Puuloota ja lasia

Sadepäivänä kirpputotoitu puulaatikko toimii oivallisesti keittiön pöydällä järjestäjänä. Saan sillä näpsästi nostettua kaikki kerralla pois pöydältä jos tarvis ja näyttäähän tuo myöskin kerrassaan kivalta.

Eilettäin bongattu Viialan narupurkki taas herätti kysymyksen siitä miksei tämän tehtaan lasi ole niin korkealle arvostettua kun muiden tuon ajan? Karhulan ja Riihimäen narupurkkien hinnat huitelevat taivaissa mutta näitä Viialan vastaavia saa vielä halvalla. Jotenkin minun mielestäni ovat jopa harvinaisempia ja kuuluisivat siksi samaan jollei kalliimpaankin hintaluokkaan, mutta toisaalta kivahan näitä on muutamalla eurolla löytää...

The wooden box I fount the other day works so well on my kitchen table. I like the fact it's easy to just take the whole box and pick it up instead of individually picking stuff off the table. It also makes the whole table seem more organized this way.

We used to have several different glass factories in Finland back in the day. This Viiala glass jar I found yesterday has the same form and look than the more expensive Riihimäki and Karhula ones but costs much less even though is from the same time period. I wonder why, it's ever so pretty.

Suuret suunnitelmat

Joku joskus jo kyselikin kuvaa talostamme ja tässä sellainen nyt on. Parempaa en saa koska tonttimme on niin piskuinen ja niin täynnä kasveja ja puita ettei talomme paremmin kokonaisuudessaan muista suunnista juuri näy.

Tälle maisemalle olemme tänä kesänä ajatelleet tehdä suuria muutoksia. Minua on jo vuosia rietonut tuo täysin taloomme sopimaton keltainen väri. Myös valkoiset vuorilaudat ja ikkunanpuitteet ovat alkaneet tökkiä. Jotenkin tässä talossa ja tässä pihassa (asukkaista puhumattakaan) juuri nämä värit eivät mitenkään päin sovi kuvioon. Kun tuo kasvimajaprojektikin pitää maalata päätimme että talon värit muuttuvat myös. Nyt tai ei koskaan. Tämä on vanha talo ja se saisi näkyä talon väreissä eikä ränsistyneessä ulkonäössä.

Joten pian seuraa postaus jos toinenkin aiheeseen liittyen. Aina värien valinnasta itse toteutukseen. Hyvine ja huonoine hetkineen.  Minulla on myös mukana tässä eräs huippukiva yhteistyökumppani, mutta siitä tarkemmin jahka projekti alkaa tässä lähipäivinä. Hii! Ihan jo itseäänkin jännittää, että miltähän tämä sitten näyttää uudistettuna... eikun siis vanhennettuna!

The house. This is the summer we finally are going to change that yellow/white paint combination to something more suitable for a house this age (built 1946). I feel like those colors are way too new for this kind of building and in this case make this house look even more shabbier than it is. We're planning to choose old /vintage type colors to make it look more original and give the house a little dignity which it deserves.

I'm doing this project in collaboration with a really cool Finnish company, but I'll tell you more about it as soon as we begin with in a couple of days.

Peltiä päälle

Kasvimaja / huvihuoneen muoto alkaa vihdoin selkiintyä katon myötä. Sain ystävältä kasan vanhoja aaltopeltejä ja ne sopivat oivallisesti suunnitelmaani ulkonäkönsä puolesta. Majan on tarkoitus näyttää jo valmiiksi hieman elämää nähneeltä eikä missään nimessä uudelta. 

Pian pääsisi myös maalaushommiin, mutta koskapa aiomme tänä kesänä maalata myös tuon ison talon emmekä ole ihan vielä päättäneet että minkä väriseksi täytyy tämän antaa odottaa omaa ulko- ja kattomaaliaan sen aikaa. Sisäosien värin olen kyllä jo päättänyt ja jahka saan tuon takaosan laudoitettua umpeen sutaisen siihen aivan varmasti värin pintaan ennen kuin mies ehtii vieressä kissaa sanoa.

Hieman alkaa jo remonttiväsymys painaa vaikka työ onkin jo aika edistynyt Mutta jos kaiken vapaa-aikansa puljaa rakennushommissa ei kai se mikään ihme olekaan. Seuraavaa sadepäivää odotellessa, että saisi taas pienen hetken hengähtää, tosin aika malttamaton olisin jo näkemään tämän valmiina, kuten varmaan aika moni teistä lukijoistanikin.

The greenhouse project today. There's a roof, a beautiful second hand tin roof. I got the tins from a friend of mine and they work so well for the look I'm after. I'm planning to make this greenhouse look a bit vintage already. 

I must say I'm a little tired working all my spare time with this project. I almost hope for another rainy day to come but on the other hand I can't wait to get to see this project finished. I'll certainly raise a little toast to myself and my hubby tonight.

Sadepäivän saaliit

Muutos säätilassa toi ansaitun tauon raadannasta huvihuoneprojektin parissa ja päätin hemmotella itseäni kunnon kirpputorikierroksella. Koska tuntui siltä että oman kylän kirput oli jo niin nähty, suuntasin hieman pidemmälle ja käväisin Riihimäellä katsastamassa tarjonnan. Ja olihan sitä.

Minusta on valtavan ihanaa kun ihmiset myyvät kirpputoreilla ylimääräisiä puutarhakasvejaan. Olen monet taimet ostanut näin. Hinnat ovat yleensä reilusti taimistojen hintoja alhaisemmat ja taimet yleensä elinvoimaisempia ja suurempia. Nytkin mukaan tarttui pari kotkansiipeä, kuunliljoja sekä angervot ja kaikki yhteensä kympillä.

