Kukkeaa keramiikkaa

Sain jo osan huhtikuisesta savi-inspiraatiostani lasituspoltosta ja voi että mitne kivoja niistä tulikaan! Osa kokeiluistani onnistui yli odotusteni hyvin ja pari muotoa taas meni aivan penkin alle, mutta niinhän se pitääkin, että tietää varmaksi mikä toimii ja mikä ei. Erityisen iloinen olen noista kukan mallisista kynttilänjaloista, joista tuli niin sieviä ettei tosikaan.

Piparkakkureunojen tekeminen keramiikkan ilman kunnollista muottia on vähän haasteellista, mutta olen hyvin tyytyväinen niihin astioihin joissa se toimi onnistuneesti. Tykkään ajatuksesta, että voi yhdistellä sitten eri muotoja keskenään kattauksiin, niin kuin vaikka just piparkakkureunaa ja ilman.

Tein myös monta kivaa uniikkia esinettä, kuten noita suodattimia, merisiilikulhoja ja muutamia jalallisia astioita, jotka eivät ehtineet vielä kuvattaviksi ja lasitekokeiluistanikin tässä on vasta nuo siniset, pinkkien ja vihreiden ollessa vielä myös uunin hellässä 1250 asteen lämmössä.

Tässä läjässä on seassa pari tilaustyötä ja yksi lahjasetti värien sekoittelukippoja maalausta harrastavalle ystävälle, joten ihan kaikkia ei näistä myyntiin jää, mutta lisää tehdään kyllä jos kiinnostusta löytyy. 

Otan osan näistä mukaani myös ensi lauantain rompetorille Parolan asemalle, mutta en keskity siellä liikaa keramiikkamyyntiin, kun menen tänä vuonna vahvasti romppeet edellä. Valikoima on siis suppeahko eli jos olet jotain tiettyä vailla, niin ota yhteyttä etukäteen niin varmistan että otan mukaani.

Got the first batch of my new hand made pottery out of the kiln and I'm very pleased with most of them. I especially like the flower shaped candle holders and those petal shaped plates also look very nice to my eyes.

Kukkia ja sekamelskaa

Juuri totesin eräälle ystävälle, että en muista että olisi koskaan ollut meidän pihassa näin paljon kukkivaa tähän aikaan vuodesta, kun melkein kaikki tulppaanit ovat auenneet penkeissään. Toki seassa on muutama vähän turhan aikaisessa kukassa oleva ostotaimikin, mutta on se silti niin kovin ihanaa, kun on nyt väriä ja kauneutta joka puolella.

Olen paikkaillut niitä aukkoja, joista sipulit talven aikana pehmenivät olemattomiin erilaisilla perennoilla ja kesäkukilla. Lopputulos on ihanan rento sekamelska kaikenlaista ja tykkään ihan loputtoman paljon tuijotella noita sikin sokin olevia kukkasia tuolla.

Ilo on ollut myös huomata, että kato on ollut tasaista sen suhteen, että kaikenlaisia ja värisiä tulppaaneja tuolta kurjasta syksystä ja talvesta huolimatta näyttää nousevan. Kaikkia ei enää ole yhtä paljon, kun silloin kun istutin, mutta onpa kuitenkin. Ainoa mikä vähän harmittaa on, että laukkoja ei tullut niin montaa kun unelmoin, mutta laskin, että kymmenen on nyt nupulla ja sehän on kymmenen enemmän kun ei yhtään.

Niin on ollut suuri ilo näistä, että syksyllä painelen kyllä taas sipulikaupoille ja pistelen penkit täyteen, sillä mikään ei voita tätä riemua minkä noista nyt täällä saan. Ja eihän sitä koskaan tiedä, jos se ensi talvi olisi näille vähän suotuisampi ja saisin vieläkin komeamman kukkaloiston sitten kesäksi.

