Piparkakkukalenteri

Inspiraatio piparkakkukalenterin tekemiseen oli niin kova etten malttanut odotella lähemmäs joulukuuta vaan se piti saada tehdä heti. Olen jo monena vuonna haaveillut tällaisen, omanlaisen tekemisestä mutta kun perheessä kukaan ei oikein ole ollut joulukalenteri-iässä, on se aina vähän jäänyt. Nyt kuitenkin sain idean niin kauniiseen ja kivaan, että luulenpa sen kelpaavan myös muulle perheelle. 

Ensinnä piti tietysti leipasta ne piparit. Muottina ihan vain tavallinen pieni pyörylä. Nyt ei pröystäillä millään monimuotoisuudella vaan tehdään simppelisti viehkeä ja siihen sopii hyvin pyöreä muoto.

Kun pyörylät oli leikelty taikinasta lisäsin niihin "Mäkisen sedän" limupillillä reiät jokaisen yläosaan ripustamista varten. Limupillillä sai juuri sopivat jotka eivät uunissa umpeudu niin herkästi.

Sitten kaakkuset paisteltiin hellästi ja annettiin jääähtyä ihan täysin ennen kun siirryttiin seuraavaan työvaiheeseen.

Eli koristeluun. Panostin tänä vuonna kunnolla ja kävin oikein alan kaupasta hankkimassa kunnon pursotusvälineet ja pikeerin. Kyllästytti se aiemmin käyttämäni marketin jähmeä tauhka jolla ei saanut kovin tarkkaa jälkeä aikaan vaikka kuinka yritti. Tällä tuli kyllä niin nappiin että ei voi muusta valittaa kun tuosta omasta käsialasta, mutta ei meillä nyt onneksi niin tarkkoja olla, kokonaisuus on tärkeämpi kun jotkut pienet yksityiskohdat kuten vähän vänkyrät viivat.

Sitten kun piparit oli numeroitu otin esille tarkoitusta varten hankitun vanhan liitutauluksi joskus tuunatun tarjottimen. Mittailin siihen tarkkaan paikat ja laitoin mustat ohuet naulat pipareiden pidikkeiksi. Naulasin vähän vinoon että pysyvät sitten paremmin herkut telineissään eikä tarvitse peljätä pudottavansa. 

Sitten naru kiinni tarjottimen yläosaan, piparit paikoilleen ja koko komeus seinälle ja lopputulos näyttää melkolailla mukavalta. Nyt on nimittäin tyyli justiinsa kohillaan tähän talouteen tällä piparkakkukalenterilla. Ainoa haittapuoli nyt tietysti vaan se että enhän voi tuota esille jättää just nyt, se menisi parempiin suihin alta aikayksikön koska kuka sitä nyt jaksaisi joulukuuta odotella. Kaakkuset purkkiin ja tarjotin kaappiin siksi aikaa kunnes se ensimmäisen päivän aatto on.

Tätä tehdessä sovittiin perheen kanssa että sen päivän piparin saa sitten syödä aina se joka ensinnä ehtii tai muistaa. Tein niitä muutaman myös varastoon varalle, jos joku joskus jää ilman että voin salaa paikata ja antaa sen hyvän mielen tarpeeksi usein jokaiselle. Tämän perheen heräämisaikataulut ovat niin erilaiset että tämä taktiikka toimii varmasti.

I've been wanting to make a gingerbread Christmas calendar for a couple of years now and finally got to make it. I wanted to be true to our style so I made one that fits the style and deco of this house perfectly. Round gingerbreads with royal icing numbers hanging on a vintage chalkboard tray. Looks delicious, I think I did a good job.

The only thing, I need to hide this now, since there is a huge risk we'll end up eating these before December even starts. 

Puutähti valoilla

No nyt sain vihdoin aikaiseksi alkaa miettiä jo vähän jouluakin. Halusin ehdottomasti laittaa tänä vuonna vähän jotain uutta ja kehittää siitä sitten pyhiä kohden lisää. Tykkään nimittäin koristella pikkuhiljaa ripotellen matkalla kohti aattoa. Ei ehdi niin nopeasti kyllästyä sitten.

