Väriä

Olen viimeaikoina postannut hyvinkin tummansorttisia värimaailmoja joten ajattelin laittaa ainakin yhden postauksen jossa on oikein kunnolla väriä. Itse olen aina muka inhonnut keltaista (ja asun keltaiseksi maalatussa talossa), mutta joskus sitä vain tarvitsee hieman keltaista väriä elämäänsä. Kuten näin syksyisin.

I noticed the color themes in my last posts are a bit monochromatic so I felt like posting something more vibrant. What's funny is that I actually don't even like yellow (and I live in a yellow house), but when it's getting darker outside one needs some yellow in ones life.

Nappiarvaus

Katselin tätä tuolia vanhain tavarain liikkeessä ja mietin, että mitähän tuon kovin kamalan kuosin alla mahtaisikaan olla piilossa. Tuolin alta pilkisti hieman kaunista alkuperäistä tummanharmaata verhoilua joka näytti silmiini, ah niin kauniilta. Päätin ottaa riskin ja ostaa tuolin, silläkin uhalla, että alla oleva verhoilu olisi käyttökelvottomassa kunnossa.

I saw this lovely chair in a local antique store and wondered what might be hidden under the ugly fabric it had been upholstered with. I knew the original was a lovely dark grey fabric cause I saw a piece of it underneath the chair. After a careful thought I decided to take the chance and bought the chair.

Riskinotto kannatti. Alta löytynyt verhoilu oli yhtä nurkan rispautumaa lukuunottamatta täysin ehjä. Nyt on poliisiasemalla kunnon kuulustelutuoli.

And oh the happiness. The original fabric is almost unused. Now I have a perfect interrogation chair to my police-station work room.

Virallinen värimuutos

Katselin tässä taannoin televisiosta sarjaa Sydämen asialla ja erityisesti sarjan poliisiaseman lavasteita, koskapa siellä on aivan tismalleen samanlaiset miljoonalipastot kuin työhuoneessani oleva yksilö. Siinä niitä hetken tuijoteltuani tajusin, että minun on aivan ehdottomasti maalattava omani samaan tyyliin.

Olen katunut jo monta kertaa lipaston valkoiseksi maalaamista, ja ihmetellyt sen aikaisia omia mieltymyksiäni tuon värin suhteen. Nyt onneksi voin huokaista helpotuksesta että valkoinen on poissa, mutta samalla silti hieman kirvelee, ettei tuo ole se sama, alkuperäinen harmaa väri, vaikka melko läheltä liippaa.

No, oli miten oli työhuoneen tietokonenurkkaus muuttui väritystä vaihtamalla huimasti. Nyt siitä saa etäisesti vanhan poliisiaseman fiilistä, mikä ei ole huono asia ollenkaan.

I was watching the reruns of  a British tv serie Heartbeat and especially the Aidensfield police station cause it has the exact same filing cabinets I have in my work room. Suddenly I realized I had to do something to my cabinet. I have regreted painting it white for so long.

Now I think I have a little vintage police-station vibe in my work room, which is not bad at all compared to the whiteness it was before.

Löytyipäs

Siinähän se, täydellinen harmaan sävy oli koko ajan nenäni edessä kun vain ensin älysin katsoa oikeasta värikartasta ja väärästä kohdasta, nimittäin lattiaväreistä. Nyt löytynyt harmaa on aivan täydellisen harmaa makuuni. Juuri tuollainen hieman elänyt, vanha harmaa. Sävy on Tikkurilan vanhan ajan värikartasta nro 0231. Ostin sillä sävytettyä puolihimmeää kalustemaalia ison purkin ja aion lätkiä sitä vähän sinne sun tänne työhuoneessa saadakseni siitä vähemmän valkoisen. Aloitin työpöydästä.

Finally I found the perfect grey paint. I just had to look from the color chart of the floor paints. 

I am so fed up with white furniture in my work room so I got a big can of this grey paint with an intention to create a new mood for the room. I started by painting the big desk in front of the window.

Valkoisen alta

Suoritin hieman arkeologisia maalikaivauksia työhuoneen kahdelle jakkaralle. Valkoisen maalipinnan alta kaivautuikin esille varsin jännittävät esiintymät, vuosikausien värimuodit. Aikani kaiveltuani tuli vastaani tuolien melko alkuperäinen puupinta, joka alkoikin tuollaisenaan miellyttää silmääni kovasti. Päätin siltä istumalta jättää pinnat silleen, pistin vain kerroksen lakkaa suojaksi.

I did some research on the surfaces of the vintage stools I have in the work room. It was quite interesting to see all the different colors the stools had during the years. After a while the original wood was revealed and I just fell in love with it. I didn't want to do anything more to the rough look I found. I just touched them up with varnish.

Kyllähän kesti (taas kerran)

Saamattomuuteni on välillä kyllä ihan omaa luokkaansa. Olohuoneeni hieno kaappi, jonka kasasin vanhoista roinista pari vuotta sitten jäi sitten niille sijoilleen silloin, ilman saranoita ovissa ja reunojen sorvatut puuosat rautalangoin kiinnitettyinä. Näin se oli melkein kaksi vuotta. Ovet piti aina nostaa kaksin käsin pois paikoiltaan kun kaapista jotain tarvitsi ja reunojen puuosat vääntyilivät ja kääntyilivät miten sattuu.  Ja minä, minä siedin tuon kaiken, kun en vain saanut aikaiseksi tarttua toimeen. 

Nyt kun olohuone hieman hienosäätyi uuden nojatuolin ja opetustaulun myötä sai kaappikin vihdoin huomiota osakseen. Ovissa on nykyään saranat, reunapuut ovat kiinni ja koristehelat ja vetimetkin on asennettu. Ja nyt kun mietin miten pieni operaatio niiden laittaminen oli, en voi taas kun nauraa itselleni. Ja sanonta hitaasti hyvä tulee tarkoittanee tässä tapauksessa sitten todella hyvää, kun noin kauan kesti.

Sometimes I find it difficult to finish projects that I've started. This black cabinet in the living room, which I built from scrap almost two years ago never got it's hinges or  handles then. I left it without. For almost two years I had to lift the doors with both hands if I needed something from inside. Pretty uncomfortable. Now that I fine tuned the decor in the living room I finally had to fix the cabinet. 

If only I had known how easy and fast the job was two years ago. I wouldn't had to go through all that pain thinking about fixing it and dreading the task.

Ei ole reilua ei

Täkkikaupan täti tässä hei. Oli ihan pakko tulla tänne kertomaan, että sain yli viisikymmentä yhteydenottoa täkkien osalta. Ja se on aivan hirveä määrä se. Niistä viisi onnellista täkkinsä löysi, mutta lopuille joudun toivottamaan parempaa onnea ensi kerralla tai onnea jos löytyisi täkki jotain muualta. Tässä kaupassa kysyntä ja tarjonta eivät olleet lähelläkään kohdillaan (ei ne ole koskaan kohdillaan olleetkaan).

Ja jos tätä lukevilla joillain käyttöä vailla olevia täkkejä kätköissään on ja joista kohtuuhinnalla eroon haluaisi päästä, minulle voi laittaa postia osoitteeseen dgsisustusmania(ät)hotmail.com. Voisin koittaa saada myyjät ja ostajat kohtaamaan tätä kautta. 

Ja täkkiä vailla olevat lukekaa tämän postauksen kommentit...