Loppuun vielä tämä railakas kuva tämän päivän pihahommista. niistä ei tullut mitään, kun olikin enimmäkseen pyykkipäivä. Uusi terassikin vielä odottelee kaiteitaan, kun virittelin siihen väliaikaisen pyykkinarun aurinkoon. Ehkä huomenna olisi jo vähän tuotteliaampi olo terassin suhteen, mene tiedä, nämä kesäpäivät kun ovat vähän tämmöisiä, että kukkaset ja muut kiinnostele enemmän kun terassihommat.

My joy of the tulips that keep blooming in my flowerbeds. And the new deck that's serving as a laundry rack, since it's too pretty to do any work outside, just admire the flowers and enjoy the weather.

Vielä yksi lasti rompetta rompetorille

Nyt on kyllä ihan jokainen urkka ja soppi talosta pengottu ja lajiteltu ja hinnoiteltu keittön pöydälle  vielä yksi herkullinen kasa kaikennäköistä kivaa myytävää rompetorille. Itse olen ollut vähän hämmennyksissä siitä kuinka monta erilaista rottinkikoria tässä taloudessa onkaan ollut piilossa ja miten olen ostanut niitä koko ajan lisää, vaikka ennestäänkin oli jo ihan liikaa. Nyt on niistä suurin osa pistetty myyntiromppeiden joukkoon ja kotiin jäi vain muutama sellainen, joita oikeastikin käytän. 

Se asioiden käyttöaste on ollut nyt se kantava voima näiden lajittelussa, sillä mitä sitä turhaan itse piilossa aarteitaan pitelee, jos niitä ei käytä. Myyntiin lähti siis just niitä asioita, joista kyllä tykkään, mutten ole liiemmälti käyttänyt.

Niin kun nyt esimerkiksi nämä ihanat sydänemalit, kaapissa vain istuksivat täällä kun voisivat olla jonkun sellaisen kotona, joka näitä vielä käyttää tai ilolla katselee. Kipot ovat ihan käyttökuntoiset, pinnoiltaan toki jo vähän kulahtaneet ja reunoissa rikkoa, mutta pannussa on tummumien lisäksi pieni emalirikko sisällä. Kyllä sillä silti vielä teevedet keittelisi, jos niin nuuka ei ole. Hinnat sen mukaiset.

Sitten kasasta löytyy pieniä kuljetuskoppia kissoille tai koirille, pari silkkitäkkiä, lisää rottinkikoria, kukkaruukkua, kantakirjataulu, puulaatikoita ja sen sellaista hauskaa sälää. Kaikki olleet piilossa minulla täällä käyttämättöminä ties kuinka kauan, kiertoon siis vaan ja parempiin koteihin nämäkin.

Pöydän päältä löytyy muiden muassa ihana vanha metallinen peilikaappi, jossa lasiset hyllyt sisällä, saippua-annostelija, vanhoja naulakkokoukkuja, oikeita meritähtiä, lämpömittareita, puukulhoa, pikkupatsaita ja itse tekemiäni puisia kynttilänjalkoja. Kaikissa hinnat sen mukaan, että kuinka kovasti niistä eroon haluan päästä.

Läjän takaa löytyy vielä tuo joskus lapseni huoneeseen tekemäni hauska liitu-/muistitaulu, jossa edelleen liidulla kirjoittelemani tekstikin tallessa. Sillä ei enää täällä ollut käyttöä ja sain lapsukaiseltani luvan pistää se lihoiksi, niin kyydissä on sekin uutta kotia vailla. 

Nämä kaikki ja ne edelliset postaamani herkut löytyvät siis Parolan aseman rompetorilta lauantaina 11.6.2022 klo 10-15. osoite on Asemantie 11 Parola. Minut ja myyntipöytäni löytää aseman aulasta kahvilan kupeesta.

P.S. Kuvissa olevia tavaroita ei voi varata tai ostaa etukäteen. (Myöskään taustalla näkyvät kaappi, kattovalaisin ja keittiökalusteet eivät ole myynnissä ;-)

Found some more goodies to sell at Parolan aseman rompetori next month.

