Kesäreissun kirppislöydöt

Tietenkin kun Satakunnassa visiteeraa niin pitää myös käydä pienillä kirppisreissuilla ja niin tehtiin ystävien kanssa nytkin. Kahtena eri päivänä ja rennolla otteella kun mentiin niin tällainen kasa sieltä minun matkaani löytöjä taas lähti.

Toinen kori lähti matkaani Porin Retrolinnasta ja lasipurkki löytyi Kirppis-kopista Eurasta ja kansi siihen seuraavana päivänä Porista, mutta unhotiin jo, että miltä torilta (ehkä Hyllyparatiisista). Ystävä sen kuitenkin bongasi, kun itse kävelin onnellisesti ohi vain. Hauska, että samalta reissulta löytyi justiinsa sopivan kokoinen ja oikealla logolla oleva kansi, noita kun saa yleensä metsästellä tovin jos toisenkin.

Samoista paikoista, kun edelliset löytyivät tämä hauska pyöreä harja ja tuo ihana vanha Arabian puhalluskuppi. Näitä tuli joskus keräiltyä, enkä voinut nyt vastustaa tätä yhtä lisäystä kokoelmaan, koska en ollut tuota kuviota kuunaan missään ennen nähnyt.

Suolasirotin on löytö Euran Löytökehästä ja toinen noista pienistä koreista Kirputonista, vanha emalikyltti Tuohitorilta Kokemäeltä ja sitten sateenvarjo Patakirppikseltä Porista, koska juuri silloin satoi vettä.

Aivan ihana läjä ihania löytöjä, eikä kukkarokaan keventynyt juuri nimeksikään. Parhautta myös taas tuo kuinka nätisti sointuvat yhteen keskenään.

P.S. Pahoittelut etten saanut linkattua nyt noita toreja tähän, mutta täällä on joku häiriö eikä linkitys toimi. Pistelen myöhemmin ne sinne sitten, kun alkaa pelata taas.

My fleamarket finds from my trip to Satakunta. Visited the cities Eura, Harjavalta, Kokemäki and Pori.

Alla parsapuiden

Kävin piipahtamassa ystävien luona Satakunnassa jo ihan perinteeksi muodostuneella kesäreissulla ja parkkeerasin taas tuon pienen pyörillä liikkuvan hotellihuoneeni heidän isojen parsapuiksi kutsumieni salavien alle paikalle, jossa se on jo monena kesänä käynyt visiitillä leiriytymässä.

Tällä kertaa ei sateisten säiden vuoksi kannattanut ottaa kovin paljoa kalustusta mukaan tuohon vaunun ulkopuolelle, mutta varsin söpöltä näytti tämä vähän vähempikin stailaus siinä kyllä.

Tykkään aina laittaa jotain vähän erilaista vaunun eteen parkissa ja nyt piti miettiä kalusteet sen mukaan, että mikä parhaiten vaihtelevassa säässä kestää, ilman että täytyy olla koko ajan jotain suojaan sateelta viemässä. Toinen kriteeri oli myös helppo ja nopea pakattavuus, kun nuo sateet menivät ja tulivat ihan miten sattuu eikä voinut etukäteen tietää millaisessa ilmassa tuota leiriä tuosta sitten purettiin ja kuinka märkinä kaluisteet piti kyytiin ottaa. (No onnekkaasti ei juuri lainkaan märkinä sitten kuitenkaan, sen minkä satoi niin nuo parsapuut suojasivat aika kivasti siltä)

Nappasin kotoa mukaan kaksi pikkupöytää, joista toinen taittuu näpsästi kasaan, vanhan kalkkimaalatun pinnatuolin sekä hauskaksi kuriositeetiksi ja tunnelman tuojaksi tuon jalkavalaisimen terassiltani.  Ja jotta kotoisa lookki olisi mahdollisimman täydellinen pitihän mukana olla myös yksi kukkiva kasvi ruukkuineen myös, koska mattoja ei nyt sateiden vuoksi kannattanut tuonne alkaa virittelemään. Näytti kyllä aika ihanalta tuo vähän vanhanaikaista henkivä stailaus tämän vaunun kanssa tuolla.

Ja oikein oli lokoisaa ja kivaa tuolla isojen puiden alla taas majailla vaikken ihan hirveästi tuossa kerennytkään vaunun edessä istuskella. Niin oli taas paljon kaikkea mukavaa tässä kauniissa lomakohteessa rakkaiden ystävien kanssa, että aika hujahti kuin siivillä ja kotiin päästyä tuli heti ikävä takaisin. 

