Valmiina rompetorille 2019

Huomenna se on, nimittäin Parolan aseman rompetori ja myyntinurkassani näyttää tällaiselta. Aarteita on taas lähdössä kiertoon pilvin pimein ja kylttejä ja keramiikkaa löytyy mukaa myös. Hinnat olen romppeiden osalta polkaissut erittäin sopiviksi, joten hyvien kauppojen perässä kannattaa tänne tulla ehdottomasti kurkkimaan. 

Myynnissä on myös niitä uusia saippuakuppeja ja lusikoita, joista olen täälläkin jo posmottanut, mutta jostain syystä en saanut niistä otettua tässä kiireessä yhtään tarkkaa kuvaa, mutta tuolla alahyllyllä niitä kyllä on.

Maksuksi nurkassani kelpaavat sekä käteinen, että kortti ja minut löytää aseman aulasta sisältä kahvilan kupeesta. Mukanani aulassa on monta muutakin ihanaa rompemyyjää ja tässä pieni otos siitä mitä heidän myyntipöydistään löytyy:

Keltainen kahvipannu -bloggaaja Pauliina on tuonut paikalle ihanan läjän ylimääräisiä herkkujaan. Pöytä ja sen ympäristö oikein notkuu aarteita eikä tähän kuvaan ei edes mahtunut kaikki.

Notes on a life -blogin Stellan ja Jarnon varastoista on löytynyt ihan uskomaton kavalkadi ihan kaikkea mahdollista. Tämä nurkka löytyy heti asema-aulasta oikealla.

Ja sitten tietysti järjestäjän oma nurkka, eli Parolan aseman Katjan makasiini. Se on aivan ääriään myöten täynnä vanhaa ja ihanaa ja sinne kannattaa kurkata myös ehdottomasti.

Huomenna paikalle päräyttää myös kymmeniä muita myyjiä jotka laittavat jo osa pihalla telttojaan ja myyntipöytiään pystyyn ja esille. Tarjolla on niin vintagea, vanhaa, keräilykamaa ja huonekaluja ja ties vaikka mitä. Kannattaa siis ehdottomasti poiketa paikan päälle katsomaan mitä kaikkea huisia täällä tänä vuonna onkaan!

The Parolan aseman rompetrori is tomorrow and here's how it's going to look like. 

Kesä-boho

Vihdoin, vihdoin sain aikaiseksi kaivaa asuntovaunun pois talvisäilöstä ja asetella sen pihaparkkiinsa nätisti. Somistelin sen saman tien sellaiseksi, jollaisena aion sillä tänä kesänä reissuja tehdä. Pistin bambukehikon verhoineen esille ja kalustin ja stailasin tilan tyyliin sopivaksi ja sitten vaan fiilistelin sitä, että onpa minulla nyt viehkeä kesähuone pihallani, enkä malta odottaa, että saan tämän jonkun järven rantaan tästä pian hilata.

Noilla verhoilla on nätteytensä lisäksi ihan oikea virkakin, nimittäin antavat illan tullen vähän näkösuojaa kun ne kiinni pistää. Ajatus olisi jossain vaiheessa askarrella tuohon vielä kattokin samoista materiaaleista ajatuksella, että pysyisi sitten hyttysetkin loitommalla kun tuossa reissuilla iltoja istuksii.

Meille on tulossa loppuviikosta yövieraita ja helleaallon helliessä tämä pieni rullilla oleva hotellimme saa ehkä palvella myös vierashuoneena. Vaunu on kuumalla kelillä mitä mainioin yömaja ja yleensä jos olen tätä vaihtoehtoisena nukkumapaikkana vilauttanut on vastaanotto ollut enemmän kuin riemullista. Sijaan tuonne vuoteet valmiiksi, niin saavat sitten päättää kun tulevat, että miltä tuntuu.

It's so warm and beautiful outside and I put my little boho caravan to it's summer park and deco'd it up. We are having some house guests coming over later this week and I bet if I offer them this place to spend the night, they'll take it with happy screams. 