Aloitin askartelemalla olohuoneeseen simppelin puutähden vanhoista heinäseipään tapeista. Pienillä paristovaloilla terästettynä rouhea tähti sopii olohuoneemme rentoon tunnelmaan paremmin kuin hyvin.

En juuri sahaillut puutikkuja vaan otin ja käytin juuri niin pitkinä kun olivat ja tulokseksi sain aika kookkaan tähden, mikä sopii tämän huoneen mittasuhteisiin oikein hyvin. Mietin ensin viisisakaraista mutta niin luontevasti tuli kusisakarainen että menin sillä sitten. Helpompi oli kohdistellakin että sain siitä kutakuinkin symmetrisen. Taika on kun katsoo aina vastakkaiset sakaraparit keskeltä kohdakkain.

Tähden kokoaminenkin oli helppoa kuin heinänteko (heh). Ruuvasin vaan sakarat taustapuolelta kapeilla ruuveilla toisiinsa tiukasti ja laitoin varmuudeksi vielä tipan erikeeperiä väliin. Hyvin tukeva tähtönen tuli sillä eikä kukaan huomaa edestäpäin että millä ovat kiinni. Toki tuohon risteyskohtaan olisi voinut hämäysmielessä kieputtaa vaikka vähän juuttinarua, mutta tykkäsin että parempi näin pelkistettynä.

Rautalangasta olevat valot oli helppo kiepauttaa sakaroiden ympärille ja pysyvät kivan huomaamattomasti niissä kiinni. Systeemi toimii yksiin puutähden kanssa mielestäni eri kivasti.

Ja nyt kun tähän joulun valmisteluun oikein hurahdin niin seuraavaksi ajattelin panostaa ja leipasta piparkakkuja. Tuli nimittäin niin vastustamaton idea tehdä niistä joulukalenteri perheelle. Ja jos se hyvin onnistaa niin kerron siitä teille kuvien kera seuraavassa postauksessani. 

Wanted to do something new for the Christmas decoration this year so I made a huge stick star to the living room window. It's made out of vintage hay stacking sticks screwed and glued together so you don't see it from this side. Decorated with battery operated led-lights it makes the perfect rustic Christmas feel to our laid back living room.

Lyhdyt portailla

Minulla on kokoelmiini kertynyt jo kolme erilaista vanhaa rautatielyhtyä. Olen pitänyt tuota isointa eteisen portailla osoittamassa yläkertaan päin ja jostain syystä nuo kaksi muuta ovat ilmestyneet siihen vierelle kuin varkain. Tässä  yksi päivä aloin miettiä niille muuta sijoituspaikkaa kun sitten päätinkin että tuossahan ne hyvät on kolmisin juuri noin.

Iso kantikas vaihdelyhty tuli kokoelmaani ensin sitten löytyi keskellä oleva junalyhty ja viimeiseksi vasemmalla oleva männä kesänä ostettu joka ensin oli maalattu kirkkaan keltaiseksi mutta jonka sitten hetken huumassa roiskaisin itse mustaksi. Tykkään tosi paljon näiden rouheasta tyylistä enkä yhtään panisi hanttiin jos näitä vastaani jostain joskus tulisi enemmänkin.

Vaihdelyhdyn sisällä on hämäräkytkimellä toimiva kynttilä ja se on tosi hauska pieni yövalo tuossa kertomassa missä suunnassa se sänky sijaitsee. Kahdessa muussakin olisi kynttilät sisällään mutta patterit tyhjinä. Olen jostain syystä nyt unohtanut joka kerta kaupassa käydessäni ostaa uusia. Täytynee nyt ottaa se oikein asiaksi hoitaa kun joulukin tulossa jo kovaa vauhtia ja minä täällä vielä ihan muissa maailmoissa taivaanrantoja maalailen.

I have these three railway lanterns just lying around on the staircase when I suddenly realized they actually look quite good just there. The big one has a led-candle in it the others have too but need new batteries to work.

