Rysäfiilistelyä köökissä

On viime aikoina pohdituttanut että sopisiko sellainen taannoin tekemäni rysävalaisin myös keittiööni, kun älysin, että voinhan tuota kokeilla sillä pihalla olevalla versiolla. Äkkiä kipaisin sen pihalta ja vaihdoin keittiön valaisimen tilalle ja sitten tuijottelin sitä eri suunnista pää kallellani.

Ja kyllähän se tavallaan sopii tuonne ihan kivasti. Väri on justiinsa, mutta muoto voisi olla vähän ehkä vähemmän pompöösi. Ehkä jopa tyystin toisenlainen, vaikka pelkästään pyöreä taikka jollain muulla tapaa vähän hillitympi.

Täytynee siis kaivella taas juuttinarut esille ja kokeilla, että josko tuohon saisi solmittua jonkinmoisen juhlavarjostimen, jota käyttää aina silloin tällöin, kun tavallinen lamppu kyllästyttää.

Been wondering if the fyke net lampshade I made would look good in the kitchen and tried it out. I think it looks quite nice, but maybe a little bit too big there. But otherwise it looks so nice I think I might have to make another smaller one to be sure.

Puutarha viihtyy

Puutarha on tykännyt tämän kesän säistä ja vihertää ja kasvaa joka paikasta taas hienosti. Hiekkamaalle perustettu piha on älyttömän herkkä kuivuudelle, joten huuri nyt on tälle pihalle ja minulle ihan se paras sää, eikä tarvitse olla kastelukannun ja letkujen kanssa valmiudessa, vaan saan nauttia pihasta ilman tätä stressiä. Ja nautittu tästä onkin, istuskeltu vaan ja ihailtu silloin kun ei ole liikoja satanut.

Olen ruukannut pitää rottinkejakin ihan taivasalla, sateista huolimatta. Teen tässä samalla vähän koetta, että miten äkkiä alkaa vaurioituminen. Yhden tuolin jaloista poikki menneitä sidoksia lukuunottamatta mitään vahinkoa eivät kesäsateet ole tuoleille tehneetkään. Auringosta ei tässä kohden tarvitse olla yhtä huolissaan, päivä paistaa tuohon hetken aamulla ja loppuajan alue on tuijien varjostama.

Rysälamppukin on roikkunut tuossa melkein koko ajan. Pahimmiksi sadekausiksi se on viety turvaan, koska kastuessaan painaa ja painuu liian alas, mutta muut ajat se on tuossa olla killottanut ihan mallikkaasti.

Kasvihuoneen katonharja sai uuden koristuksen kun löysin kirpparilta kuin siihen suunnitellun tuuliviirin. Tuo taite viirin jalassa istui tuohon katonreunaan niin täydellisesti, että pisti miettimään josko se on jossain samansuuntaisessa rakennuksessa joskus ollutkin. Ilmansuunnat vaan ovat päin prinkkalaa eikä niitä enää saa säädettyä ilman rälläkkää ja hitsipilliä, mutta se ei minua haittaa, kun koko hökötys muuten on niin kiva. Täällä ei vaan ole yhtään nyt tuullut niin voimakkaasti, että tuo kukko olisi tuossa suuntaa vielä vaihtanut, asia jota odotan jostain syystä lähes lapsenomaisella innolla.

The garden has been enjoying the weather now, everything is green and growing. I'm also happy that I don't have to run around with the hose every day. The soil is mostly sandy and this yard can't stand dry seasons for very long, so this cloudy and rainy weather is the best for this yard (and me).

Löytöjä ja laatikoita

Niitä muita ostoksia antikkimarkkinoilta piti esittelemäni ja tässä ne tulevat. Ihan hirveän montaa asiaa en sitten sen korkean lipaston lisäksi ostellut, mutta sitäkin mieluisampia löytöjä tein. Tuossa siis se söpö pullojen kuivatusteline josta mainitsin edellisessä postauksessani vierellään uusi pulverimaalein tehty emalikylttikopio sekä patasuti. Kaikille löytyy paikka ja käyttö kotonani, että sikäli oikeinkin oivalliset ostokset.

Ja mitä siihen laatikostoon tulee, niin se makoilee nyt alustavasti maaleista riisuttuna autotallissamme odottelemassa että saan tarkemmin päätettyä mitä pinnoille teen ja minkälaiset vetosysteemit tuohon nyt sitten laitetaan, ne edelliset kun eivät mielestäni tähän ihan täydellisesti istuneet.

Oikeassa olin siitä että ne isot kahvat eivät olleet alkuperäiset. Ruuvinrei'istä päätellen tässä on joskus olleet vain keskellä yhdet jotkin pyöreämmän malliset, ehkä kuppivetimet, jotka lienee poistettu käytännön takia, noilla kaksilla kun laatikot soukeammin aukenevat. 