Nillityksestä tositoimiin

Vihdoin pääsin jatkamaan keskeneräisiä puutarhahommia kun sää vähän lämpeni ja sade taukosi. Kukkapenkit rehottivat jo ties mitä rikkaruohoa ja luumuntainta ja enin aika meni etsiskellessä, että mitäs sitä nyt missäkin kasvoi. Muutama perenna taas talven jäljiltä hukassa ja muutama kaksivuotinen eksynyt ihan toisaalle kun piti, mutta muuten oli kaikki kasvit jotakuinkin tallessa siellä missä muistelinkin. 

Muutama vuosi sitten honkkarin alelaareista bongatut Jamie Oliverin puutarhatyökalut (joita muuten ei löydä enää mistään prkl) ovat olleet ihan suosikkini pihahommissa. Näissä on sekä lookki että laatu niin kohdillaan kun olla ja voi. Harmittaa ihan älyttömästi että bongasin tämän sarjan liian myöhään enkä kerennyt ostaa kaikkia siihen kuuluvia osia ennen kun olivat loppuun myyty joka paikasta. Onneksi kuitenkin muutama osa on ja niitä varjelen nyt kuin aarteita enkä anna muiden kun itseni niitä käyttää.

Porstuan kukkaruukutkin pääsivät pihalle tunnustelemaan säätiloja. Vähän tuntuvat vielä olevan järkyttyneitä tämänpäiväisestä tuulesta, mutta muuten luulen, että tässä paremmassa valossa piristyvät tuosta pian uuteen nousuun.

Ulkosohvan pehmusteet vielä odottavat tekijäänsä. Kankaat on kuitenkin tilattu jo ja hyvällä lykyllä saattaisin ehtiä ne tuohon surauttamaan jo ennen niiden luvattujen helteiden alkamista. Suunnitelmissa on pellavapäälliset joissa kierrätystäytteitä vanhoista vaahtomuovi- ja futonpatjoista. Ei voi mennä metsään noilla eväillä ne.

Sammakkolampikin siellä on jo hiljalleen täyttynyt melkein täydeksi. En ole tehnyt sille valamisen jälkeen yhtään mitään, antanut vain olla ja täyttyä sateessa. Vesi on ihan oluen väristä kaikesta siitepölystä, mutta en aio puuttua nyt siihenkään. Tämä lammikko on sammakoille eikä ihmisten ihasteltavaksi, joten se saa olla mahdollisimman luonnontilassa. Joku vesikasvi siihen pitää käydä vain hankkimassa, että vähän puhdistaa seisovaa vettä ja ehkä istuttaa tuohon vierelle vielä vähän lisää vihreää suojaksi linnuilta. 

Tässä yhtenä sateisena iltana tuli jo yksi suuri sammakko pihalla vastaan lammikon suunnasta. Kumarruin hänen luo ja koitin kysellä oliko käynyt pulahtamassa ja oliko jotain mielipidettä rapakosta antaa, mutta vaiti oli vain veitikka ja pomppi tiehensä kun siirryin kauemmaksi häntä katsomaan. Päättelin tuosta että juu juu hyväksytty on lätäkkö.

Tänä vuonna puutarhassa panostetaan oikein kunnolla ruukkuistutuksiin. Sain inspiraation siihen jo keväällä Puutarhakausi tv-ohjelmasta ja onnekseni varastoistani löytyy jo mukavasti erilaisia ruukkuja joihin kaikkea ihanaa istutella. Laventelia löytyy jo kolmessa eri astiassa sekä salviaa, rosmariinia ja yksi epäilyttävä laakeripuu. Se talvehti sisällä eikä näyttänyt koko aikana olevan elossa tai kuollut. Vieläkään en ota siitä selvää, että missä tilassa on, mutta hälläpä väliä kun noin komealta kuitenkin näyttää.

Myös jo muutaman talven kukkaruukussa asunut kuunlilja näyttää taas niin hyvältä siinä, että saa jatkaa oloaan juuri noin. 

Nyt kun vaan saan kaikki kukkapenkit ruodittua läpi, siirreltyä eksyneet ja poisteltua turhat niin pääsen asettelemaan kaiken taas nätisti paikoilleen ja nauttimaan kaikestä tästä ihanasta vihreydestä ympärilläni. Vihdoinkin on kesä!

Since the weather got a little warmer and that constant rain stopped I finally found myself in my garden cleaning the flower benches from weeds and potting new plants. Ah, the summer is finally here!

