Inspiraatiot

Minulle isoimmat inspiraatioiden lähteet sisustusjutuissa ovat aina olleet sisustuslehdet. Ostelen ja luen niitä ihan viikoittain. Vuosien varrella suosikit vaihtelevat sen mukaan mikä kiinnostaa itseä eniten. Yhtenä vuonna voin lukea innolla yhtä tiettyä ja seuraavana vuonna se onkin jo ihan huono. 

Nyt viimeisen vuoden on ehdoton ykkössuosikkini ollut tämä Country Living Modern Rustic -pumaska. Se on hyvin sisustuskirjamainen kattaus ihmisten koteja ilman turhia mainoslöpinöitä tai muuta. Pelkkää asiaa kannesta kanteen. Tyk-kään ja luen aina sivut ihan hiirenkorville näistä.

Toinen hyvä inspiraatioiden lähde ovat sisustuskirjat. Tykkään siitä kun voi tuijotella kuvia pitkään ja eri aikoihin vuorokaudesta, mitä ei välttämättä taustavalaistuilla ruuduilla pysty tekemään. Eri kellonaikoina voi kuvat näyttäytyä ihan tosissaan eri valossa. 

Tämän kuvan sisustuskirjaa minulle suositteli ystäväni, sanoen että ihan oikeasti tuntuu että pitäisin siitä, että minun sisustusfilosofioissani on jotain hyvin samaa kun tämän kirjan kirjoittajalla. Ja pari viikkoa sitten sen vihdoin ostin. Ja kyllä ystäväni oli oikeassa, pidän todella, todella paljon.

Ja kolmas iso inspiraation lähde minulle ovat ihmisten oikeat kodit, kaikenlaiset kodit joista näkee että niissä viihdytään ja niitä sisustetaan juuri omien mieltymysten mukaan.  Ja sellaisihan löytää nyt ihan parhaiten StyleRoomista. Siellä on jo aivan valtavasti albumeita todella laajasti sisustamiseen, kotielämään, mökkeilyyn ja puutarhaan liittyen. Omia suosikkejani ovat ehdottomasti kaikenlaiset kotien ennen / jälkeen remonttikuvat sekä tietysti tee-se-itse jutut ja tuunailut. Ja kun saan vielä kahden viikon välein sähköpostiini StyleRoomin uutiskirjeen pysyn hyvin kartalla siitä mikä juuri nyt on sisustusrintamalla kiinnostavinta. Uutiskirjeestä löytyy myös näpsästi infoa sen hetken avoinna olevista kilpailuista ja poiminnat parhaita sisustusvinkkejä. Kannattaa siis ehdottomasti tilata.

My three biggest sources of inspiration at the moment are, magazines, books and StyleRoom. 

Magazines I like may vary depending of the content and time of the year, but I do buy and read them regularly. Now the favorite is Country Living Modern Rustic.

Books I love too, Sibella Court's etc was recommended to me by a dear friend, and she was so right saying I'd love it.

And StyleRoom gives me so much inspiration with it's variation of homes and summerhouses and garden albums. I especially love all the before and after, and diy albums. I also recommend signing up for StyleRoom newsletter, it's the best way to keep up with all things new and the cool competitions.

Mistä aita on matalin

Löysin kun löysinkin sen asuntovaunun keittiön puuttuvan palasen. Tämä ei ole varsinaisesti lääkekaappi, pikeminkin pyyhekaapiksi kutsuttu, mutta sopii tuohon kokoelmaan mittojensa ja muotonsa puolesta täydellisesti. Nykyisen värin puolesta vaan ei yhtään ja sille täytyy nopeasti tehdä jotain sillä tuo piukea limenvihreä särkee pahasti silmiini.

Ja kun sanon nopeasti, tarkoitan nopeasti. Nyt ei ole aikaa alkaa hiomaan ja säätämään vaan täytyy saada vaunu reissukuntoon a.s.a.p. Onneksi olen keksinyt keinot fuskata nopeasti, mutta kohtuullisen vähällä työllä myöhemmin korjattavasti. Tässä tapauksessa se tapahtui spraymaalilla jonka tarttuvuuden ensin testasin kylmästi kaapin kylkeen. Pieni suohkaus, katsotaan reagoiko alemman maalikerroksen kanssa ja jos ei niin kuivatus ja sitten kokeilin vielä raapia, että pysyykö ja pysyihän se.