I need to step up my game now since the Christmas is coming and I'm still here minding my own business when I should start thinking about the decorations already.

Sinne jäi

Ja niinhän siinä kävi etten ole vielä kertaakaan törmännyt kaappiin yläkerran aulan seinällä joten siihen sai jäädä sitten. Sutaisin päälle ronskisti maalia jonka sekoitin kaikista kätköistäni löytyneistä purkinpohjallisista ja hyvä tuli. Sopivassa valossa ei tuota tuossa edes huomaa kun niin kivasti katoaa seinään.

Tykkään tuosta paikasta kaapin päällä. On kiva että tässäkin tilassa on nyt yksi "hylly" jonne voi asetella jotain nättiä esille. Tällä erää siellä on aika tummia esineitä koskapa seinälläkin on, mutta ajatuksissa on järjestää tuo seinä uusiksi enkä vielä tiedä että pysyykö yhtä tummana vai laitanko esille jotain vaaleampaa. Nyt on kumminkin hyvä näin.

The cabinet that I build around a single door has stayed put in the upstairs hall, haven't bumped in to it yet so I decided to leave it there. Painted it roughly white whit every leftover paint I had lying in my paint cabinet to finish the look. I also like the new shelf on top of it. Love to make different arrangements on it.

Kirpputorilta mukaan tarttuneita

Viime aikoina tuntuu että olen löytänyt melko kivoja ja tarpeellisia asioita kirpputoreilta matkoiltani. Hyvää tuuria ollut matkassa nyt jo muutaman viime reissun verran. Tässä viimeisen viikkoni löydöt Hämeenlinnasta ja tästä ihan kotinurkilta.

Vanha patenttikorkillinen Karhulan taskumatti oli pakko ostaa kun ystävä sitä kovasti minulle mainosti siinä myyntipöydän äärellä sitä katsellessamme. Silitti sen selkää ja sanoi ettei tällaisia ihan joka päivä vastaan tule. Hetken sitä kehuttuaan olin jo ihan myyty ja matti lähti matkaani kohti kassaa. Tuolle löytyy taloudestamme vielä monta käyttöä jahka askartelen siihen ensin uuden tiivisteen.

Isot kahvelit ostin paikallisesta fidasta koska ovat samaa kaliiberia kun aidot Sorsakosket joita kerään, mutta joita en ole pitkiin aikoihin mistään enää löytänyt. Nämä ovat hyvät korvikkeet kokoelmaani koska eroa aitoihin ei huomaa kun noista varren levikkeistä.

Puisia hengareita aloin kerätä siksi kun hoksasin että niissä sujuu vaatteiden kuivatus paljon nätimmin kun muovisilla. Olin jostain syystä luullut että puusta irtoaisi jotain märkkään vaatteeseen mutta eihän puhtaasta puusta mitään lähde. Ne on ne lakatut ja maalatut joista saattaa irrota. 

Messinkisiä kulkusia taas ei voi koskaan olla liikaa kun tulee joulu. Tykkään tosi paljon näiden kilinästä, muistuttavat aika paljon vanhoja aisakelloja ja tekevät kivan tunnelman joulunaikaan ovenpielessä kilkattaessaan.

Söpö pahvinen säilytysputki tuli tosi tarpeeseen. Minulla oli jo tällainen, nykyaikainen ja susiruma jota pidin piilossa pöydän alla, mutta tämän uuden voin jättää kyllä rauhassa esille. Tällaista tarvitaan aina silloin kun pitää kuskata papereita tai kartonkeja paikasta toiseen ja tällainen välistä taiteileva askartelijahan kuskailee aika usein.

Ja sitten löytyi vielä siihen makuuhuoneen tulevaan maalausprojektiin sopiva iso sivellin. Tällä kun pistää maalia seiniin ei jälki voi olla muuta kun älyttömän kiva. Pieni vanha taittomitta on taas sellainen joita en voi olla keräilemättä. Niitä jo iso kokoelma on, mutta aina silti ostelen jos halvalla vastaan tulee, varsinkin näitä iäkkäämpiä. Tässäkin niin herkullinen patina ja tuo fontti, ah.