Ei tule kesää

Silloin kun olin pieni muistan yleisesti sanotun, että ei tule kesää jos joku asia ei ottanut onnistuakseen. Tässä parin viime päivän aikana on minulla ollut juuri tuollainen olo, eikä vähiten vallitsevan säätilan johdosta. Parin viikon takainen lämmin jakso sai sellaiseen puutarhahurmokseen, että sen päättyminen on ollut jopa pienoinen shokki pienelle ihmiselle, joka heti laittoi monta rautaa tuleen ja sitten se tuli otti ja sammui. Ja nyt tuntuu, että mikään ei edisty ja mieli haluaa vaan purnata.

No purnataan sitten, eihän se elo aina mitään ruusuilla tanssimista ole ja välillä pitää päästellä höyryjä ulos, jotteivat turhaumat kasvata patteja päähän.

Aloitetaan pavuista. Olin päättänyt kuun alussa että papuja pitää saada kasvimaalle ja ohjeen mukaan esikasvatus olisi oikein fiksu idea, joten tottakai laitoin muutaman siemenen sitten itämään. No, nehän todellakin sitten iti ja alkoivat kasvaa ihan huimaa vauhtia, vähän niin kuin siinä sadussa, jossa mentiin lopulta pilviin asti. Näillä tuntuu olevan sama vauhti täällä. Olin jossain kuvitelmissani uskonut, että saisin ne istutettua näihin aikoihin jo ulos, mutta haaveeksi on jäänyt tuo. Nyt irrottelen niitä säännöllisesti tuosta valaisimesta ja toivon ilmojen pikaista lämpenemistä. 

Porstuassa olevista kevätmessuostoksista yksi ei koskaan osoittanut elonmerkkejä joten korvasin sen harsokukalla. Muissa riittää virtaa vaikka muille jakaa, mutta ulos asti en ole näitäkään vielä saanut. Sade ja kylmyys piiskaavat pihaa enkä halua että näiden hyvä kasvu ottaa takapakkia, joten saavat edelleen päivystää tässä kunnes se kesä joskus sieltä tulee.

Kasvimaalla pääsimme jo hyvään vauhtiin kevättöissä. Tänä vuonna päätettiin uusia kaikki mullat ja entrata istutusastiat niin, että meillekin jäisi jotain syötävää eikä rikkaruohot valtaisi kaikkea alaa. Kylmässä sateessa työskentely ei vaan sitten enää tuntunut hyvältä luissa ja ytimissä, joten kesken jäi tämäkin homma vielä. 

Niille pavuillekin olisi oma lämmin penkki valmiina jo. Tein sen yli jääneistä vanhoista tiilistä ja jos ja kun kun aurinko paistaisi olisi tuossa niille oikein oivalliset oltavat.

Muutaman mansikantaimen ehdin jo istuttaa ja osan kanaverkosta ympärille asettaa ja sitten olivat sormet hanskoista huolimatta jo niin jäässä, että piti paeta sisätilojen lämpimään. Nyt katselen täällä ikkunasta ja toivon, etteivät linnut hoksaa noita raakileita vielä.

Muualla ämpäreissä kasvaa sitä sun tätä rikkaruohoa ja yksi erittäin elinvoimainen ruohosipuli. Sormet syyhyäisivät niin paljon päästä tuota siirtämään tuolta, mutta ei kun ei. Kaikki se kylmässä työskentely on saanut jo kurkun käheäksi ja nenän vuotamaan, joten sisätiloissa on pysyttävä nyt vaan.

Mutta jottei nyt ihan täysin nillittämiseksi mene tämä postaus, niin mainitaan nyt se vallitsevien ilmojen hyvä puoli, nimittäin vesi. Täällä oli jo melkoisen rapsakkaa ja kuivaa ennen sateita ja letkustakin oltiin pihamaalle virkistystä tarjoiltu, mutta vasta nämä kunnon sateet ovat saaneet pihan jälleen elpymään ja suorastaan räjähtävään vehreyteen. Ja se ei ole huono asia se.

Just waiting for the weather to warm up a bit so I can continue my work in the yard. The kitchen garden needs new soil and I've already got plants potted that need to get outside, but it's just too cold for that now. The only good thing about the weather is the rain. That was very needed.