Pikkuterassi vanhaan taloon osa II

Tänään saatiin ruuvailtua pikkuterassiin kansilaudat kiinni ja voi sitä riemua kun tuolla pääsi ensi kerran käyskentelemään. Siitä puuttuu vielä ne kaiteet ja sisustukset, mutta silti se on jo jotenkin hirveän kotoisa ja kiva. Se tuntuu hirmuisen tilavalta vaikka onkin ihan vaan pikkuinen ja palaisin jo niin halusta kantaa sinne pihasohvan tyynyineen, vaan vielä pitää tovi malttaa sen homman kanssa.

Mutta mikään ei estä pitämästä siellä jo pienempiä kalusteita ihan vaan, että sinne voi välillä pujahtaa istuksimaan ilta-auringon paisteeseen fiilistelemään sitä mitä tuleman pitää.

Näissä valmiiksi käytetyissä laudoissa on kyllä lookki ihastuttavan kohdillaan tyyliini, mutta pidempään saan ne elämään jos öljyän ne hyvin ensin. Nyt ne ovat siihen hommaan vaan ihan liian märkiä vielä ja täytyy antaa niiden ensin kuivahtaa kunnolla, ennenkun sitä puuhaa voi edes alkaa miettiä.

Porstuan lattian alle pesänsä tehneet pikkukimalaiset eivät olleet järin mielissään terassilautojen ilmestymisestä kotinsa oviaukon päälle, mutta katsoin tarkkaan mistä kulkevat ja jätin sen laudan reippaasti vajaaksi. Eivät siitäkään huolimatta tuntuneet tajuavan, mistä pitikään kulkea, niin laitoin heille tuon pikkukyltin siihen merkiksi ja ei mennyt kauaakaan, kun ne fiksut karvapörriäiset sen hoksasivat ja kulkevat nyt sujuvasti omasta ovestaan ilman turhaa etsimistä.

Nyt olis vielä hirveästi siivoamista, pesua, seinien paikkamaalausta ja rännin korjausta ynnä muuta mukavaa ja tietysti ne kaiteet ja vasta sitten pääsen kunnolla sisustushommiin tässä. Mutta ensin nautitaan muutama sadepäivä välissä ja hommia jatketaan  tässä sitten, kun säätilat sen paremmin sallivat.

Today we put down the boards on the deck frame and now all I need are the railings. But that'll have to wait since it's going to be rainy for a couple of days first. 

I love this already so much, can't believe I didn't want one here years ago.

Also we have a bumble bee hive under the porch floor and they have their door under the wall here. When we put the boards there they got a bit confused of where to go, so I put a little sign over the passage I left for them. They got it right away!

Puolitahaton kesäasetelma

Meillä on yläkerran aulan seinälle muodostunut osin vähän tahattomasti hauskan kesäinen asetelma, kun sinne on vaan lätkitty olemassaoleviin nauloihin kesähattuja talteen. Niiden seuraksi sinne on sitten tarkoituksella laitettu yksi noista tekemistäni peilikoristeista sekä ihana pieni sininen maalaus. Yhdessä portaikossa talvehtineen laakeripuun kanssa näyttää siellä varsin kivalta, niin kuin olisi ikuinen kesäinen rantapäivä menossa.

Hankin tämän pienen taulun suoraan taiteilija Marianne Niemiseltä jokin aika sitten. Ihastuin tässä siihen, että se on niin kuin pieni pala taivasta. Varsinkin harmaimpina vuodenaikoina sitä oikein kaipaa sitä pientä palaa sineä ja nyt minulla on aina ikuinen pieni kesätaivas täällä jota katsella. Iso asia semmoinen. Toinen mikä tuossa minun silmiini selkeästi näkyy on nuo kaksi pilvennäköistä, jotka pussaavat toisiaan. Eli kesätaivas ja pussaavat pilvet, ihan täydellistä. 

Vaikka laakeripuu ihan pian muuttaakin tuosta kesäksi pihalle, on tuosta silti hauska kulkea nyt. Aina tulee vähän kepeä ja lomamainen fiilis kun silmät osuvat tuohon seinälle. Melkein jopa kuulee mielessään pääskysten laulavan korkealla taivaalla.

