Kystä kyllä

Viikonloppuna meillä vietettiin rippijuhlia. Minulla usein käy juhlia järjestellessä niin että muistan kuvata aluksi ruokapöydän antimet ja sitten en ehdikään enää kuvata mitään muuta. Nämäkään juhlat eivät siinä olleet poikkeus. Onneksi muillakin oli muassaan kameroita ja muistoksi sain muutakin kun nämä kuvat herkkutarjoiluista.

Itse tein kaiken muun paitsi kalakakun. Sen teki ystäväni ja yksi lapseni kummeista Rouva Hyypiö. Ja täytyy sanoa että tuo oli ehdottomasti makein kala mitä olen koskaan syönyt ja itse rippilapsen lisäksi ehdottomasti päivän kuvatuin kohde.

We had a confirmation party last weekend. As I usually do I forgot to take pictures of the party and the guests but remembered to take some of the delicacies before the guests arrived. Oh, well. Luckily I wasn't the only one with a camera.

I made all of these treats except the pike cace. That was made by my friend and one of the godmothers of my son Mrs. Hyypiö.

Vaunussa sisällä

En olekaan vielä esitellyt asuntovaununi sisustusta kokonaisuudessaan. Tämä on suurimmaksi osaksi johtunut siitä etten omista (vielä) laajakulmaa ja piti odotella että sellaisen sain taas hetkiseksi lainaan. Vaunu kun on mitoiltaan niin pieni että omilla objektiiveillani ei ole sinne oikeastaan juuri asiaa.

Kas tässä siis vaunua sisältä laajalla kulmalla ilta-auringon valossa.

I haven't been able to shoot the insides of my caravan since I don't own a wide angle lens (yet). But now that I have borrowed one for a while I finally got the photos.

Kaikki kiinteät kalusteet pöytää ja nahkasohvan runkoa lukuunottamatta ovat alkuperäisiä ja alkuperäisessä asussaan. Pöydänjalan olin onnekaasti löytänyt kirpputorilta ja pöytälevyn raastoin vanhasta ikilevypöydästä jonka myöskin ostin käytettynä. Hintaa koko pöydälle tuli yhteensä kahdeksan euroa, eli melko vähällä selvisin. 

All of the furniture are the original ones exept for the table here and the body of the leather couch below. I was lucky to find the leg from a fleamarket and the top is made of an old table. The whole thing cost me only eight euros.

Pitkän sohvan runko taasen oli ajat sitten lahonnut pois ja joku edellisistä omistajista oli siihen rakentanut niin monimutkaisen viritelmän että näin parhaimmaksi ottaa talteen vain teakisen etulevyn ja rakentaa loput uusiksi itse. Ja voin sanoa että parempi tuli.

The old body of the couch was so rotten and weird that I just had to build a new one. The only thing I managed to salvage from the old one is that teak front board.

Keittiössä ei ole enää kaasuliettä eikä oikeastaan liettä ollenkaan tällä hetkellä. Arvon vielä että tarvitsenko sellaista ollenkaan. Mutta kello piti saada, se on ihan ehdoton sekä sisustuselementtinä että ajannäyttäjänä. Pitäähän se reissuillakin tietää että milloinka pitää päiväunilta nousta ja yöunille mennä.

The kitchen doesn't have a stove at the moment. I'm still thinking if I even need one. But the clock on the wall is a must. I just love clocks both as a decorative and  useful things.

Kaiken kaikkiaan olen hyvin tyytyväinen kopin sisustukseen. Matkalla ollessa tuntuu ihan siltä että on oma koti mukana, niinkuin ajatus alun perin vaunua hankkiessa olikin.

I'm very happy with this interior, it really feels like it's my own home. Just like I always dreamed my caravan to be - a tiny home on wheels.