Rompetta rompetorille osa II

Kävin perjantaina viskaamassa Parolan asemalle uuden kuorman kirppiskamoja myytäväksi loossiini parin viikon päästä olevalla rompetorilla. Edellisen kuorman vein jo pari viikkoa sitten ja vielä yksi rompekuorma olisi täältä tuonne lähdössä. Myytävää tulee siis minulla olemaan runsaasti, kun mukaan lasketaan vielä pienen kyltti- ja keramiikkakauppani valikoimat. 

Kivaa myytävää on luvassa myös muillakin. Kanssani aulassa ihanan kahvila Murun kanssa ovat myymässä Pienen mustan mökin Rilla, Keltaisen kahvipannun Pauliina sekä Notes on a life bloggaaja Stella. Aika kova kattaus, eikö? Olen jo vähän pilkahduksia heidän myytävistään nähnyt ja voin sanoa, että aarretta jos minkälaista on luvassa.

Rompetorista on muutenkin nyt tulossa ihan mahtava tapahtuma. Sehän järjestettiin ensimmäisen kerran viime kesänä ollen heti ihan huikea suksee ja tänä vuonna se tulee olemaan vieläkin huikeampi. Myyjiä on tulossa melkein tuplat viime vuoteen verrattuna ja vanhaa tavaraa ja rompetta on tarjolla koko aseman pihan ja puiston täydeltä. Vanha makasiini on täynnä Parolan asema bloggaaja Katjan herkullisia aarteita ja siellä juuri käyneenä voin kertoa, että kuola jo valui suupielistäni kun sinne kurkkasin. 

Tässä vielä muutama kiireellä nappaamani kuva viime vuoden rompetorista malliksi, jotta näette miten ihana tunnelma siellä jo silloin olikaan. Ainoa asia joka itseäni tuolla kismitti oli se, etten ehtinyt oman myyntipöytäni ääreltä juuri ostelemaan ja kaikki aarteet menivät minulta lähes täysin ohi. Kateellisena vain katselin ihmisten kantavan hymyssä suin ostelemiaan ihanuuksia mukanaan ja minä nuolin tällä kertaa näppejäni. Mutta niinhän se on, etten aina voi olla ostelemassa, kun välillä pitää myydäkin. 

I took more treasures to my booth at the upcoming Parolan aseman rompetori next month. This year it's going to be almost twice the size it was last year. Check the links in the upper text columns to see who you'll find with me in the station hall. The yard and the park will also be filled with people selling their treasures. I also included some pics from last year so you can see how good the events vibe is. I highly recommend you come and see it yourself this year.

Puutarhasohva jämälaudoista

Pitkin kevättä on ollut sellainen olo, että haluaisin kokeilla rakentaa itse sohvanrungon puutarhaan. Sellaisen joka sopisi yhteen pihan olemassaolevan kaluston kanssa. Googlettelin ja tutkin löytyisikö valmista ohjetta sohvaan, mutta tietysti visioni oli sen verran erilainen, ettei ihan sopivaa löytynyt, mutta soveltaahan minä osaan ja niin siis päätin nytkin tehdä.

Kaivelin eilen aamupäivällä varastoistani siskoni raksalta saamani sekä omasta aidankorjausprojektista jääneet laudat ja aloin tuumailla. Armas aviomieheni oli minulle jo muutamaa päivää aiemmin sirkkelöinyt isoja kakkos-kuutosia keskeltä halki, tehden niistä vähän keveämpiä kakkos-kolmosia. Mittailin ja mallailin minkä kokoista niistä saisi ja aloin sahata sopivia tehdäkseni sohvan rungon.

Ruuvailin rungon osat toisiinsa jämäköillä 60x140mm ruuveilla, jotta varmasti tulisi kestävä eikä pelkoa ruuvien pettämisestä olisi. Kun olin saanut valmiiksi tuon itse istuinosan, eli laverin, piti miettiä tarkkaan miten soveltaisin siihen selkänojan mukaan. Tässä vaiheessa ei siis ollut mitään ohjetta mistä ammentaa, kun sellaista ei ollut löytynyt. Päätin sitten kokeilla kiinnittää selkänojan tukipuun käsinojiin ja ruuvata päälilaudat siihen. 