My latest fleamarket finds include all vintage stuff again. An old glass bottle with porcelain cap that my friend made me want after keeping a good marketing speach at the fleamarket table, two big forks that look close enough to those I collect but havent found in a long time,  a wooden hanger to dry laundry in a pretty way, brass jionle bells for christmas feel, a paint brush for the upcoming bedroom reno, a tube to carry my artwork an papers around and an old folding measure wich I ,for some reason, collect. 

Astiahommat edistyy

Tuntuu etten ole viime aikoina juuri muuta tehnyt kun astioita, mutta minkäs teet kun deadline painaa päälle joulumarkkinoiden muodossa ja valmista pitää saada. Työhuoneessa on hävityksen kauhistus mutta mukava olla. Itse savesta muotoon painaminen on kovin hidasta kun muotteja on joka astialle vain yksi kullekin ja kuivattaminen ottaa oman aikansa sekin, mutta se mikä on nopeaa on lasitus ja poltto ja tässä vähän kuvia niistä.

Poltatan astiani Ikituulessa Jokelassa jossa saan onnekseni hoitaa myös lasitushommatkin, se kun on kovin sottaista ja tilaa vievää puuhaa. Henna on ollut aivan ihana opettaja ja tsemppaaja ja ehkä nykyään jo vähän ystäväkin kun niin usein olen hänen kanssaan aikaani viettänyt näissä merkeissä. 

Tässä kuvasarjassa dippaan juuri raakapoltettua kulhoa valkoiseen lasitteeseen. Siinä saa olla tarkkana ettei lipsauta sitä tuonne astian pohjalle (niin on käynyt monesti) tai lillitä liian kauaa tai liian vähän (molemmat myös koettu). 

Sitten kun kaikki kipot on uitettu lasitteessa niistä putsataan huolellisesti pohjat ja paikataan sormien jättämät jäljet, tosin minä en aina paikkaa ihan kaikista, kun tykkään että näyttävät kivalta siinä reunassa joissan malleissani.

Ja sitten kun kaikki on kuivaneet ja putsatut ne pakataan uuniin lasituspolttoa varten. Tässä poltossa joka kestää vajaat kolme vuorokautta lämpötila on korkeimmillaan 1250 astetta. Tiedoksi niille jotka sitä kyselevät että kestääkö astiani tiskikoneen, mikron tai uunin; kun ne tuosta selviävät niin kestävät nämä kotilämpötilat ihan heittämällä. Ja lasite jota käytän näissä ruoka-astioissani on elintarvikekäyttöön tarkoitettua, testattua ja hyväksyttyä. Eli ihan oikeita astioita täältä on tulossa.

Tässä kuvassa on uuniin pakattu minun kippojeni lisäksi myös Hennan omia sekä hänen kurssilaistensa töitä, kaikki iloisesti sekaisin, koon mukaan hyllyillään. 

Ja sitten se paras hetki, nimittäin kun saa hakea valmiita lämpimäisiä kotiin. Ja kun sanon lämpimäisiä tarkoitan sitä. Pari kertaa olen nimittäin osunut paikalle niin nopsaan että ovat vielä olleet mukavan lämpimiä polton jäljiltä. 

Tässä nyt siis valmista myytävää sinne markkinoille sitten. Ei vielä ihan hirveän korkeita kasoja, mutta sitäkin viehättävämpiä. Muutamalla astialla nuo pinot tuosta vielä kasvavat ja kahvikuppeihin koitan oikein panostaa että piisaavat. Hinnat vieläkin mietinnässä, paitsi sille isolle liehuhelmaiselle tarjoiluvadille (ylempi kuva, kasa kukkapurkin alla) olen jo päättänyt sellaisen; se tulee maksamaan 35 euroa kappale, muut sitten siitä alaspäin koon ja käyttötarkoituksen mukaan.

