavainen olen, että kuivaahan ne.

Kasvihuonetta on käytetty tänä kesänä tosi harvoin ja siitä syystä päätettiin, että viikonlopun juhlakattaus laitetaan nyt sinne. Se sopii ilmeeltään ja tunnelmaltaan loppukesän bilepaikaksi ihan täydellisesti. Se on nyt siivottu ja sisustettu ja odottaa vaan sitä että lauantaina asetellaan lautaset pöytään ja kuohuvat laseihin. Siitä lisää sitten myöhemmin.

Cleared out the conservatory for the upcoming party this weekend. We put all the furniture outside against the green fence and it looks quite nice there, makes the yard feel more homey. My only concern was it's going to rain tomorrow, but I think those furniture will survive it, next week will be pretty and sunny so that'll dry them out if it pours tomorrow. 

Puutarhan paikkaukseen

Viikonloppuun sunnitellut puutarhajuhlat vaativat ihan pientä panostusta kesähelteiden kuivattaman puutarhan ehostukseen. Siellä täällä oleviin väsähtäneiden kasvinlehtien paljastamiin kohtiin piti saada jotain pirteää ja elinvoimaista kaveriksi, ettei nyt vallan näivettyneeltä näytä piha sitten juhlissa. 

Käväisin puutarhakaupoilta kivoja kukkivia, jotka tälläsin tuohon viime kesänä ostelemaani vanhaan kärryyn, jolla sain ne kaikki kuskattua takakontista pihalle. Sitten sitä oli ihan pakko vähän aikaa tuijotella, kun se oli niin kivan näköinen. Vähän niinku olis joku kaupparatsu tullut pihalleni kukkia myymään, jolta ostin sitten kaiken, kärryineen päivineen.

Got some spare plants to my garden to fill up the voids that this dry summer had made. I used my last summers fleamarket find, the old cart to haul the plants from the car to the garden and it now looks like there has been an antique flower vendor there. So cute.

Kirppisturneella hämeessä

Käytiin pitkästä, pitkästä aikaa ystäväni Parolan aseman Katjan kanssa kirppistelemässä Hämeenlinnan seuduilla. Ei oltukaan itseasiassa koko kesänä ennätetty siellä suunnalla yhdessä kirppistellä, mikä olikin tavallaan ihan hyvä, sillä tarjontahan oli pienen tauon aikana varsin tuoreen näköistä silmillemme ja teimme kasan hyviä löytöjä kumpainenkin. Siinä ostelun hurmiossamme kävi, niin kuin aika usein käykin, että ostoksemme sointuivat oikein nätisti toisiinsa. Pistettiin sitten reissun päätteksi kaikki yhteen läjään aseman kivijalkaa vasten kuvia varten, ihan vaan näytiksi, että tällä lailla me ystävykset ostellaan sävy-sävyyn yhdessä.

Tämän kuvan otti Katja

Tämä kuvan otti Katja.

Rottinkia löytyi sekä koreina että tuolin muodossa, molempien suosikkeja ovat erilaiset korit joita on niin näpsä käyttää tavaroiden kauniiseen roudaamiseen ja säilyttämiseen.  Myös vanhat tarvekalut, kuten viivottimet, peilit, tiskiharjat, purkit ja purnukat ynnä muut sellaiset ovat mieliimme. Leikkuulautoja ei voi koskaan olla liikaa ja jos sattuu kohdalle läjä kauniita vanhoja pulloja pilkkahintaan on ne melkeinpä pakko ostaa.

Ehkä hauskin löytö oli tuo kymmenhaarainen kynttilä, joka tulee näyttämään todella kivalta Katjan kokoelmavitriinissä tai joulun koristeena (tuskin hän sitä polttaa raaskii, minä en ainakaan raaskisi).

Ja jottei nyt ihan vallan menisi teillä arvuutteluksi, että kumpi osti ja mitäkin, niin tässä kuva minun ostoksistani yksinään. Vanhaa koria säilyttämiseen, rottinkipeili, harja, läjä lasipulloja askarteluun ja -kivoja posliinikorkkisia lasipurkkeja asuntovaunulle, viehkeä puupurkki, leikkuulauta, kasvi puutarhan ehostamiseen ja iso palmunlehtisydän. On tuolla jossain myös pari puusta veistettyä kolmipiikkistä haarukkaa ja nippu nättejä pyykkipoikia, joita haluan ehdottomasti päästä testaamaan, että toimiiko tuo malli oikeasti. Taustalla näkyy ja ei näy vanha ruosteinen kaupan kyltin tai lyhdyn teline, joka pääsee kyllä varmasti jotenkin pienen porstuakauppani somistamiseen, joko sisä- tai ulkopuolelle.