Pinta tulee kestämään kevyessä käytössä ihan hyvin kesän yli ja voin sitten talven pimeinä iltoina entrata tämän oikeaoppisemmin ja paremmalla maalilla.

Mutta ensin kuitenkin kaappi pestiin kunnolla. Sitten korjattiin yksi puuttuva naulakon tappi. Koskapa samanmoista en ehdi nyt alkaa etsimään oli keksittävä tilalle joku patentti. Puutappi reikään ja siihen päälle puinen nappi naulalla ja liimalla, kukaan ei tule huomaamaan eroa äkkisältään.

Sitten vähän kittiä naulanreikiin joita tässä oli mielestäni vähän turhan monta kiinnittämässä huomiota tuohon tappiin.

Ja sitten kun kitti oli kuivanut ja hiottu, suihkittiin ronskilla kädellä maalia päälle. Pariin kertaan kun hutkaisi niin jo tuli vaan hyvä. Mattaa ja harmaata (kuvassa vielä märkä) niin kyllä muuttui kaappi siedettävämmäksi silmille. Väri valikoitui ihan sen mukaan mitä paikallisessa maalikaupalla oli mattana hyllyssään. Kahdesta vaihtoehdosta valitsin tämän vähän tummemman. 

Sitten annoin kaapin kuivua yön yli kunnolla ja tänä aamuna pääsin sisustushommiin. Lopputulos on kyllä nyt tosi hyvä vaikka itse kehunkin, vai mitä sanotte te? Melko hieno vaunukeittiö meillä nyt.

And I foun the missing peace for my caravan's kitchen sooner than I ever expected. The only problem was I hated the color on it and needed the cabinet there a.s.a.p. Luckily I'm not afraid to do things fast and badly. I decided to spraypaint it grey and deal with doing it properly later. So I just washed it, fixed the missing tap and sprayed it grey.

Today I fitted it in and I love, love, love the result. The caravan kitchen looks ever so cool now with loads of nifty storage to use during trips.

Saksimania

Olen nyt vihdoin älynnyt että huushollin saksienkin pitää olla nättejä. Aiemmat olivat ihan liian muovisia ja räikeitä ja vaikka olivatkin hyviä ja teräviä nakkasin ne mäkeen ja keskityin näihin nätimpiin. Yhdet uudet kangassakset ja muut vanhoja, vähän rujonnäköisiä ja käytettyjä, mutta kaikki teräviä ja ihan parhaita käytössä. Olenkin nyt ihan hurahtanut näihin.

Sakset ovat sellaisia että niitä kun tarvii ne pitää heti saada näppärästi käteen. Keittiössä on yhdet vanhat sopivasti roikkumassa aina käden ulottuvilla. Kirpputorilta parilla eurolla bongatut ja uskomattoman terävät. Kun vielä koko muu perhe oppisi, että näitä ei voi laittaa veteen likoamaan vaan ne pitää tiskata heti, terät kun eivät ole ruostumattomat niin hyvä olisi. Itse tykkään näistä ihan valtavasti.

Työhuoneessa on useampikin saksipari, mutta nämä ovat aina esillä. Perinteiset isot räätälinsakset purevat melkeinpä mihin vaan niillä koskeekaan, mutta pääasiassa käytän niitä vain paperiin ja kankaaseen. Kirpputorilta nämäkin tietty ja vaikka maksoivatkin viitisentoista euroa niin ovat  hintansa väärtit.

Valkopäiset sakset ovat viimeisin löytöni. Euron maksoivat ja ihan pientä terotusta vaatisivat niin purisivat kankaaseen, mutta paperisaksina ihan loistavat noinkin. Keskellä olevat sik-sak-sakset olivat myös parin euron löytö männä talvelta ja tuskin käytetyt kun niin hyvin leikkaavat. 

Ihania saksia kaikki ja niin kivoja katsella ja käyttää. Tekisi mieleni vielä parit löytää että saisin jokaiseen tarkoitukseen omat. Jotkut pienet kynsisakset, isot ja messevät puutarhasakset ja ehkä sellaiset oikein pitkäteräiset sakset joilla voisi laiska leikata "pitkillä viilloilla". 