Rumuusasetelma

Olen ehkä maailman huonoin tekemään kesäkukka-asetelmia tai ylipäänsä hankkimaan kesäkukkia. Nyt muutaman viime vuoden aikana olen kuitenkin alkanut harjoitella tätäkin taiteen lajia vaikka helppoa se ei ole ollutkaan.

Tänä vuonna kesäkukka-asetelmasta tuli tavallista synkempi. Kaikki lähti tuosta rautaämpärissä majailevasta tuijasta, sen ympärille oli luontevaa kerätä muutakin ruosteista. Kukkien valinta olikin sitten helppoa. Viehätyin oitis tuohon ruosteenpunaiseen palmuun (jonka nimeä en enää tietysti muista) ja tavallinen muratti on aina ollut yksi suosikeistani. Valkoinen neilikka minulla oli jo entuudestaan ja sen nostin asetelmaan antamaan hiukan edes pirteyttä tuohon muutoin niin halloweenmaiseen tyyliin. Voilà, itse tykkään kovasti.

I've never been good at doing any kind of flower arrangements but I've always wanted to make them so I every year I try to do some kind of an arrangement of summer plants to my yard. This years summer flower arrangement became quite halloweenish, but I like it a lot. It's so totally me.

Yhtä kurkkua

Kevättalvella kylvin kaikenmoista siementä ruukkuihin toiveissani oikein viljalti taimia sukulaisille ja ystäville viemisiksi. Muutama onnekas taimen sai Ukki ja Mummi siinä etunenässä (onneksi), mutta yli-innokkaana viljelijänä onnistuin tappamaan suurimman osan liiallisella kastelulla, parilla epäonnistuneella koulimisella ynnä muulla toheloinnilla. Viimeisin bravuurini oli kun ystävälleni lupailema kurkuntaimi katkesi tyvestä yritettyäni "hellästi" sitä irrottaa sälekaihtimesta johon oli mokoma takertunut lonkeroillaan (sori Mani). 

Nyt on jäljellä enää yksi kurkuntaimi joka sekin aivan liian iso enää minnekään vietäväksi. Siinä se porstuassa työntää jo pieniä kurkunalkuja ämpärissään, jossa aion antaa sen olla ihan rauhassa. Jos menen siihen jotain puutarhuroimaan heittää sekin kuitenkin henkensä.

Pari munakoisoa on myös vielä elossa, mutta ne eivät ole kasvaneet ainakaan kuukauteen senttiäkään ja ovat jatkuvasti kirvojen riivaamat vaikka kuinka sumuttelen niihin mäntysuopaa. Melkein tekisi mieleni nakata ne tunkioon, mutta jostain syystä kaikki siemenestä itse kasvatetut kasvit ovat minulle kuin pieniä lapsia ja säälin niitä viimeiseen asti (siis siihen kunnes niissä ei ole enää yhtään täplääkään vihreää). Hullua eikö?

My porch has turned in to a green room. I planted some seeds back in the winter and (for some miraculous reason) managed to grow a cucumber. I used to have more cucumber plants but since I'm not that good at gardening I ended up loving most of them to death. I also planted some egg plants, but the couple I still have stopped growing and are filled with greenfly so I don't have any high hopes for them anymore.

But I have a cucumber with lots of tiny fruit in it and that gives me hope that one day I'll master this skill of growing my own vegetables, jei!

Iltapäivän varjossa

Uusi sohva löysi paikkansa juurikin siitä mihin sen kuivumaan tälläsin. Jotenkin ympäröivä värimaailma vain sopi sen kanssa niin hyvin yhteen ja paikka iltapäivän varjossa on mitä mainion istuskeluun. 

Tänä vuonna olen  innostunut kasvattelemaan kaikenmoista ruukuissa. Tillin sain ihan itse kasvamaan mutta tomaatintaimet hain kiltisti kukkakaupasta. Jotain olen itsestäni vuosien varrella jo oppinut ja tiedän, että helppoa sen olla pitää, jos alan liiaksi hifistelemään menee kaikki päin honkia kasvien kanssa. Toistaiseksi piharuukuissa on kaikki hyvin (porstuan kasvihuoneessa taas on kato käynyt, mutta siitä tuonnempana).