Silinterihattu taasen oli ihan puhdas aivopieru. En edes pysty selittämään mikä minuun meni kun sen näin. Ihan oli pakko ostaa vaikka maksoikin jokusen kyympin. Olen vain jostain syystä aina halunnut omistaa ihan aidon vanhan silinterin ja nyt sen sain. 

Laatikko ja pesuharja löytyivät kotimatkalla Hyvinkäältä. Nämäkin sellaisia "ainahan tämmöisiä nyt tarvitsee" -ostoksia. Harja ammeen pesuun ja laatikko tarjottimeksi kesäherkuille. (Jakkara on vanha tuttu jo se oli vain kuvausrekvisiittana.)

Hyvä oli reissu, kannatti tehdä. Aivotkin tuulettuivat siinä kun vaihtoi kaupunkia välillä. Kirpputoreilu on kyllä minulle ihan parasta ajanvietettä ja terapiaa, löytyi sieltä sitten jotain tai ei.

Since it's raining and we cannot work on the greenhouse I decided to take the day off and go fleamerketing in to another city. I went to Riihimäki and here's what I found there. 

I just love that you can find plants from fleamarkets too. I often buy them from there. I think they are in some ways better than bought from a nursery. 

The top hat I cannot explain. I saw it and knew immediately I had to have it even though it was a little pricy. 

The box and the scrub are things one always needs in the house. (The chair is an old one and is there just as a prop for the photo shoot.)

Overall a good trip. I feel so refreshed leaving the house for a day.

Varjojen alla

Kasvimajan rakennustyöt ovat edenneet viikonlopun aikana hyvin hitaasti vaikka kaksi päivää olemme täällä töitä tehneet. Helteessä ja paahteessa ei vaan työtahti voi olla kovin kiivas ja olemmekin suurimman osan aikaa vilvotelleet ihtiämme aurinkovarjojen alla. 

Runko on kumminkin jo puoliksi pystyssä ja takaosa on laudoitettu. Katon rakenteet puuttuvat vielä kokonaan ja tila näyttääkin sen johdosta perin oudolta, mutta hyvä siitä tulee. Jahka nämä helteet tästä toviksi helpottavat pääsemme ihan tosissamme hommiin eikä tarvitse enää tuskaisina huokailla (ainakaan kovin paljoa).

The progress of the greenhouse over the weekend. It was too hot to work so we didn't get that much done. Most of the time we spent trying to keep cool under the parasols. The frame is up though. The roof is still missing but it's starting to look like I planned it.

Välillä vähän kiveä

Olen sen sortin ihminen etten voi tietyissä tilainteissa sietää keskeneräisyyttä. Esimerkiksi jos olen rakentamassa jotain tykkään että ympäristön jossa rakennan tulee olla siisti. Kasvihuoneen kivijalka kun oli saatu valmiiksi piti oitis saada korjata pihan laatoitus. En olisi voinut kuvitellakaan koikkelehtivani osin puuttuvalla laatoituksella rakennuspuuhissa, ehei. 

Pihassamme on muutamaakin erilaista laattaa ja kiveä. Kun piti päättää mitä laitetaan kasvimajan lattiaan päädyin pihassamme jo olevaan isompaan laattaan, sitä kun oli aika riittävästi ja sen saattoi korvata tuolla tiiliskivilaatalla jota myös pihassamme jo entuudestaan oli. Näin ei tarvinnut ostaa kun muutama neliö yhtä lajia uutta laattaa eikä koko projekti karannut käsistä (eikä budjetista). Harmi tietty että tuo uusi laatta on tosi uuden värinen vielä. Edelliset ovat jo kauniisti "ruskeutuneet" ja maisemoituneet, mutta uudet kirkunevat ainakin tämän kesän kovin sinisävyistä harmauttaan. No onneksi silmä tottuu äkkiä.

Huomenna vihdoin puutavarakaupoille ja viikonloppuna runkohommiin. Aijai kun en malttaisi odottaa että pääsen vasaran varteen.

Before we could start building the frame of the greenhouse we needed to fix the paving on our yard. I don't like things half done while I need to build something new and the here and there missing paving would've driven me crazy. But now it's nice and pretty (and even) and I can finally start the woodwork this weekend. Yay!

Tiilistä muuraten

Ei se sitten ollutkaan niin kovin vaikeaa tuo muuraaminen. Lopputuloksesta tuli oikein hieno ja melkein suora. Melkein on tässä tapauksessa yhtä hyvä kuin täydellinen sillä kasvihuoneesta ei ole tarkoituskaan tulla uuden näköinen. 

Muutamia mutkia matkallamme on tässä ollut kun auto otti ja hajosi kesken materiaalinhakureissun ja sitten ilmojen haltiat päättivät pistää niin kuuman helteen ettei millään meinaisi jaksaa, mutta kyllä tämä tästä. Tällä viikolla olisi tarkoitus rungon tuohon jo ainakin rakentua jos vain ei liian kuumia ilmoja pitele. Pihamme kun on kovin aurinkoinen koko päivän.

Käyn tuolla pihalla vähän tästä ihailemassa tuota kivijalkaamme. On se vaan tuommoinen vanha tiili niin kaunista katsella. Jos voittaisin lotossa niin verhoiluttaisin tuollaisilla vaikka koko talon.

The project greenhouse is progressing. The footing is done and it turned out even more beautiful than I ever imagined. I just love old bricks so much. 

Later this week we should be getting the frame work done, if only it's not too hot to work outside.