Hups ja hiphei

Hups siitä että löysin pihalta lumen alta sen kukkasipuliämpärin jonka sinne viime syksynä unohdin. Nämä sipulit alkavat pian olla kuuluisia siitä kuinka laiminlyön niitä jatkuvasti, mutta luulen että juuri se on niiden hyvinvoinnin salaisuus, se etten edes yritä. Nyt olisi hyvä sauma lyöda vetoa siitä että ovatko hengissä tuolla ämpärissään vaiko eivät. Itse veikkaan että ovat hengissä. (Jos olisin vienyt ämpärin talliin olisivat todennäköisesti kuolleet jo.)

Ja hiphei siitä että pikkuvessan ikkunalaudalla oleva tuoksupelargoni on vieläkin hengissä, vaikkakin vain pistokaiden muodossa. Alkuperäinen juurakko kuoli mullanvaihtooni ja siitä masentuneena annoin pistokkaiden vain olla ja nyt ne ovat ihan uskomattomassa kasvussa. 

Minulla siis toimii tämä viherpeukalo ihan selkeästi niin, että pitää vain antaa kasvien olla ja selviytyä ihan itsekseen, jos puutun niiden elämään ne tekevät itsemurhan samantien.

Tällainen puutarhurointi oikeastaan sopiikin minulle parhaiten, ei tule turhaa stressiä.

Just found the bucket with the tulip bulbs from under the snow.  I was supposed to take care of these and put them away to the garage for the winter, but as usual I forgot. These bulbs have had a rough life in my care but for some reason they seem to love it. 

And this geranium is still alive even tough I tried to love it and change it's soil which ended up killing the mother plant. These cuttings I just stuck to the soil are growing wonderfully. 

So I guess it's best if I just stop trying and let my plants be. They don't need me intervening in to their lives (except watering). My green thumb seems to be lethal.

Tarpeelliset tarpeettomat

Olen aivan heikkona koreihin ja vasuihin joskus vain tuntuu siltä että olen haalinut niitä jo aivan liikaa eikä kaikille löydy oikein kunnollista tarkoitusta. Nämä kaksi ovat ehkä hankalimmasta päästä. Isompi kori on järjettömän nätti mutta aivan mahdoton sijoittaa ahtaissa neliöissäni. Toistaiseksi se on pyörinyt ympäri olohuonetta kantaen yhtä tyynyä sisällään (juuri muuta siihen ei voi laittaakaan kun kovin hentonen on). Toinen kori taas palvelee syksyisin sienikorina. Muun aikaa se on lojunut porstuassa ja vasta tässä taannoin kevätsiivousta tehdessä siihen tartuin ja kurkkasin mitä sen sisällä onkaan. Männä kesän juhlavalojen polttimothan ne siellä, hyvässä tallessa vaikkakin pölyissään. Tämähän se juuri on ylimääräisten korien tarkoitus, kätkeä sisäänsä jotain tarpeellista mitä ei nyt ihan joka hetki tarvitse.

I have many baskets lying around my house. Most of them serve a purpose but these two seem to have nothing too important to store. The bigger one is very pretty but not that convenient cause of it's fragile form. It usually sits in the living room just holding one pillow. The other basket I use when I go pick mushrooms in the fall, meanwhile it just stores something. This time I found it from my porch with last summers party light bulbs inside it. If there wasn't that obvious dust problem I'd say that's a pretty way to store light bulbs.

Orvokit ja laventelit

Ostin alennusmyynnistä hävyttömän halvalla lämpimän laventelin väriset pellavalakanat makuuhuoneeseen kesäksi. Salaa toivoin että ne sointuisivat orvokkitaulun väreihin ja kuinka ollakaan taulun vaseman alanurkan orvokista löytyy juuri sama sävy. Hassua oli että meinasin alunperinkin ostaa juuri tämän väriset lakanat mutta päädyin sitten niihin hiekan värisiin. No, onpahan nyt pellavaa kesäksi ja talveksi, miten mieleni väriä halajaakaan.

I got a good deal an brought these linen duvet covers in the color of warm lavender. I secretly hoped the color matches the purple of the pansies on the poster and it does. Now I have a dreamy summer color scheme for my bedroom. 

Rahalla saa

Kyllästyin kevään odottamiseen ja päätin tyydyttää vihreänkaipuuni ostamalla itselleni ihan oman kevään. Visiitti puutarhamyymälään ja vajaalla kahdella kympillä minulla on nyt kevät porstuassani. 