The new sofa found it's place right there where I put it to dry. The surrounding colors match it so nicely and the place is perfect in the shade in the afternoon.

This year I've tried to keep a little potted kitchen garden. I managed to grow some dill but the tomatoes I got from a local nursery (I've learned enough times the hard way to not to try to grow everything from seed myself).

Tuolista sohva

Toissa vuonna elvytin muutaman vanhan puutarhatuolin takaisin elämän syrjään. Tuoleja oli alun perin neljä mutta jostain syystä jaksoin pelastaa niistä vain kolme. Yksi jäi lojumaan autotallin kulmalle kunnes tänä kesänä iski inspiraatio.(Kuvaa tuolinraadosta en tietenkään muistanut ottaa, piti käyttää tätä vanhaa).

Back in 2011 I salvaged a couple of really worn down garden chairs. For some reason I fixed only three out of four chairs and finally this summer had an inspiration to do the last one.

Sen sijaan että olisin tehnyt tuolista samanmoisen kuin kavereistaan päätinkin rykäistä siitä pienen sohvan. Kipaisin rautakaupasta pidempiä rimoja, sahasin sopiviksi ja ruuvasin ne kiinni ja kas - pieni sohvahan siitä tuli.

Instead of fixing the chair to be a chair I made it into a sofa instead. Just removed the old seating wood and put longer ones in to replace them.

Keskituki on oleellinen jos pidempää jakkaraa meinaa tehdä, muutoin antaa istuin painavamman alla periksi ja saattaa jopa napsahtaa katki. Tämä sohva testattiin 175kg painolla jo ennen keskituen asentamista joten nyt kestänee helposti isommankin kuorman.

A support in the middle of the seat allows a heavier load on the sofa. We tested this without the support and sat down on it with our combined 175kg weight and it held it nicely. So with this support it should easily hold even heavier load.

Viimeiseksi kunnon kerros mustaa kalusteöljyä pintaan. Lopputulos jäi vielä sen verran laimeaksi että täytyy sipaista tätä vielä lisää mustemman lopputuloksen saamiseksi, mutta sitä ennen pitää uusien puiden antaa kuivahtaa kunnolla (kirotut vastasahatut rimat).

Mutta tulipahan taas tehtyä roskasta käyttöesine ihan itse.

And last a good coat of black finishing oil (which I need to put more again as soon as the new wood dries more since it's not black enough for me yet) and I have a new garden sofa made out of almost rubbish.

Lahjavirta osa II

Siskon kesäjuhlissa lahjoja tuli niin paljon ettei niitä kaikkia edes ehtinyt siinä paikan päällä paketeistaan purkaa. Edellisessä postauksessa näkyikin jo osa ja tässä siis loput ihanuudet listattuna kuvin. Kotiin päästyäni olikin kiva tutkia saalista tarkemmin ja ottaa mieleiset tuotteet heti käyttöön. Ei kai tässä voi muuta sanoa kun että, kyllä nyt kelpaa.

Kahvi ja teet Clipper. Puutarhatyövälineet Fiskars. Keittiöpyyhkeet Kauniste. Luonnonkosmetiikka Madara & Burts' Bees. Saunapyyhkeet Pentik. Nappula kynttilänjalka Iittala. Vuodevaatteet Finlayson.

At my sister's summer party there was so much gifts for the guests that I simply didn't have time to go through mine there. When I got home it was so nice to take time and look what I got. Here's some pics of the rest of the gifts we all got.

Coffee and tea Clipper. Gardening tools Fiskars. Kitchen towels Kauniste. Natural cosmetics Madara and Burt's Bees. Sauna towels Pentik. Nappula candle holder Iittala. Bed linen Finlayson.