Saksia löytää kyllä kivasti kirpputoreilta, mutta teräviä tosi harvoin. Saksienteroittimia olenkin nyt katsellut, mutta en oikein tiedä että mikä olisi se paras, niitä kun tuntuu muutamaakin eri mallia markkinoilla olevan. Jos jollakulla kokemusta aiheesta niin vinkkejä otetaan mieluusti vastaan.

Scissor-mania. Since I bought the scissors on the left on the bottom pic I fell in love to old scissors. I managed to find some sharp ones from the fleamarkets and threw away all the ugly plastic handled scissors we had. These real deal metal scissors just fit this household so much better.

Now I just need to figure out which sharpener is the best for old scissors like these, not that these need to be sharpened anytime soon, but it's good to be prepared if I find some more, that need sharpening. So if you have any expertise in the matter, pls let me know. I'll be ever so grateful.

Yöttömät yöt työhuoneessa

Toiset tykkää juhannuksena viettää lomaa ja rentoutua, itse en moisesta välitä. Siinä missä toiset stressaavat ruuhkassa ja ruokakaupassa minä stressaan kirpputoreilla, ne kun sulkevat lähes poikkeuksetta kaikki ovensa juhannukseksi ja pidempäänkin. Nyt stressasin siksi kun piti löytää sopivia muotteja savitöitä varten juhannuspyhiksi. Onneksi löysin.

Hyllykärry on nyt sisällä ja käytössä keramiikan kuivaushyllynä ja voi miten hyvin se siinä toimessa toimiikaan. Mukavasti uunin edessä, poissa tieltä (uunia kun ei kesäisin käytetä) ja niin sievänä siinä, sointuen ihan kaikkeen ympärillään.

Muualla huoneessa on vähän sotkuisempaa, mutta silti siistiä. Voisi kuvitella että saven kanssa painiessa tulisi isomminkin sotkettua paikkoja, mutta aika kivasti on pysynyt hanskassa tämän osalta. Vanha leivinlauta pöydällä rajaa hyvin savisotkut siihen ja kuivaneet savenpalat saa lattialta näpsästi imurilla. Eikä mikään haittaa talon muuta elämää kun kaikki pysyy näin nätisti omassa työhuoneessa.

Ja niin sujuu täällä juhannus. Kokeellisesti erilaisiin muotteihin savea survoessa. Aikaiseksi on saatu lautasten lisäksi pari sinne sun tänne vinoa kulhoa ja aika messevän kokoisia kukkaruukuilla tehtyjä kahvikuppeja. Ei minusta huono tapa viettää keskikesän juhlaa ollenkaan, tehden sitä mitä palavimmin juuri nyt haluaa.

The drying trolley is in it's use and boy it works for it so well. It also looks so delicious in my work room in front of the tin oven (it's not in use during summer).

I'm one of those people who like to spend their midsummer holidays at home in the city. I don't feel any need to travel in the countryside when I can stay at home enjoying the peace around me and doing what I love most. And now that is definitely making pottery.

Kärry plus hylly on yhtä kuin hyllykärry

Jotkut lukijoistani ehkä muistavat tämän vanhan karmivan kärryn jonka ostelin parisen vuotta sitten ajatuksella että siitä jotain kivaa joskus tekisin. Kärry on lojunut autotallissa siitä asti.

Ja kenellekään täällä blogissa en muistanut kertoa että olen tuossa reilu vuosi sitten ostanut myös tällaisen vanhan rautahyllykön joka myöskin on lojunut autotallissa ostamisestaan asti. Se oli taloomme tuollaisenaan aivan liian pitkä ja matala ja siinä oli aivan liian pienet hyllyvälit, mutta hieno silti.

Jossain vaiheessa se ajatus sitten päähäni pelmahti; jos näistä kahdesta saisikin tehtyä yhdistämällä jotain muuta. Ihan tarkkaan en silloin tiennyt että mitä ja minne ja millaiseen tarkoitukseen, mutta ajatus jonkinlaisesta hyllykärrystä tuntui niin kamalan hyvältä että pakkohan se olisi jossain vaiheessa toteuttaa. 

