Ne elää vieläkin

Kolmisen viikkoa sitten hankittu Ikean kasvivalaisin ja samaan aikaan ostetut yrtit ovat kyllä molemmat jo maksaneet itsensä rahassa takaisin moninkertaisesti. 

Olen muistanut laittaa valon päälle joka päivä ja se on lähes yksinään riittänyt pitämään yrtit elossa näin pitkään. Kastella muistan yleensä vasta kun sen tarpeen näkee ja lannoitetta olen laittanut koko aikana kahdesti. Yrtit ovat ihan niissä mullissa ja ruukuissan kun ostettaessakin ja kaikki on riivitty aina tarpeen mukaan sieltä täältä, rucolaa (lasipurkissa) eniten.

Jokainen yrtti puskee uutta lehteä minkä kerkiää ja vaikka kaikki eivät ihan yhtä vahvasti voi, olen iloinen siitä että jokainen on vielä hengissä näin pitkän ajan jälkeen. Basilika varsinkin on nauttinut olostaan ja kasvattanut jo monin verroin uutta. 

Tästä innostuneena aion tänään mennä hankkimaan vähän auringonkukan siemeniä ajatuksella että niistä saisi itselle herkkua salaattien lisukkeeksi. Tuossa voisi myös pian alkaa kasvatella vähän taimia kesäksi kasvihuoneeseen. Hmmm... 

The Ikea plant light I installed three weeks ago is working like a charm. The herbs are the same herbs bought back then. It's almost unbelievable how almost only the light has kept them alive this long. I'm so happy I finally have a place to grow some greens to eat all year round.

Pehmolelumania

Remontoinnin vastapainona on hyvä tehdä välillä jotain ihan muuta. Lieventää stressiä kun voi keskittyä johonkin erilaiseen kun tulee isompia taukoja työssä. No, tämä pehmolelujen ompelu stressinlievittäjänä saattoi kyllä lähteä vähän käsistä täällä, mutta kun näitä oli niin valtaisan hauska tehdä että imaisivat tyystin mukaansa niin että se mielenkiinto siihen remonttiinkin taisi ihan vähän myös kärsiä (jopa unohtua kokonaan).

Oli jo pidemmän aikaa himottanut kokeilla ommella simppeleitä pehmoelukoita kangastilkuista. Ihan siis niin simppeleitä että tällaisilla peruskoulussa opituilla ompelutaidoilla pärjää mainiosti. Netistä katselin kuvia ja piirtelin paperille ronskit kaavat ja pistin ommellen. Suoraa ja sik-sakkia vaan eikä mitään turhia hienosteluita ja näin hauskoja tyyppejä niistä sitten tuli.

Vaikea valita noista nyt omaa suosikkia kun jokainen on omalla tavallaan niin symppis. Lisääkin voisin tehdä, mutta oli kyllä pakko jo repiä itsensä irti siitä ompelukoneen äärestä. Eihän täällä muuten mitään saisi aikaan kun yksi tehtailee vaan pehmoleluja. Jatketaan taas sitten joskus kun tärkeämmät on saatu ensin edestä pois.

Got a bit out of hand with this making soft toys for children. I started doing them just to ease the stress of the renovation we have going on in the bedroom and oops, I got so in to it I completely forgot everything else. Now I've weened myself off the sewing machine and hopefully can return doing the bedroom reno again soon. But meanwhile, I think I made quite adorable bunch of personality's didn't I?

Puusta pitkään

Loppuviikosta saatiin vihdoin sänky takaisin makuuhuoneeseen ja siihenhän se lattialaatan remontointi sitten tyssäsi - tuli liian mukava olla. Vähän aloin jo sisustella kuitenkin, että nyt sentään jotain tapahtuisi. Värimaailma huoneessa on ihastuttavan harmaa, todella saturoitu. Kun tykkään vielä käyttää enimmäkseen harmaita petivehkeitä on tunnelma huoneessa tosi, tosi väritön.

Olin ostellut huoneeseen jo Ikeasta tummanharmaat pellavaverhot ja tykännytkin niistä. Sopivat hyvin harmaaseen värimaailmaan, kunnes aloin miettiä että mäneekö tämä nyt liian harmaaksi.