Että ei se pettänyt Hämeen seutu tälläkään kertaa, aarteita löytyi ja oli ihana päästä viettämään mukava päivä ihan parhautta olevan ystävän kanssa. Meillä on aina niin huippuhauskaa näillä turneillamme ja juttua sekä naurua piisaa koko päivän. Laitan tähän loppuun kuvan jonka Katja otti minusta päivän päätteeksi, kun selkälihaksistani loppui patterit ja otin lepohetken autoni takakontissa. Siitä voi päätellä kuinka kokonaisvaltaisen tehokas päivä meillä oli.

Tämän kuvan otti Katja.

Went fleamarketing to Kanta Häme with my dear friend Katja from the blog Parolan asema. We had the best day and we did the best finds. And as we often do we find and buy quite similar things, this time so similar that they all matched together nicely. Like our brain was colour co-ordinated. 

And so you don't have to guess witch of the finds belong to me I also took a photo of just my stuff (the second from bottom up).

The last photo Katja took of me after the day was done. A little resting moment for my aching back in the trunk of my car.

Hulavannekranssi olohuoneessa

Synttärikimpun kukkasista taiteilemani kranssi istuu hyvin olohuoneen seinälle ja tuo sievän pienen kesäisen tuulahduksen tilaan. Näin vuorokauden jälkeen kukat kranssissa ovat alkaneet jo osoittaa kuivahtamisen merkkejä ja toiveeni ovat edelleen korkealla sen suhteen, että tuosta tulisi vielä koristus tuleviin puutarhajuhliini. Tuli vaan tässä vaiheessa mieleen, että jos olisi halunnut kukkien ja muiden kuivahtavan vähemmän riippuvampaan asentoon olisi kranssia kannattanut pitää hetken aikaa vaikka pöydän päällä, nyt osa kukista riippuu vähän alaspäin, mutta siitä en aio nyt liikaa välittää, oikein kiva se on niinkin.

Minulta kyseltiin jo mistä olen tuon rottinkisen hulavanteeni oikein hankkinut ja vastaan tässä nyt, että tämä oli vuosia sitten Ikeasta alelaarilöytö. Tämmöisiä rottinkisia hulavanteita (tai kranssivanteita) kannattaa kysellä tuolta Parolan Rottingilta (klik), heillä olen sellaisia nähnyt myytävän.

My salvaged bouquet wreath looks really good on the living room wall. It makes the room feel fresh and summery. It has started to dry out and looks a little like it's going to make it and become a nice decoration to my upcoming garden party next week. 

Kimpusta kranssiksi

Synttärikukkakimppuni oli pysynyt oikein kivana, muutamaa nuupahtanutta ruusua ja neilikkaa lukuunottamatta, mutta pikkuhiljaa alkoi näyttää siltä, ettei ne muutkaan enää kauaa siinä kestäisi. Halusin kovasti jotenkin hyödyntää vielä kauniin kimpun vielä ehkä kuivattaakin osan. 

Olin pyöritellyt mielessäni ideaa kesäisestä kranssista kotia koristamaan ja kukkakimppua tuijotellessani hoksasin, että siinähän ne materiaalit semmoiseen olisi. Kipaisin yläkerrasta rottinkisen hulavanteen ja aloin hommiin. Avasin kimpun, heitin huonoksi menneet osat pois ja lajittelin käyttökelpoiset omiin nippuihinsa.

Sitten vaan aloin sommittelemaan. Paljon vihreää alle ja sitten kukkia ja heiniä päälle. Ohuella rautalangalla tukevasti vanteen ympäri kieputtaen. Ei mitään sen tarkempaa suunnitelmaa mielessä, annoin vaan materiaaleien johdatella silmiäni. Parempi sellainen rennon rempseä kun liikaa mietitty kokonaisuus. Mielessäni ajattelin, että jos tämä sitten kuivahtaisi vielä oikein nätisti, niin saisin tästä koristeen vielä pitkäksi aikaa.

Kukkakimpun oksat eivät ihan riittäneet vihreän himooni, joten kipaisin vielä puutarhasta muutaman kauniin norjanangervon oksan lisäksi sinne tänne solmittavaksi.

Ja tällainen siitä sitten tuli, (tosin tämän kuvan ottamisen jälkeen kipaisin vielä kerran siellä norjanagervolla ja sisäsin tuohon keskelle vielä pari oksaa.) Hyvin kesäinen minun mielestäni ja oikein kaunis, helppo tehdäkin kun oli valmiiksi mietitty tuo värimaailma ja materiaalit kimpussa.

Ja jos nyt oikein hyvin kävisi, niin tuo kuivahtaisi tuohon  nätisti. Meillä on nimittäin  parin viikon sisään pienet puutarhajuhlat ja olisi niin kovin kiva tätä saada siellä pitää koristeena. Sopisi hyvin vielä juhlien teemaankin; loppukesän karkeloihin. Mutta nyt se saa mennä koristamaan olohuonetta sillä aikaa ja jos tämä ei juhliin asti selviä niin ainahan voin tehdä sinne sitten uuden. 

The bouquet I got for my birthday was starting to go partly bad and I was thinking how to salvage the rest of it when the idea struck me; to make a wreath on a rattan hula-hoop. It came out really nice, don't you think?