No, se "jossain vaiheessa" tuli eteeni nyt kun aloin tämän keramiikkaharrastukseni. Tarvitsin nimittäin kipeästi helposti siirreltävää hyllykköä jossa kuivata tekeleitäni. Sellaisen jossa hyllyväli olisi tarpeeksi tiheä ja ulkonäkö ehdottomasti jotain rouheaa ja tyyliin sopivaa. Arvatkaapa vaan mikä riemu syntyi siitä kun tajusin että minullahan on osat siihen autotallissani.

Onnekseni löysin ystäväpiiristäni tarkkakätisen ja visioni ymmärtävän hitsaajan projektilleni ja kas, sitten minulla oli kahden käyttökelvottoman kapistuksen sijaan yksi tällainen, vanha rautahyllykkö jossa vanhat rautapyörät alla. Melko hieno hyllykärry jo tässä vaiheessa.

Sitten, vastoin kaikkia entisöintien sääntöjä rykäisin tuon hiomattoman ja likaisen hyllykärryn raa'asti spraymaalilla mustaksi. Minuahan ei nimittäin yhtään haittaa että se siitä pikkuhiljaa kolhiutuu ja kuoriutuu. Jos oikein rämppää tyyliä hakee niin tämä on se kaikista helpoin keino siihen kun rämpästi tekee.

Hyllythän se myös tarvitsi tietenkin ja siinä vaiheessa ei ollutkaan enää sitten edes kännykkää mukana (ylläolevat kuvattu kaikki kännykällä btw). Löysin autotallistani vanhoja lattialautoja ja kipaisin rimakaupoilla hakemassa vähän uutta ja lopputulemaksi tuli aika messevän näköinen hyllykärry.

Vai mitä olette mieltä? Ihan on kuin jostain vanhasta tehtaasta repäisty. Hyllykärryn kaikki neljä pyörää kääntyvät kaikkiin suuntiin ja sitä on painostaan huolimatta aika kiva ja helppo käännellä ja kuljetella. Toki jotkut kumit noihin pyöriin vielä tarvitsee, muutoin patinoituvat puulattiani vähän liian nopeaan sisätiloissa.

Kaksi ylempää hyllyä tein rimoista ritiliköiksi ja kaksi alempaa on lattialaudoista. Näin siinä on vähän erilaisia "ilmatiloja" kuivatella keramiikkaa eri vaiheissaan. Ihan ylinnä ei ole hyllyä vielä laisinkaan. Haluan ensin miettiä mitä tarvitsen ja tarvitsenko vähän korkeampaa hyllytilaa johonkin väliin. 

Ja nyt ei muuta kun keramiikkapaja pystyyn taas työhuoneen nurkkaan, kun on näin mieletön hyllykärry missä tekeleitä kuivata.

P.s. Iso kiitos kaikille medän taloa Suomen kaunein koti kisassa äänestäneille! Kolmas sija on ihan HUIKEETA. Erittäin hyvältä tuntuu tuo.

A couple of years ago I got this vintage coffin trolley that has been stored in my garage ever since. I also had gotten this vintage iron shelf frame that I thought I could use for something. At some point I realized these two items could be put together to make a vintage trolley, but then I didn't do anything to it cause I wasn't quite sure what size it should be.

Now that I started doing pottery I soon realized I need a movable shelving unit to dry out the pieces I make. You can imagine the joy I felt when I remembered these two things. A friend of mine did the cutting and welding and ta-daa, I had a vintage iron trolley. 

I put some black spray paint on it and build shelves from scrapwood and thin wood bars and voilá, it looks just like an vintage factory trolley.

No nyt tuli nättiä lautasia

No nyt ne on täällä! Vaikka itse sanonkin niin näistä lautasista tuli kyllä aivan huikean nättejä. Oikeastaan ihan hassua onnistua ensimmäisellä kerralla näin hyvin että näistä tuli juuri sellaisia mitä mielessäni kuvittelinkin. Sopivasti epämääräisiä, käsintehdyn näköisiä, ihanasti pinoutuvia ja niin suloisen romanttisen rouheita että oksat pois. 