Hankin sitten sovitettavaksi toisetkin pellavaverhot (Hömppälän beiget jotka kuvassa vain kietaistu vehotangon päälle) ja ainakin näin pimeänä ja harmaana päivänä ne tekevät kyllä paljon huoneen värimaailmalle. Taidan pitää molemmat ja vaihdella niitä vuodenajan ja valon määrän mukaan. Molemmat sopivat kyllä tilaan omalla tavallaan tosi hyvin.

Kyllästyin myös huoneessa liiallisen mustan kontrastiin ja vaihdoin vähän somisteita sieltä täältä. Tästä asetelmasta otin pois rekisterikilven ja mustissa kehyksissä olevan pääkallotaulun ja korvasin sen omatekemälläni näöntarkastelutaululla. Parani ja pehmeni tämän nurkan ilme tästä eikä pistä silmään enää niin lujasti.

Toisella seinustalla nosteltiin kaapit vain kutakuinkin pois tieltä. Hämmennyin kyllä vähän siitä kuinka kivasti tämä pukukaappi sopiikaan tälle puolelle laatikoston vierelle kun sen paikka oikeasti on ison kaapin toisella puolen. Saattaa olla että pitää sovitella sitä näinkin päin sitten kun tuo reikä lattiassa on saatu umpeen.

Ja koska se umpeutuu, ei pysty tietämään vielä. Ei olla päästy puusta pitkään asian kanssa. Sitä höylää ei edelleenkään ole ja lattialautojakaan ei vielä ole katkottu mittaansa. Täytynee koittaa tässä nyt ryhdistäytyä ja hoitaa tämä homma loppuun, mutta kun mielessä polttelee jo uudet jutut ja haluaisi keskittyä välillä muuhunkin on se vähän vaikea nyt koittaa irrottaa sitä inspistä tähän. 

The color scheme in the bedroom is coming together. It had started to go too grey but I turned it around with removing some of the the harsh black contrasts and adding a bit more beige. I quite like the saturated look in the room, but want to keep the overall feel warm.

Now that we have the bed back in the room we've relaxed so much it's hard to try and find the energy and inspiration to finish this reno. The floor is still waiting to be fixed but all I want to do is just lay on the bed and enjoy the vibe in the room.

Puuvaha- ja maalimiksauksia

Makuuhuoneen remontti on edistynyt siltä osin että lattian väri on saatu päätettyä ja osin hierottua paikoilleenkin. Halusin siitä vahatun että näkyy kunnolla että on puulattia ja sävyn piti olla alunperin jokin harmaa, mutta koskapa seinistä tuli niin kovin ihanan kolkot niin lämpöä piti lattiaan laittaa eikä lisää harmaata.

Varastojeni kätköissä oli onnekkaasti puolipurkillista Osmon Antiikkitammen väristä puuvahaa ja siihen kävin kaupasta ostamassa lisäksi vähän tammenväristä jonka sekoitin sekaan. Suhde kutakuinkin 65/35. Antiikkitammi oli yksinään liian harmaanruskeaa ja pelkkä tammi liian keltaista, mutta yhdessä ovat juuri sopiva yhdistelmä tähän huoneeseen. Nyt lattia näyttää mukavalta, lämpöiseltä ja ennenkaikkea siltä että se ei ole ihan uusi.

Seinäkaapin värinmuutoskin onnistui laakista oikein. Mukava taupemainen väri syntyi tuon alemman kaapin maalausprojektista jääneestä vihreänruskeasta maalitilkasta sekoitettuna valkoiseen maaliin. Erittäin hyvä ellei täydellinen ja mikä parasta kun syntyi ihan omista jämämaaleista.

Lattiaprojekti jatkuu nyt seuraavaksi lopun lattian vahaamisella ja sitten vasta päästään tuon betonilaatan peittopuuhiin. Laudat sitä varten on jo ostettu, mutta höylä puuttuu vielä. Sellaista en omista ja täytyy nyt katsoa lähdenkö kaupoille vai saisinko lainaan joltakulta ystävältä ensin. Viikonlopulla pääsee sitten taas kunnolla askartelupuuhiin ja toivon mukaan saadaan tämä projekti vihdoin jo valmiiseen suuntaan.

The bedroom reno is progressing. The tone of the floor was chosen and half of it is done already. I chose to mix two differend colors of wood wax together to make this slightly yellowish oak tone to the floor. I think it's really nice and makes the room more inviting and warmer.

