Herkkuja Habitaresta (osa I)

Habitare messujen antiikkipuoli oli kyllä tänäkin vuonna täynnään kaikenlaista herkkua tällaiselle vanhasta roinasta pitävälle. Tuolla kun kulki tuli vastaan kaikenmoista sellaista mistä yleensä normikirpputoreilla saa vain uneksia. Toki hintatasokin oli vähän eri kun kirpputoreilla, mutta monella myyjällä ihan kohtuuden rajoissa kuitenkin. 

Esillepanoon oli myös panostettu muutamassa kojussa ja täytyy sanoa että hyvin toimi. Tuotteista ja käyttötarkoituksista saa niin paljon paremman kuvan kun ne ovat aseteltuina vähän kuin käytössä olisivat sen sijaan että vain pöydällä rivissä makaisivat, tosin tykkään kyllä siitäkin, mutta tällaista tuijottelee mielummin kyllä pidempäänkin.

Mutta tällä kertaa sydämeni vei kyllä tämä osasto. Vanhan kuormurin lavalle ja ympärille koottu niin kivasti myytävät ettei yksikään jäänyt toisensa varjoon. Jopa itse kuormuri oli kaupan. Olen ihan heikkona vanhoihin autoihin ja sillä saattoi kyllä olla oma vaikutuksensa siihen että tästä niin kovin pidin.

Ja vanhoista autoista puheen olen antiikkipuolella oli esillä myös kolme Naisten Automobiiliklubin vanhaa autokaunokaista joista tässä suosikkini, vanha ihanan vihreä mersu. Tuo väri on kyllä niin kertakaikkisen upea ettei tosikaan. Olisin niin halunnut vähän silitellä tuota pintaa, mutten sitten kehdannut kun niin hyvin oli puleerattu kiiltäväksi (ja ei kai sitä olisi saanutkaan).

Ja kovastikehuin että aina messuilta jotain ostan niin tässä se kuva siitä. Osaatteko arvata jos sanon että tästä läjästä yksi esine lähti mukaani että mikä se on? Minusta ainakin aika helppo arvoitus tämä. 

Kaiken kaikkiaan messut olivat tänä vuonna kyllä yllättävät ja hyvät. Laitan vielä kohta toisen postauksen jossa vilautan mitä muilta osastoilta silmiini osui ja mistä erityisesti pidin. Pysykää kuulolla siis jos kiinnostelee.

The Habitare fair this year had again good stuff at the antiques section. There were piles of treasures stacked and presented nicely. My favorites were the booths that had put things up nicely complimenting each other, like the one with the vintage truck. I  love vintage cars and this year they had a show of three beautifully restored old cars by a Finnish Ladies Automobile club. You must believe me when I say I had to bite my hands not to touch that shiny green mercedes. It looked just so deliciously pretty.

Kesän kirpputorilöytöjä

Tein männä kesänä paljon sellaisia kirppislöytöjä joita en ole aiemmin tainnut tänne päivitellä. Keräilin kokoon ulkomuistista kasan ja nappasin kuvat jotta näette minkälaisia aarteita suven aikana mukaani on tarttunut. 

Tämä hieno vanha iso kuparitarjotin oli ihan hetken päähänpisto-ostos. En ollut lainkaan varma sopiiko se tyyliini tänne, mutta päätin halvan hinnan (25€) innoittamana ottaa riskin ja kokeilla. Ei lainkaan huono päätös, sillä tarjotin näyttää oikein herkulliselta olohuoneessa valkoisella seinällä rapatun muurin vieressä.

Kaikenlaista pientä ja vanhaa tarttuu myös usein mukaani pelkästään sen vuoksi että nätti on, niin kuin nyt hymytyttö-patsas ja vanha mitta. Jos eivät omasta kodista paikkaa löydä niin oivallisia lahjuksia näistä saa aina. Tykkään myös tosi paljon jos löydän jotain millä on oivallinen käyttöarvo huushollissani. Vanha rihvelitaulu tietenkin toimii samoin kun kilon punnus ja vanha puurasiakin. Pitkään ihmettelin kirpputorilla myös tuota pölyistä rautaista vempelettä että mikä ihme se on, mutta sitten älysin että todennäköisesti sillä voi puristaa painonappeja tai purjerenkaita ja ostopäätös syntyi samoin tein. Tosin vielä en ole sitä ehtinyt testaamaan enkä putsaamaan, mutta nätteyshän siinä on noinkin.

Olen nyt myös jostain syystä ostanut pari irtonaista hirvensarvea. En oikein tiedä itsekään että miksi, mutta ehkä se on taas joku intuitio jonka tarkoitus ilmenee sitten myöhemmin. Ennenkin on käynyt niin että ostan jotain vaan siksi että tulee sellainen olo että sitä tarviaa joskus.