Vähän on myös outoa että lautaset nyt ovat ihan kestäviä, kun olen tottunut näitä tehdessäni olemaan niin varovainen näiden kanssa. Polttamaton savi on aivan älyttömän haurasta eikä tarvitse kun väärästä kohtaa ottaa kiinni niin rikki jo on (kokeiltu pariinkin otteeseen). Nyt näitä voi kolistella ja tiskailla ihan niin kuin kaupasta ostettujakin lautasia. Ihan mieletöntä.

Arvatkaapa onko nyt kuume tehdä näitä lisää. Vein männä viikolla polttoon vähän laakeampaakin lautasmallia ja jos se onnistuu näin hyvin niin sitten kyllä varmasti lähtee mopo käsistä tällä naisella ja alkaa sellainen tehtailu että heikompia hirvittää. Haluan nimittäin uusia koko huushollin astiat tällaisiin omatekemiin (ja miksei ehkä tehdä näitä samalla vähän muillekin.)

Vielä täytyy kuitenkin pikkuviimeistely näille tehdä, eli lautasten pohjat hioa tasaisemmiksi. Nyt ovat vähän turhan raakoja pöytäpinnoille tuollaisenaan, vaikka muuten niin ihanan silosia lasitettuina ovatkin. Tykkään ihan hirveästi tällaisesta pohjamallista lautasissa. On tasainen ja pysyy hyvin paikoillaan pöydällä kun pöydällä, vaikka sitten vähän epätasaisemmallakin.

Ja onnistuihan se tuo omituinen kahvikuppikokeilukin. Turhan paksu tuli sen suusta mutta poltatin ja lasitin sen silti lautasten kanssa kun tuli sääli heittää sitä pois vaikka epäonnistunut onkin. Mies oli sitä mieltä että ihan hyvä se on ja halusi heti testata sitä kahvinjuontiin. Ei kuulema haitannut paksuus ollenkaan. Itse olen silti sitä mieltä että parempi ehkä kukkaruukuksi kumminkin, mutta katsotaan nyt.

My first ever handmade pottery plates are glazed and ready to use (after I just sand the bottoms). Can't believe they turned out so perfect at my first attempt. I've made some bigger plates too and if they turn out as pretty as these I think I'm going to start making these for real. I want all my tableware to look like this.

Keramiikkahommia

Kävin toissapäivänä kokeilemassa elämäni ensimmäistä kertaa lasittamista kun askartelemani astiat tulivat raakapoltosta. Oli valtaisan ihanaa hypistellä noita raakapoltettuja ja ihan pakko oli heti tarkistaa miltä näyttävät pinossa päällekkäin. Olin nimittäin jo alusta asti haaveillut sellaisesta ihanasti epäsäännöllisestä pinosta lautasia ja nyt näyttää että haaveeni on käymässä toteen.

Itse lasittaminen jännitti ensikertalaista kovasti, mutta sain tarkat ohjeet ja erinomaisen opastuksen kädestä pitäen ja menihän se ihan hyvin sitten. Kovin tasaista lopputulosta en edes halua saada, mutta siihen kuitenkin pyrittiin ettei ihan susiksi mene.

Nyt ne ovat uunissa lasituspoltossa ja ihan pian selviää minkänäköistä jälkeä oikein aikaan sain. Aivan valtavasti tietysti nyt jännittää, enkä malttaisi millään odottaa että pääsen noita testailemaan omassa keittiössäni. Sormet ristissä että tulee hyvät.

Ja pakko lopuksi vielä hehkuttaa paikkaa jossa poltot ja lasitukset hoituu, se on Ikituuli Tuusulan Jokelassa. Aivan valtaisan ihana paikka, tilat ja henkilökunta. Todellakin lämpimimmät suositteluni annan jos jotakuta keramiikkahommat lähialueilla kutkuttaa.

(Sormenjälkeni lasitteessa.)

And my hand made pottery plates made it through the trip to the oven. And the first thing I did was to try them out stacked, looked good, just the way I intended.

The second thing was the glazing. Never done it before, but got such good instructions that I did ok. Now they are in the oven again and I'm so exited to see what comes out.

P.s. I highly recommend that place I used, it's a small company called Ikituuli, located in Jokela, Tuusula. Awesome space, staff and atmosphere.