Mietin tässä vielä, että palatako keskitettyyn kahvaan vai laittaisiko pienet nuppivetimet sivuille ja keskelle etikettipidikkeet. Luulen että se selviää sitä myöten kun tuo pintakin, että maaliako vaiko jotain muuta. Täytynee ensin sovitella tuota paikoilleen ja katsoa myös että mitä se muu ympäristö asiaan sanoo.

The other finds from the antique fair, a vintage bottle drying rack, an mock enamel sign and a pot brush. Also some pics of the set of drawers after we took the peeling paint off. Underneath it looks quite nice and the screw holes say that the handles used to be very different. Might have to think about the color and style of the handles a bit more before I do anything to it now.

Billnäs & Fiskars 2018

Piipahdin eilettäin Billnäsin ja Fiskarsin antiikkipäivillä ystävän kanssa ostostelureissulla. Tämä oli elämäni toinen kerta kun tänne läksin ja jälleen kerran se oli erittäin kannattava reissu tehdä sekä niiden ostosten, hyvän seuran, että kauniiden maisemien ja sään puolesta. En tajua miten olen aiempina vuosina onnistunut kuvittelemaan tapahtumat jotenkin epäkiinnostaviksi enkä ole älynnyt käydä, onneksi kuitenkin tajusin korjata erheeni ja laitoin nämä reissulistalleni. Nämä tämöiset kun ovat ihan kohokohtia kesissäni. 

Tässä pieni kuvakavalkadi tapahtumista, ensinnä Billnäs ja sen ihana ruukkimiljöö.

Tämä kuvassa näkyvä vanha rautakaupan laatikosto läksi matkaani tuosta pian kuvan ottamisen jälkeen. Se oli mitoiltaan juuri oivallinen nurkkiini, etten voinut yksinkertaisesti olla ostamatta sitä. Jahka poistelen siitä tuon upeasti hilsehtivän maalipinnan ja ehkä katson noita vetimiä vielä, että ovatko alkuperäiset, niin tästä tulee kyllä ihan älyttömän nätti lisä laatikostokokoelmiini. 

Siten Fiskarsiin.

Fiskarsin antiikkipäivät ovat tarjonnaltaan hieman enemmän "high end" kuin Billnäsin vastaava, mutta tapahtuma ja miljöö ihan yhtä nätti ja viihtyisä ja ehdottomasti visiitin arvoinen. Täältäkin yhden löydön tein, nimittäin tuollaisen pullotelineen kuin kuvassa, mutta pienemmän. Sekin oli alunperin tuossa läjässä, mutta kuvanottohetkellä jo kainalossani, joten kuva siitä tulee myöhemmin kun se on paikallaan keittiössäni.

Että hyvä oli reissu ja hyvät oli ostokset. Niistä lisää sitten seuraavassa postauksessa.

Went to the Billnäs and Fiskars antique fair yesterday. They are two separate fairs located near each other in the most beautiful old industrial villages. I made some good finds there, the yellow set of drawers in the pic few pics above went home with me as well as a little old round bottle drying rack, like in the pic right above. I'll post more about them later.

Heiniä heinäkuulle

Vaihteluksi kesäisille kukkakimpuille kipaisin tien varresta kimpun heiniä. Niihin tuli himo ja inspis kun löysin tämän ihastuttavan keramiikkaruukun tai -pullon romukaupasta eurolla. Jotenkin se vain tuntui huutavan niitä ja tottahan ne siihen sopiikin. Siellä tien pientareella olisi ollut valikoimaa heinälajieissa vaikka kuinka jo, päädyin kuitenkin tähän ilmeisesti hietakastikkaan, koska se oli kaikista heinistä juuri nyt tuuheimmillaan. Saatta silti olla että palaan sinne vielä hakemaan myös kimpun juolavehnää, sekin kun näytti silmiini niin kauniilta ja.

Tykkään erityisesti noista sammuneista maanläheisistä väreistä jotka tässä kombossa juttelevat kivasti keskenään muusta ympäristöstä nyt puhumattakaan. Hei siis heinäkuulle ja heinille (ja pöydän alla majaileville koirille)!

Found this cute little pottery bottle from a junk store for one euro and got inspired of the idea to have some hay in it. Went straight away to get some and I was right. It looks really good. 

Lokerikko loksahti

Kun olohuoneeseen muutti uusi miljoonarotisko ikkunan eteen, joutui sen tieltä väistymään siinä ennen olleet huonekalut. Vanhan Alkon puulaatikon möin Parolan aseman rompetorilla poies ja tämä kiva pieni kaupan lasilaatikosto muutti tietenkin vaan toisaalle asuntoomme.

Tovin sille paikkaa jouduin miettimään, mutta sitten kun se loksahti niin se todellakin loksahti kerrasta kohdilleen. Tuo tila tuossa kaapin ja seinän välissä oli niin täydellisen nafti, että tuli ihan tunne siitä, että juuri näin sen pitikin mennä.