Näiden kuvien lisäksi jäi sydämeen taas niin paljon hauskoja muistoja, kotiinviemisinä tuliaisia kukkapenkeistä ja tietenkin tehtiin taas ihan hirveän kivoja kirppislöytöjä, mutta niistä lisää sitten seuraavissa postauksissa.

The first official trip with my caravan this summer was to Satakunta to visit my dear friends. It was so rainy that I didn't bring much to decorate the caravan under those big broccoli-looking trees, but it looked so cute there again.

Diy-lamppu asuntovaunulle

Tein nopsasti tällaisen melko hienon pikkuvalaisimen asuntovaunulle vanhasta varjostimesta ja muista osasista, joita käsillä sattui sopivasti olemaan.

Käytin projektiin tämän kivan pikkuvarjostimen, jonka ystäväni minulle joku aika sitten reissuiltana osteli. Ensin purin vanhasta varjostimesta jo todella hauraiksi kulahtaneet ja melkoisen pahalta tuoksuneet kankaat ja koristereunat pois.

Sitten kaivelin varastoistani uudeksi kankaaksi joskus talteen jättämäni hameenhelman, jossa kaunis väri sekä reuna ja ompelin sen ympärysmitaltaan suunnilleen sopivan kokoiseksi ja harsin alareunan kiinni kehikkoon.

Sen jälkeen leikkelin kankaan yläosasta liiat pois ja harsin sen tiukasti ja kiristin langoilla, jotta se istahti kehikon päälle nätisti. Sitten pengoin varaosalaatikoistani sopivia valaisimen koristeosia, pellavajohtoa ja messinkisen lampunkannan.

Eikä sinä sitten enää kauaa mennyt, kun lopputulos alkoi hivellä silmääni oikein todella. Jätin tarkoituksella nuo päällä olevan koristelätykän ketjut paikoilleen, sillä niissä oli mielestäni jotain viehkeää noin. Joskus niissä lie killunut jotkin kristallit, mutta nyt toimii vallan mainiosti ilman.

Ja vaunulle pikku lamppunen sopii just niin söpösti kun ajattelinkin. Kuvissa ehkä hitusen pienen näköinen, mutta luonnossa aivan passeli eikä ole tiellä kun tuolla istuksii.

Made this cute lamp using the old frame my friend found me a while ago and bits and pieces of other lamps and a piece of fabric I had cut off from a dress a couple years back. Quite cute outcome don't you think?

Asuntovaunun synttärit

Sytkähdin muutama päivä sitten, että hetkinen, pikkuinen asuntovaununihan täyttää kuusikymmentä vuotta! Tarkkaa syntymäpäivää tälle pikku-kopille ei enää ole tiedossa, mutta käyttöönottovuosi näkyy rekisteriotteessa ja se on 1964, eli tänä vuonna on pyöreiden täyttämisen aika.

Odoteltiin ensin, että sain kaikki nuo remontit valmiiksi ja sitten paineltiin ostamaan marjoja, mansikkakakkua ja kukkakimppu ja skoolattiin kuplivat tuossa vaunun edessä, koska pitäähän sitä nyt tällaista merkkipaalua kunnioittaa asiaan kuuluvin eväin.

Laulamaan ei sentään heretty, eikä lahjojakaan sen kummemmin osteltu, kun onhan nuo kaikki remontit sille tänä vuonna olleet vähän niin kun lahjoja; On tehty seinäremppa sisälle, saumattu ulkolistojen alusia, on uusittu keittiön taustaseinä ja laitettu alle ihan uudet kesärenkaatkin, että aika hyvät lahjat on siinä kuusikymppiselle olleet kyllä.

Nyt ei muuta kun toivotaan vielä monia kymmeniä vuosia lisää tälle pikku-ihanuudelle, vaikka hän eläkeikää alkaakin pian lähestyä. Hyvin kuitenkin kulkee edelleen ja kun huolta jaksaa pitää niin kulkee varmasti vastaisuudessakin, ainakin minun hoteissani. Paljon onnea pikkuinen Sprite-400 vaununi!

My little caravan turned 60 years old this year and we had a little strawberry cake to celebrate that.

Melkein kuin saareke

Ai että miten kiva tämä uusi vanha apupöytä uudessa maalissaan onkaan! Testailin sitä heti keittöön ja se on siellä aivan kotonaan tuossa väripaletissa. Niin ihanan pieni, mutta kätevä ja niin syötävän söpö vaaleassa värissä, joka korostaa kauniisti sen upeita muotoja.