Poronnahka ja vanha lakaisin ovat taas niitä hyviä käyttöesineitä joita ei voi olla liikaa. Olen huomannut että on näppärää jos tällainen puuvartinen luuta on käsillä melkein jokaisessa huoneessa. Poronnahka taas on ihan paras talvipakkasilla mukana kulkeva ahterinlämmittäjä ja vanha auton lampun kupu päätynee varmasti johonkin tulevaan valaisinprojektiin.

Hyviä löytöjä kaiken kaikkiaan mutta koska tavaran määrä ei voi kaiken aikaa vain lisääntyä, täytyy jotain laittaa  piakkoin myös kiertoon. Autotallissani on pari sellaista kalustetta joista ainakin aion eroon hankkiutua. Laittanen tänne sitten postausta kun myynnin aika tulee, jos siellä lukijakunnassa olisi sitten taas niitä potentiaalisia ostajia. Palataan tähän aiheeseen siis vielä.

Some of the random fleamarket finds I made this summer that I haven't yet posted about. Some of them bought just for the cheap prize and some of them just because I need them. I can always find a place for stuff like this and if I don't it's easy to give some away as a gift.

The only thing that puzzles me is what to do with those two moose antlers. I got them just cause I had the feeling I'm going to need them somewhere, but still haven't figured out where.

Kolme

Kaupallinen yhteistyö: Domus Classica

Mennyt kesä ei sitten antanut tehdä tätä maalausprojektia kunnialla loppuun. Hyvään alkuun päästiin kyllä ja sitten alkoi sääherra näytellä oikkujaan. Pellavaöljymaali tarvitsee kuivuakseen aikaa ja valoa ja pihallamme mellasti koko kesän kyllä sellaiset sääilmiöt ettei tosikaan. Nämäkin kolme kalustetta saatiin tehtyä yksi kerrallaan aina kun hyvä sää heltisi ja sitten loppui usko koko kesään. Jos ei satanut tai ollut liian helteistä tuli taivaan täydeltä tuulta ja koivunsiementä. 

Mutta on nyt sentään kolme ja nekin vasta yhdellä kerroksella maalia. Tosi hyvä peitto ja kestävyys kyllä silläkin. Eivät ole olleet moksiskaan säistä vaan ovat uineet tuolla vesisateessa ihan tyytyväisinä. Ja niin nätiltä näyttää tämä väri tässä pihassa, ai että.

Täytyy nyt toivoa että talvesta tulisi valoisa, ainakin lopputalvesta, sillä kaluston maalaus täytyy tehdä silloin sisätiloissa loppuun. Tämän kesän jälkeen minulla ei ole enää minkäänlaista luottoa jättää tätä projektia odottamaan ensi kesän sääyllätyksiä. Haluan keväällä nostaa sen valmiina esille ja vain nauttia niistä grillijuhlista ja kauniista kattauksista ulkona, mitkä tänä kesänä jäivät lähes tyystin väliin.

In collaboration with Domus Classica.  This summer was the worst to try to do this painting project. First it was too hot, then too rainy then the air was full of birch seed and then it started raining again. No chance to dry these outdoors with natural light the paint needs. Luckily we had the energy to monitor the weathers carefully for a while and paint these three peaces with the first coat before the summer just stopped being here. These three have survived this weather unbelievably well with just the one coat of paint on. No harm done of the soaking on the yard and the color looks sooo gooood.  I'll have to finish this project indoors this winter. I'm not going to take any chances with next summers weather surprises. 

Messu-unelmia

Kaupallinen yhteistyö: Habitare ja A-lehdet

Ensi viikosta tulee taas yksi vuoden kohokohdista kun Habitare-messut avaavat ovensa keskiviikkona. Olen käynyt siellä uskollisesti jo monta vuotta tarkastamassa sisustus- ja designalan uusimmat tuulet ja tykännyt vuosi vuodelta yhä enemmän. Se on kuin sukeltaisi sisälle suunnattoman suureen sisustuslehteen, täynnään mitä mielenkiintoisempia artikkeleita.

. 

Sain tänä vuonna aiheekseni tämän yhteistyön myötä miettiä jo etukäteen mitä messuilta odotan ja sehän ei ollut vaikeaa laisinkaan. Mielessä on jo muutamia ihan spesifejä juttuja ja ainahan messut ovat yllättäneet jollain ihan uudellakin.