Talven jäljiltä porstua on aina kuin pommin jäljiltä. Pahimpaan lumiaikaan sinne kertyy jos jonkinmoista tavaraa mitä ei juuri sillä hetkellä (muka) muualle saa mahtumaan. Joka vuosi kevättalvella siivoan ja laitan porstuaani vähän keväisemmäksi, mutta tänä vuonna meinasin sen tyystin unohtaa. Onneksi eräs lukijani siitä minua muistutti. Nyt on niin mukava kun kotiin tullessa vastassa on romuvaraston sijaan taas nätti porstua.

I got so tired of waiting for the spring to come that I went and bought myself my own. Little under twenty euros and I have spring in my porch. I got myself daffodils, tulips, small lilies and crocuses. Now mother nature can take all the time she wants with the spring. I have my porch where I can go whenever I feel impatient.

Roskista pelastettu

Sain eteisen valaisimen jo aikaa sitten ystävältäni. Hän oli pelastanut sen roskiskuormasta ihan minua ajatellen. Pitkän aikaa tämä vintissä ehti lojua kunnes kyllästyin talven pimentämään eteiseeni ja joulun tienoilla päätin laittaa tämän kokeeksi kattoon. Valaisin on ehkä 80-lukulainen ja on alunperin ollut kovin kirjava punaisen ja keltaisen värisessä rungossan. Minulle tullessaan varsiosa oli elähtäneen kultainen. Maalasin sen vain päälle mustaksi ja johan rupesivat kellastuneet lasikuvutkin näyttämään valkoisemmilta. 

Ja kyllä, eteisessä on nyt kovin valoisaa. 

I got this retro lamp from my friend who found it in the dumpster. I stored this in my attic and just before Christmas, when it was the darkest I got it out and tried out how it looked in my hall. This has had a very 80's like look since it's originally red and yellow. Someone had painted it over with gold and I painted that over with black. Now it looks cleaner, but it still has that 80's vibe which I'm not completely sure I like. Anyways it's much lighter in my hall now and that I like.

Laajalla kulmalla...

...Ja täydellä kennolla. Sisko tuli pikavisiitille kunnon kameransa kanssa ja sain testailla sitä hetken aikaa oikein sydämeni kyllyydestä (harmi vain että tuli niin yllätysvisiitille etten ehtinyt siivota ensin). Olin aivan liekeissä siitä kuinka paljon enemmän täyskennolla ja laajakulmalinssillä näkee pienessä ja ahtaassa rintamamiestalossa eikä oikealla kameralla leikkiminen yhtään helpottanut jo olemassaolevaa kamerakuumettani. Luulen etten kovin kauaa jaksa vastustaa vaan otan ja törsään ja hankin täyskennoisen myös itselleni, ihan vain jo siksi ettei minusta tuntuisi siltä että asun pienessä talossa.

Kuinka tilavalta olohuoneeni näyttääkään noissa kuvissa. Melkein tilavammalta kuin se oikeasti onkaan! Voi liekehdys!

My sister came to visit with her full frame camera and wide angle lens. I got to play with it for a while and boy do I want a full frame camera of my own now (and wouldn't mind the wide angle either). I don't know how I've managed to get this far without a full frame and it's hard to settle with my old camera now.

Ennen ko tulee nättiä

Lumien sulamista (tuskaisena) odottaessa kävin vaunussa kuvaamassa "ennen" kuvia ja vähän fiilistelemässä työmäärää. Joku saattaisi sanoa että olen ihan lievästi hullu kun tuollaiseen projektiin lähden, mutta itse oikein puhkun innosta vaikka vaunu tällä hetkellä kukkii homeessa ja vuotaa kuin sihti. Mielessäni ei ole epäilystäkään siitä etteikö tuosta karmeudesta kuoriutuisi oikea karavaanien kaunotar.

Ainoa ongelmani on nyt vain tämä vuodenaika. Kevät etenee omaa tahtiaan ja joudun taipumaan lumimassojen edessä. Menee vielä viikkokausia ennen kuin pääsen vaunun entrausta edes aloittelemaan. Pitää siis tunkea inspiraatio oikein syvälle talteen ja keksiä hetkeksi muuta tekemistä, jotta aikani kuluisi nopeampaan.

Just visited my caravan and took some "before" pics. Someone might say that I'm a bit nuts. Not every person would be ready to take on a task like this but what I see is a lot of hard work and there's a beautiful old trailer. I'm filled with inspiration to start this project but the spring is not yet here and there's far too much snow on my yard. So I need to put my inspiration away and find other things to do since it will be several weeks before I can even get this started.