Olen aina haaveillut tässä keittiössä saarekkeesta, mutta ei tänne oikeasti mahdu sellaista niin on kiva, kun nyt on tämä pöytänen, jolla voi leikkiä saareketta silloin kun semmoista tarvitsee. Tässä kohden ei ole tasojen välissä kun 185cm tilaa niin tämä pikkupöytä solahtaa siihen justiinsa hienosti eikä tule liian ahdasta sen ympärillä.

Palaisin kovin halusta kokeilla tätä käyttää leipomisen apupöytänä, mutta on niin hirveän kuumat kelit, että pelkkä ajatuskin uunin lämmittämisestä hirvittää. Onnekkaasti sain muutama päivä sitten lahjaksi tädiltäni purkin itsetehtyjä amerikkalaisia pikkuleipiä, niin voin ainakin fiilistellä sitä leipomista niiden avulla tässä nyt. (Tosin tuo purkki tyhjeni tuosta aika äkkiä, kun niin kovin herkullisia olivat nuo.)

Pöytä ei näytä uudessa maalissan ihan vaan valkoiselta niin kun alunperin yritin, vaan hauskan vaaleanharmaalta, joka onkin paljon parempi lopputulos kyllä. Nyt se sopii tänne keittiöön ihan täydellisesti ja näyttää varmasti myös muissa huoneissa tosi ihanalta, riippuen siitä missä sitä milloinkin sitten tarvitaan.

Täytyy vielä kehitellä tälle joku paikka missä sitä pidetään silloin kun sitä ei erikseen missään tarvita. Nyt se seilaa vaan siellä sun täällä, mutta ei sekään niin kauheasti ole haitannut, kun niin nätti on, että mielellään sitä katselee ihan missä vaan.

The new color on this table made it look so pretty I had to try it out in the kitchen immediately. It fits the little space between the counters like a little island that I've always dreamed of, but couldn't find and looks so delicious there! The best part is that I don't have to keep this there all the time (since the space is so tight) but use it elsewhere in the house too.

Ja vaiheista valmiiseen

Ja niin tuli valmiiksi tämän pienen asuntovaunun pieni seinäremppa ja sain vihdoin laittaa sinne patjat ja petipaikan valmiiksi tulevia reissuja varten ja kyllä sitä olikin jo odoteltu. Vähän venähti pitkäksi tämän kesän avaus tällä pikkuisella hotellihuoneellani, mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan vai miten se nyt meni.

Unohdin taas tapojeni mukaisesti ottaa pikkurempan loppuvaiheista kuvia ja kännykästä löytyi vain nämä kaksi otosta levyjen kiinnityksestä ja maalatun seinän edustalle sänkyrungon asennuksesta, mutta eipä se tuon jälkeen sen kummempaa ollut, kun listat kiinni, saumaukset sinne sun tänne ja asiat takaisin paikoilleen.

Jos ihan tarkkoja ollaan, niin tuoltahan uupuu kyllä verhot vielä ikkunasta, kun ne pitää ommella vähän uusiksi sillä pistin niiden pitimet hiukan eri paikkoihin, kun missä ne aiemmin olivat ja niiden pitää olla aavistuksen pidemmät sen vuoksi. Ja tuon valaisimen paikkaakin vielä vähän mietin, että onko se hyvä noin korkealla vai uskaltaisiko laittaa vähän alemmaksi, mutta muuten on ihan valmista kesäreissuille täällä sisällä nyt.

On niin ihanan luksusta kun on nyt puhdas ja valkoinen seinä nukkujan pään vierellä, eikä mikään enää muistuta siitä, että saattoi vähän sadevesi vuodeskella sisälle tuosta. Vastamaalattuna tuoksuukin vielä ihan uudelle koko nurkka. Kyllä luulisi että kelpaa tuossa köllötellä sitten lomareissuilla, ja jos ei olisi niin älyttömän kuuma niin kävisin köllöttelemässä kokeeksi jo nyt, mutta vaunusessani ei ole viileää tänään niin täytyy tyytyä sitten vaan siellä köllöttelemisestä unelmoimiseen.

Jahka kelit tästä vähän viileytyvät niin saadaan siirrettyä vaunu pois tallin kupeen varjostakin ja pääsen laittelemaan siihen nätiksi myös ympäristön. Ehkä täytyy pitää siinä pienet juhlatkin tässä vielä, ennen reissukauden avausta, mutta siitä lisää seuraavassa vaunupostauksessa sitten.

And the little reno to my little caravan is finished and it looks all new and neat again. I was so happy to make that bed there after a long wait, now I can start planning my next trip too. Yay!