I also painted the little wall cabinet to a more suitable color, which I made using the rest of the paint left over from the cabinet below and mixed it with white. The result is a beautiful taupe that fits it's surroundings perfectly.

Änkeröisiä

Kun sitä lattiaa oli saatu edellisenä iltana ladottua jo melkein koko huoneen verran ajattelin aamulla päivänvalossa vähän kokeilla noita puuvahoja mitä olin lattiaan miettinyt. Ajatus oli ollut että vähän sellainen elähtäneen näköinen ja harmaannutettu ja mielellään valmiiksi rupuinen.

No, siinä kun testailin niin alkoikin yhtäkkiä tuntua siltä että pitäisikö sittenkään. Jotenkin kaipaisin vähän ehkä lämpöä tuohon lattiaan kun huone muuten on aika kalsea väreiltään. Ajatus menikin sitten niin änkeröiseksi että piti oikein ottaa tuumaustauko ja antaa itselle pari päivää aikaa muhia väripäätöstä vielä kertaalleen.

Ja jottei elämä siitä helpommaksi muuttuisi niin vastaan tuli lattiaremontissa toinenkin änkeröinen.

Sieltä vanhan levylattian alta löytyi sitten vanhan tulisijan pohjalaatta. Ei siinä muuten mitään, mutta kun emme odottaneet sellaista sieltä löytyvän, kun ei löytynyt aikanaan toisestakaan makuuhuoneesta niin olihan tuo aika yllätys. Ja yllätys myös että kuinka keturallaan se voi tuossa olla. Ei suoraa nurkkaa missään eikä pinta ole tasaista nähnytkään. Joka ikinen kulma on kallellaan eri suuntaan. Korkeimmillaan juuri karvan alle lattiapinnan ja matalimmillaan puolen laudan päässä, eli näillä laudoilla ei sitä piiloon saisi.

Sitä piti sitten oikein istua alas ja pohtia, että mitäs nyt sitten. Purkaa sitä ei voi, koskapa on todennaköisesti kiinni muurissa ja siltä osin hormeissakin. Tasata sen voisi betonilla, mutta ei sekään oikein mieltä lämmittänyt, että tuossa näkösällä betonilaatta olisi, kun ei takkaakaan ole tänne aikomusta pistää.

No sitten ajattelin että se on vaan maisemoitava tuohon sopivaksi ja ladoimme lattian sen ympärille niin nätisti kun ikinä osasimme. Täytyy alkuviikosta piipahtaa puukaupoilla ostelemassa vähän ohuempaa puuta ja koittaa höylän ja eripaksuisten levynkappaleiden kera saada ne aseteltua tuohon laatan päälle ikään kuin lautalattian tapaisesti. 

Ai että, kyllä näissä vanhoissa taloissa piisaa remontoitaessa ylläreitä, mutta onneksi minulla piisaa myös luovia ratkaisuja. En anna nyt parin änkeröisen pilata tätä "menee-just niinko-strömsössä"-fiilistä.

The floor renovation bumped into some difficulties. First the color I thought would look good started to feel not so good after all and then we found this huge concrete slab hidden in the floor. Just high enough so we can't go over it with these floor panels.  I'll have to figure out something more creative to try and make that thing look like a wood floor too. Oh, well, all was going on too well so I kind of needed some trouble on the way and now I have it. 

Puuta sen olla pitää

Kaupallinen yhteistyö seinien osalta: Domus Classica

Koko viikko mentiin hiljaiseloa viikonloppua odotellessa ja sitten alkoi tapahtua. Makuuhuoneesta kannettiin ulos sen lähes kokonaan täyttänyt parisänky ja tilaa tuli sen verran että savimaaliprojektia pääsi jatkamaan kunnolla. Seinät alkavat pian olla kutakuinkin sellaiset kun pitääkin eli melkomoisen rouheat.

Ja kun ne seinät alkoivat valmistua niin oli sitten sen lattian vuoro.

Ensinnä riipaistiin päältä pois inha muovimatto. Ihan itse sen sinne valinnut ja asentanut aikanaan, että ei sopisi haukkua, mutta mielestäni muovimatto nyt ei vaan kuulu rintamamiestaloon, varsinkaan tähän rintamamiestaloon ja nyt se saisi häipyä.