Ensinnä toivon löytäväni sieltä ihania luonnonmateriaaleja tekstiilien muodossa. Olen kovasti kiinnostunut esim. matoista ihan oman tarpeen vuoksi. Myös vuodevaatteet, pyyhkeet ja muut sisustustekstiilit ovat lähellä sydäntä. Kaikki ekologiset juutit, hamput, pellavat la luomupuuvillat ovat parasta mitä tiedän ja uskon vakaasti että niitä messuilla tänäkin vuonna esillä taas on.

Ja kaikki mikä on tehty villasta kiinnostaa myös kovasti. Haaveissa olisi ihan konkreettisesti lampaanvillalla täytetyt peitot ja tyynyt sekä tietysti taljat, niihin olen sisustuksessa ihan heikkona.

Käsintehdyt tuotteet ovat myös asioita joita etsin ja mitä perinteellisimmin menetelmin tehdyt sitä varmemmin tykkään. 

Toinen sydäntä lähellä oleva on kierrätysmateriaalit ja niistä valmistetut tuotteet sekä ihan oikeasti vanhat tavarat. Molempia on aina messuilla ollut esillä kiitettävästi ja antiikkipuolella olen viettänyt yleensä eniten aikaa.

Tykkään myös kun vanhasta ja tarpeettomasta tehdään uutta, kun toiselle roska muuttuu toiselle tarpeelliseksi. Kaikki uudet innovaatiot tällä saralla ovat mieleeni erityisesti oli se sitten huonekalu, käyttöesine tai taideteos. 

Ja kolmanneksi haluaisin löytää jotain innovatiivistä mikä liittyy kotitalouksien kierrätykseen ja sisustukseen yhdessä, eli jotain uusia ratkaisuja siihen kuinka kierrättäminen sujuu sisustukseen sointumalla. Oma ratkaisuni asiaan on jo mitä herkullisin porsuan pienen kyläkaupan myötä, mutta muihinkin tyyleihin sopivia ratkaisuja tahtoisin nähdä. Ihan konkreettisena esimerkkinä kiinostelisivat keittiökompostorit. 

Uskon että varmasti saan jokaiselle toiveelleni vastinetta messuilta ja paljon muutakin. Joka kerta olen sieltä mieli täynnä ideoita ja uusia juttuja lähtenyt, enkä kertaakaan ihan tyhjin käsinkään. Forma ja Antiikki tarjoavat aina niin vastustamattomia valikoimia että siellä tulee vähän tuhlailtua rahaakin.

Tiedän että tämän vuoden messut eivät tee poikkeusta tähän. On jo nyt ihan hykerryttävää ajatella sitä mitä kaikkea ensi viikolla siellä näenkään. Ei muuta kun mukavat kengät jalkaan ja messuilemaan.

Habitare huonekalu, sisustus ja designtapahtuma 7.-11.9.2016 Helsingin messukeskuksessa.

In collaboration with: Habitare and A-lehdet.

I was asked to select some of my favorites I wish to find from Habitare fair this year and so I did. I wish to find organic materials, handmade items, recycled and reused materials and something new to help households recycle their waste in style. I'm also keen to find some antiques among cool vintage stuff.  

I'm sure I'm going to find all this and so much more as the fair has never let me down the past couple of years I've visited there.

Habitare 7.-11.9.2016 Interior, Design & Furniture fair. Messukeskus Helsinki, expo and convention centre.

Hyvä tuli

No sinne makuuhuoneen nurkkaanhan tämä nikkaroimani pikkukaappi sitten meni. Kaveriksi sille aiemmin tuunaamalleni laatikostolle. Osan uusia vetimiäkin olen siihen jo saanut, mutta ne jotka tyylin täydelliseksi viimeistelevät ovat vielä matkalla.

Väriksi pikkukaappiin valikoitui tuollainen omituinen harmaa. Löysin sitä maalikaapistani purkillisen enkä millään muista mitä varten sen olen alunperin edes sekoitellut. Tähän se passasi nyt hyvin kun en ollut muutenkaan ihan varma minkä värisen tästä halusin.

Pikkukaapin virka on säilytellä kaikenmoista kosmetiikkaa mitä kylvyn jälkeen tarvitaan. Tykkään aina pesurituaalini jälkeen mennä yläkertaan pukeutumaan koska siellä on kaikki vaatteet ja enemmän tilaa (ja onhan tuo kylpyhuoneemme nyt aika pieni) ja nyt se on ihan luksusta kun siellä on myös kätevä paikka kaikelle tarpeelliselle.

Kaappi istuu nurkkaan täydellisesti kun sen siihen oikein mittojen mukaan tein. Jotain uutta ja  ihanaa se ympärilleen vielä tarvitsee, mutta voi olla että odottelen ensin että tämä syksy tästä ottaa tästä tuulta alleen. Aiomme nimittäin remontoida tämän huoneen vähän isommin heti kun säät surkenevat. Lattiasta kattoon oikein, mutta siitä lisää sitten kun sen aika on. 