This collection of summer has formed here almost by itself. I started hanging hats there on the nails  there already was and added a couple more to showcase that lovely painting by Marianne Nieminen and my diy round mirror. I really love the vibe here now, it feels like there's sunny summer day all year round. You can almost hear the martins singing high up in the sky when looking at that wall now..

Rouheaa ja rustiikkia rompetorille

Pengottiin eilettäin meidän tallin vintti aarteistaan ja käytiin läpi sieltä myytäviä Parolan aseman rompetorille. Ilmatkin hellivät vielä, kun perattiin tavaroita meidän tallin kulmalla. Tänään vietiin sitten suurin osa jo Parolan asemalle omaan myyntinurkkaani ja penkominen omissa nurkissa jatkuu vielä. Olisi läpikäytävänä kaksi pikkuvinttiä ja yksi autotallin nurkka, että sitten notkuu siellä nurkassa myyntipöydät minulla kyllä. Tulossa on kyllä ihan huikea rompetori jälleen kerran!

Tänään oli kyllä surkeaakin surkeampi ja hämärä ilma ja vähän haipakka aikataulu niin en saanut myyntipöydistäni tuolla aseman aulassa vielä kovin herkullisia kuvia napattua, mutta tässä pari maistiaista siitä, että minkälaisia aarteita sieltä sitten löytyykään. Olen koittanut hinnotella kaiken valmiiksi, sillä itse tykkään, kun ei tarvitse koko ajan olla myyjältä kyselemässä, että mitä mikäkin maksaa. Näin näkee nopealla silmäyksellä hinnat ja kaupanteko sujuu kaikin puolin sutjakasti.

Nyt on esille kärrätty paljon rouheaa, vähän industriaalia, keräilykamaa, lasia, rottinkia sekä runsaasti rustiikkia. Seassa sitten vähän uudempiakin asioita, koska pistin nyt isolla kädellä asioita myyntiin pois nurkistani kuleksimasta. Hintatason olen koittanut katsoa taas sellaiseksi, ettei kotiin tuolta tarvitsisi kovin paljoa noita myytäviä minun enää kantaa, eli  löytöjä tekee kyllä varmasti tuosta läjästä.

Mutta vielä on tulossa lisää tavaraa tähän nurkkaani siis, kannattaa ehdottomasti tulla penkomaan näitä sitten rompetorille lauantaina 11.6. Minut löytää tuolloin tuolta aseman sisältä aulasta kahvilan takaa.

P.S. Tavaroita ei myydä eikä varata etukäteen, ne ovat myynnissä vain 11.6 klo 10-15. Jos jotain jää myymättä sitä voi kysellä rompetorin jälkeen. Kuvissa näkyvät isot talonpoikaispöydät, liitutaulu ja kaappi ovat aseman omaisuutta eivätkä ole myynnissä.

Some of the treats I'm bringing to Parolan aseman rompetori this year. Still have a few places to go through here so there will be more there when the time comes.

Pyöreät peilikoristeet

Uusimmassa Unelmien Talo & Koti-lehdessä olis taas minun tekemä hauska askartelujuttu. Tällä kertaa tein ohjeet tuollaisiin veikeisiin pyöreisiin peilikoristeisiin, jotka askartelee käden käänteessä kierrätysmateriaaleista ja saa nättiä piristystä kesäkodin seinille. Itse tykkään näistä kovasti ja olen jo ripotellut nuo ympäri kotiamme koristamaan ja piristämään seiniltämme jo löytyvia asetelmia ja muita. 

Juttua varten kuvasin ne tuolla makkarin ihanalla tapettiseinällä ja fiilistelin kuinka kivasti tuollaiset bohokoristeet tuonne kukkean tapetin päälle sopivat. Noita oli niin hauska tehdä, että jäi vähän nälkä tehdä vielä lisää. Täytyy siis metsästellä vähän lisää erilaisia materiaaleja ja pistää pari työn alle vielä itsekin.

I made yet another DIY-column to the latest issue of Unelmien Talo & Koti magazine. Out now.