Muovimaton alla oli varsin viehättävä levylattia vanhoine maaliroiskeineen ja muineen, huomatkaa myös ihanat punaiset seinät niiltä kohden kun jalkalistat irroitettiin. Se miksi seinät ovat tuolta punaiset on kuulkaas ihan toinen juttu se. Mutta joo levylattiakaan ei nyt kelpaisi enää kun puuta pitää tilalle saada.

Joten pois lähti sekin. Sen alta löytyi hieno kokoelma pahvia ja tervapaperia josta levisi joka puolelle ihana vanhan talon tuoksu. Pula-ajan talossa on käytetty materiaaleina sitä mitä on ja tässä huoneessa nekin olivat loppuneet kesken. Tervapaperilla korvattu pahveja tai toisinpäin. Mene tiedä. No, pois lähtivät nekin kumminkin.

Ja viimetteeksi lattiasta riivitään irti vanha pohjalaudoitus. Epämääräistä raakalautaaa kun katseli niin ymmärsi hyvin miksi huoneen lattia oli niin epätasainen. Nämä lankut kun olivat keskenään kaikki ihan eri paksuisia ja käpristyivät ja kupertuivat myös miten sattuu. Takkapuiksi menevät täällä nuo, kun ei noin tikkuisista voi mitään edes askarrella.

Ja sitten tänään illankähmässä alettin jo laitella uutta ponttilautaa tilalle. Ai että. Vanhaa lautaa avataan aina vaan sen verta että päällä on helppo oleilla eikä tarvitse kutterinlastuissa uida. Uutta puuta on nyt kuvasta poiketen jo pian puoleen huoneeseen, että eiköhän tässä huomenissa jo päästä sävytyshommiin.

The walls (in collaboration with Domus Classica) of the bedroom are pretty much painted and it was time to move to the floor. The old floor was removed layer by layer and the new wood is installed as you read this. All is going so well here I'm hoping it'll be finished by tomorrow so stay tuned, more pics coming soon.

Järkkäilyä ja värkkäilyä köökissä

Juu ei siellä makuuhuoneessa sitten yksikään huonekalu liikahtanut joten keksin muuta puuhaa siksi aikaa kun viikko alkaa lähennellä loppuaan.

Keittiössä on jo vuosikausia kiusannut eräs seikka, aterinlaatikkoon ei ole mistään löytynyt sopivaa telinettä pitämään syömävehkeitä järjestyksessä. Ainoa lähellekään mitoiltaan sopiva lonksuu ja heiluu siellä ihan miten sattuu ja on ärsyttänyt minua vuosien saatossa suunnattomasti.

Sitten päätin tarttua härkää sarvista kun muistin että autotallissa lojuu pari pätkää kaappiprojekteista taannoin yli jäänyttä rimaa. Niistä saisin varmasti askarreltua laatikkoon just eikä melkein sopivan jakajan, jolla aterimet pysyisivät tiukasti järjestyksessään.

Ja kah, niinpäs sainkin. Kehikko istuu tuolla niin napakasti ettei erillistä pohjaa tarvinnut rakennella ollenkaan. Järjestys on kurinalainen ja vähän syvempi kuin ennen, muttei yhtään liian syvä jotta tuolta vielä helposti isommillakin nakkisormilla kaivelee tarpeeseensa sopivan välineen.

Samaan kiukkuun valjastin aterinlaatikon alakaapin kierrätyskassin säilytykseen. Kevyt uudelleenorganisointi ja kaapissa ennen säilytetyt roippeet (joista muuten suurin osa ihan turhuuksia) löysivät uudet paikkansa varsin helposti. 

Kassi taas toimii tässä juuri niin hyvin kun kuvittelinkin vaikka ovi aukeaakin logiikaltaan väärään suuntaan (suurin osa kierrätystuotteista kun kulkee tuosta tiskin ja kuivaustelineen kautta), mutta kun se aukeaa noin laajasti saa väärältäkin puolelta sujautettua kierrätettävän kassiin helposti. Tästä kassi on helppo sitten napata mukaan porstuaan ja lajitella isompiin astioihin. Melko mainiota sanoisin.

As the bedroom project is still waiting for the furniture to move I decided to do some small crafts to help my kitchen function better. The tableware drawer was a pain in the *** until I finally build a divider there to hold the tableware on it's place. And the cabinet below the drawer after a re-organisation became a place to hold the recycling bag. So unbelievebely better now.