Mutta sitten piti vielä keksiä miten ne ottavat tuen tuosta alhaalta, ettei kävisi niin, että kun siihen nojaa romahtaa koko viritys. Sahasin siis päälilaudat tuosta yhtymäkohdastaan jiiriin ja pistin ne kiinni toisiinsa takaapäin. Näin kun selkänojaan nojaa, painaa se selkänojaa tiukemmin vasten istuinosaa eikä pelkoa lautojen irtoamisesta (ainakaan teoriassa) pitäisi olla. 

Sohva valmistui juuri ennen ensimmäistä ukkoskuuroa ja kerkesin sitä vähän jo testailla, eikä tukevuudessa tuntunut olevan minkäänlaista vikaa. Oikein jämäkkä siitä tuli. Hioa se vielä vaan huolella pitää, koska tuosta pinnan raakalaudasta saa tuolleen vain tikkuja ahteriin, mutta nyt kun se on aivan läpimärkä saa sitä vielä tovin kuivatella ennen kun niihin hommiin pääsee.

Mietin myös, että maalaisiko sen vai käsittelisikö jollain vai antaisiko olla vain tuolleen ja harmaantua ajan saatossa. Sitä ehdin tässä vielä pohtia, sillä hommahan on vasta puolivälissä, pehmusteetkin pitää vielä tuohon saada tehtyä. 

Tähän mennessä rahaa kulunut projektiin noin kymmenen euron verran kun piti käydä tuohon ruuvit ostelemassa.  Katsotaan kuinka paljon pehmukkeiden valmistus tuota tuosta vielä nostaa, kangaskaupoille kun pitää ensin lähteä.

Ja ohjetta odottaville tiedoksi, testailen ensin tuon selkänojaviritykseni toimivuuden kunnolla käytännössä ensin, ennen kun alan tämän tarkemmin teitä vielä neuvomaan, ettei tule sitten sanomista jos olenkin tehnyt jonkin karmean virhearvioinnin tätä rakennellessani, eli palataan tähän sitten myöhemmin. :D

Wanted to make a garden sofa out of scrap wood. Didn't find any instructions on how to build one I had in mind so I figured it out myself. The result looks and feels just as I imagined. Now I just need to make the padding's and pillows to it to make it complete.

Kirppislöydöstä hyödyllinen harrastus

Löysin kirpputorilta vitosella vanhan kasviston. Siitä oli joku poistanut kaikki kerätyt kasvit, mutta kasvikortit ja ohjeet olivat vielä tallella. Siinä sitä käsissä pyöritellessäni mietin, että olisipa hauskaa kerätä se jälleen täyteen, tosin ei ehkä ihan samoilla kasveilla eikä samoista paikoista, mistä edellinen omistaja oli ne kerännyt. Nimikorteissa luki monta ihan outoa kasvinimeä ja luulenpa, että moni noista 60-luvun lajeista on jo kadonnut tai vähintäänkin uhanalaisia. 

Mietin, että voisin kerätä sen täyteen kasveista puutarhassani. Sillai vähän kerrallaan ja ajan kanssa, ettei mene heti ylisuorittamiseksi vaan pysyisi kivana pikku harrastuksena jonka ääreen palata aina kun sopivia kasveja kerättäväksi on kukkimassa tai muuten vaan hienona.

Saisin samalla sitten listan kaikesta mitä pihallamme kasvaa ja on kasvanut, ettei tarvitse aina omaan muistiin luottaa. Aloitinkin jo heti ja katkaisin upeasti kukkivasta tuomesta hienon oksan jonka laitoin perinteisesti paksun kirjan väliin kuivumaan. Nyt pitää vain käydä ostamassa isoja paperiarkkeja ja askarrella uusia kasvikortteja, jotta saa tämän uuden harrastuksen etenemään. 

I found this old plant collecting file from a fleamarket. It didn't have any of the plants left, but the cards and other instructions were still there. I thought I might fill it up again, but only with plants I can find from my own garden. I started right away and put a nice branch from our blooming European bird cherry between a thick book to dry. It shall be the first of many plants to put there.