And the small cabinet fits the space I made it for perfectly. Works well with the set of drawers I customized (still waiting for the right handles). I chose the grey color because I just had it hanging around in my paint cabinet. I don't know if it's the best color choice but will have to do for now. We're planning to do a bigger renovation to our bedroom as soon as the fall really starts and as the colors in this room will change I might have to reconsider the color of this cabinet too.

Aikani kuluksi

Viikonlopulla iski aivan hirviä tylsyys kun auto otti ja hajosi eikä suunnitelluista sieniretkistä tullutkaan mitään.(Mikä siinä muuten on että autot tykkäävät hajota aina viikonloppuisin?) Siinä tekemistä miettiessäin tuli mieleen josko kokeilisin aikani kuluksi rakennella pikkuisen seinäkaapin, sellaista kun olen jo tovin ollut vailla.

Mitään valmista suunnitelmaa kaapin ulkoasusta ei oikein ollut vaan ajattelin ryläistä sen vähän kuin lennosta ja katsoa sen mukaan että mitä materiaaleja varastoistani löytyy.

Ensinnä tarvittiin runko, ja siihen leikkelin palaset pitkästä laudasta.

Ja siitä tuli tällainen. Ihan simppeli vielä tässä vaiheessa, mutta mitoiltaan juuri passeli sinne minne sitä olen kaavaillut.

Sitten aloin suunnitteleman ovia runkoon. Materiaaleja vaikka minkälaisiin olisi ollut tarjolla muutakin, mutta halusin mennä vähän haasteellisemman kautta ja päätin kokeilla saisiko tällaisesta silppukasasta jotain tolkullista. (Kuvassa silpulla on jo vähän harjoiteltu kuten noista lovetuista paloista näkyy.)

Ja saihan niistä, tällainen syntyi itseasiassa aika helposti, kun ei niin kovin millintarkkana jaksanut olla. Säleet ovat suunnilleen ja se riittää ihan hyvin. Sitten tein toisen samanlaisen ja testasin kokonaisuutta.

Ja sehän toimii aika kivasti. Siinä on jo vähän sellaista industriaalisuutta mitä halusinkin. Säleovet saavat sen näyttämään ikään kuin joltain vanhalta kojekaapilta ja se sopii tähän paremmin kuin hyvin.

Nyt vaan maalia pintaan jahka ensin keksin että minkä väristä. Voi olla että jotain industriaalin harmaata tai muuta kökköä, jotta tuo lookki tuosta vielä vähän syvenee. Mutta hyvä alku nyt joka tapauksessa. Hyvin rattoisasti kului myös aika viikonloppuna joten ei huono sekään.

Since the car broke down and all my plans for the weekend was cancelled I needed to find something else to do. I decided to amuse myself by building a vintage-look wall cabinet that I've had on my mind for a while now. So far looks good. A little paint and I think it'll look as good as a real old one.

Säilyttimien salaisuudet paljastuu

Ahtaissa neliöissä pitää järjestyksen olla vahva jotta tällainenkin roinanhamstraaja voi pitää kaikkea tarpeellista (ja tarpeetontakin) käden ulottuvilla kun inspiraatio iskee.

Nyt on KonMari kovasti ollut tapetilla ja sitä on taas kerran itsekin miettinyt että kuinka paljon tavaraa sitä voi ihminen tarvita. Omiin tarpeisiini tarvitsen aika runsaasti, koska teen ja tuunaan niin paljon ja on hyvä että materiaaleja löytyy omasta takaa. Siksipä on ihan loitokasta omistaa tämä 51-laatikon tilaihme joka tyylillä kätkee sisäänsä mitä uskomattomimman kokoelman roipetta.

Monasti olette varmaan ihmetelleet että mitä kaikkea tuo sisäänsä kätkeekään. Laitoin nyt tuonne StyleRoomiin albumin, joss paljastan uteliaimmille muutaman laatikon sisällöt. Käykäähän kurkistamassa, jos kiinnostuitte.

Samassa albumissa kerron myös mitä tämän allaolevan kuvan alimman hyllyn pieni matkalaukku pitää sisällään. Vihje: jotain minulle hyvin tarpeellista mutta kylmiä väreitä aiheuttavan väristä.

Storage, storage and storage. In tight squares it's important to have enough of storage. My style to store things has build up around that coll vintage set of drawers, fiftyone of them to be exact. 

You've probably been wondering what I store inside those drawers. Well now I can tell you. Go check out my new album I just uploaded to StyleRoom. There you can find some secrets revealed also from the last pic above.