Kun sitten vielä kirppikseltä sattui silmiini mitä ihastuttavin vanha ovaali peili seitsemällä eurolla, oli tämän nurkan tyyli sinetöity ja paikasta tuli minulle mitä söpöin pieni kaunistautumispiste makkariin.

 Välillä ihan ihmettelen tuuriani löytää juuri oikeat asiat juuri oikeaan aikaan. Olin vasta alkanut suunnitella peiliä tuohon kun se jo löytyi. Parempi onni todellakin täällä, kun tuolla eteisessä.

Ruuvasin vielä pari naulakkoa seinään, edellisen peilin paikalle niin sain siihen mukavan paikan kokeilla eri asujen ja asusteiden yhteensopivuutta. Tuo kuvan setti on nyt lempparini ja en malttaisi odottaa koska sen taas päälleni saan pukea (juuri nyt eivät ole antaneet ilmat myötä, mutta ensi viikolla taas saan liehua tuossa).

Ja tarkkasilmäisimmät varmaan jo huomasivatkin, että hetkinen, tuo systeemihän on nyt tuon seinässä olevan komeron oven edessä ja niinhän se tosiaan nyt on. Asia mietitytti minuakin hetken ennen kun laatikostoa tuohon läksin sovittelemaan, mutta ratkaisu löytyi pian: tuossa komerossa on nyt säilössä vain ne kaikista harvemmin käytössä olevat juhlatamineet. Ovea ei tarvitse saada auki todellakaan usein ja silloin kun tarvitsee rullaa laatikosto pois edestä sujuvasti pyöriensä ansiosta. Peili irtoaa koukustaan nostamalla ja lampun ylettää siirtää kädellä (eikä se vielä edes toimikaan, on siinä nyt vaan mallina) ja koko toimitukseen menee muutama kymmenen sekuntia. Että ihan hyvin voi pitää noita tuossa komeron oven edessä.

Kokonaisuus on mielestäni erittäin toimiva ja nätti. Matalassa ja ahtaassa huoneessa vähän profiilia kohottava ja ilmava, mutta ennen kaikkea mielenkiintoinen. Kuinka tylsää olisikaan jos tuossa olisi vaan rivi samannäköisiä kaappeja vieri vieressä. Meillä näin se on ehdottomasti parempi.

The new old set of drawers in the living room meant that the furniture in it's place needed to move away. I sold the old wood box, but kept this little shop chest, cause I just love those glass faced drawers. I tried it in the bedroom and as it fitted there literally like a glove, it stayed. And cause it has wheels on it I don't mind it sitting right in front of the closet door. We store there the most formal wear and hardly ever use it anyways. I also found the best vintage mirror above it and put some coat hooks on the wall that really sealed the deal. This is now my very own little dressing nook. The cutest ever I think.

Uuden kaipuuta eteiseen

Eteisessä on jo pitkän aikaa näyttänyt silmiini siltä, että se jokin sieltä vielä uupuu. Olin talvella tosi tyytyväinen tekemiini muutoksiin, mutta nyt aikaa myöten olen alkanut miettiä, että onkohan se nyt sittenkään ihan täydellinen noin. Kaikki toki toimii loistavasti ja näyttääkin ihan kivalta, mutta tämä alati ailahtelevainen sisustusmieleni kaipaa vaan jotain uutta.

Lipasto on tosi hyvä ja hieno joten sitä tuskin haluan nyt vielä muuttaa, mutta peili sen yläpuolella on jotenkin mielestäni tilaan aivan liian tylsä. Olen koittanut katsella reissuillani josko tilalle löytyis jotain oikeampaa, mutta jostain syystä mikään ei tunnu minulle nyt kelpaavan. Jossain mieleni perukoilla haaveilen sellaisesta vanhasta simppelistä puisesta peilikaapista, olisi niin ihanaa saada muiden kauneustarvikkeiden muassa hajuvesikokoelma pois tuosta lipaston laatikosta oikeaan hyllyyn. Oikean kokoista ei vaan ole vastaani tullut, joten siellä mieleni perukoilla olen salaa vähän mietiskellyt semmoisen tuunaamista jostain muusta.

No, pitää nyt katsoa mihin tämä muutoshalu tästä johtaa. Ehkä tässä päivänä jonain pitää kokeilla askarrella tuohon peilin tilalle sitä kaappia sitten. Josko se siitä asettuisi tämä eteis-tyytymättömyys.

Been craving for something new in the hall. I did a hall makeover last February here so this feels a bit too early, but I can't help myself. I. Want. To . Change. Something. I've been thinking that it's probably the mirror that needs to be changed. This one is much too boring for me and I'd love to have a small mirror door cabinet there instead. And since I haven't found one that fits the space there I've been thinking of making one myself. I might have to at least try it one day soon, otherwise this urge to change something will never leave me alone.