Tämä on kyllä niin antoisaa tämä keramiikkahommien tekeminen ettei tosikaan. Itse tekeminen ja uuden oppiminen on ihan parasta. Jos yhtään alkaa teitä lukijoitani kutkuttaa ala harrastuksena niin Ikituulessa on mahdollista tulla tekemään keramiikkaa tai opettelemaan sen tekemistä myös yksityisissä ryhmissä. Ja tietysti sieltä saa myös pelkkää polttopalvelua, (mutta nyt sesonkiaikaan uuni on ihan buukattu jouluun asti pääasiassa Hennan omilla töillä).

Since I've been so busy making pottery lately I felt the need to share some pictures of the making with you. Here's the pottery Ikituuli (pottery studio in Jokela Finland) raw, then the glazing and in the oven and the final result below. This whole stack is going to be at sale at Parolan aseman joulumarkkinat. I'm still figuring out the prices for the others but the price for the big serving dish is decided, it's going to be 35 euros. Others will be cheaper depending on size and use. Now I still need to do a bit more since I'm kind of hoping there would be some left for me too.

Makuuhuoneeseen uutta väritystä testaamassa

Kaupallinen yhteistyö: Domus Classica

Makuuhuoneeseen on ollut suunnitteilla uusi seinäväritys jo pidemmän aikaa, osa maaleistakin jo valmiina, mutta jostain syystä tämä uuvatti odotti koemaalauksen kanssa sen verran kauan että ensin tuli niin pimeää ettei luonnonvalossa huoneessa näe juuri yhtään mitään.

Keinovalo tuossa tilassa syö kaiken niin kivasti piiloon että se on luonnonvalo tässä tapauksessa se ainoa oikea. No onneksi jotain nyt sentään näkee ja siellä missä eniten valoa on, on myös paikka koemaalaukselle. Muutamaa toisiinsa sointuvaa sävyä sekaisin olisi tarkoitus seiniin hieroa. Osin tarkoituksella ja harkiten ja osin täysin sattumanvaraisesti. Tässä koemaalauksessa katsoin vaan noita sävyjä, että toimivatko tilassa vai pitääkö säätää, ja luulen että vähän säädän tuota sinisintä harmaata. Ihan noin sinertävä ei tarvitse lopputuloksen olla.

Maaliksi huoneeseen olen valikoinut Biofarbenin Savimaalin, se kun on luonnostaan täysin matta ja siihen saa pigmenteillä sekoitettua sävyjä hyvin näpäkästi. Näissä koemaalauksissa on valkoiseen pohjaan sekoitettu sekaisin, mustaa, vihreää umbraa ja okraa. Ja tulee muuten niin nättejä sävyjä noilla ettei tosikaan. Aivan ihania harmaita, munankuoria ja valkoisia. 

Vielä pitäisi päättää myös makuuhuoneen katon sävy. Kokeilin siihen pariin kohtaan vähän vaaleampia, mutta totesin heti että ei. Tummaa pitää tänne saada ja nyt harkinnassa on vetäistä se tuossa värimallikuvassa olevalla tummanharmaalla. Ja voi olla koska haluan siihen ihan pikkiriikkisen kiillon, että maalaan sen muulla kun savimaalilla.

Tuo kultainen katto saa nyt painua historiaan. Ihan kiva sinänsä, mutta kun kyllästyttää tuo kellertävyys ja mieli tahtoo tummaa. Sitä paitsi nuo sirkusvalot tulevat näyttämään ihan superhienoilta tummempaa taustaa vasten. (Varsinkin jahka löydän kätköistäni vielä pari puuttuvaa hehkulamppua niihin.)

In collaboration with: Domus Classica. Bedroom needs new color and stupid me waited till it's this dark until I started testing the tones on the walls. Oh, well I'm sure I'll see enough there to do the job anyways. 

I decided to use this Biofarben claypaint and mix the colors myself with pigments. The result will be a cool uneven vintage looking wall surface. Just not that blue than in the pics here. I also want to paint the golden ceiling darker, maybe to dark grey. Just got so fed up with the yellowness of the gold.