Lapsen huoneessa

Lapsen huone koki suuren mullistuksen, kun uusi sänky pakotti muut huonekalut vaihtamaan paikkaa tieltään. Varhaisteini-ikäinen kasvaa pituutta niin että natina kuuluu ja tarvitsee ruodolleen paremman makuusijan kuin ne vanhat armeijan hetekat pystyivät tarjoamaan. Sänky on Ikean vanhaa tuotantoa ja malli ei enää ole heillä myynnissä. Olin tuota (muistaakseni Logga-) sänkyä katsellut sillä silmällä jo ennen lapseni syntymää mutta silloin ei vielä ollut sille tarvetta ja ostamatta jäi. Nyt kun lapselle sängyntarve ilmeni, muistui heti mieleeni juuri tämä sänkymalli. Onneksi näitä vielä kohtuullisen hyvin käytettynä löytää.

Uusi järjestys on oikeastaan parempi kuin vanha ikinä ja huone tuntuu suuremmalta. Aina on mukavaa kun voi vaihdella järjestystä. Saa tavallaan kuin uuden huoneen ja mikä parasta suursiivous tulee tehtyä siinä samalla kun tavaroita siirtelee.

The boys room went trough a big change since the new bed forced the other furniture to move over. The new layout works way better than the old one ever did.

Keskeneräisyyksien kuningatar

Se minä olen. Niin kovin hyvä olen aloittamaan "projekteja", mutta asioiden loppuun saattaminen onkin sitten toinen juttu. Eteisen lattiassa on vielä kohtia maalaamatta, yhden tuolin verhoilu pitäisi tehdä loppuun, sohvatyynyjen pesun johdosta on kaksi tyynyä vieläkin vailla täytteitään ja keittiön uusi pöytälevy pitäisi kiinnittää paikalleen. Puhumattakaan siitä jatkuvasti aloitetusta suursiivouksesta, joka ei ikinä etene alkua pidemmälle.

Makuuhuoneessa on seinällä niinikään keskeneräinen maalaukseni, jonka väripariksi löytyi kirpparilta taas uusi silkkitäkki. (Noita silkkitäkkejä tulee muuten lähiaikoina myös täkkikauppa-osioon. Olkaahan tarkkoina tarvitsijat.) Mukava yhdistelmä tuo tumma punainen ja viileä vaalea sininen.

The queen of unfinished business - that's me. Even the painting on the wall is still unfinished.

Niitit

Niitit, nastat, nupit, naulat mitä nuo nyt lienevätkään viehättävät minua suuresti. Jos vain näen niitä jossain kalusteessa, esineessä tai vaikka käsilaukussa minut valtaa samointein suunnaton himo saada se omakseni.  Ihan kaikki nastat eivät minuun kuitenkaan toimi. Niiden pitää olla juuri tätä kokoa ja pyöreitä malliltaan jotta saavat pääni sekaisin.

Decorative studs. Just how much can a person love them.

Lämmönlähteet

Rintamamiestaloissa on mielestäni maailman parasta keskusmuuri. Lämpö lähtee talon keskeltä, toisin kuin uudemmissa mökeissä, missä pattereilla lämmitellään ulkoseiniä. Sanonta tulisijasta talon sydämenä toteutuu mielestäni tällaisella metodilla hyvin. Lämpö jakaantuu keskeltä mukavasti ympäri taloa (ja on myöskin oman kokemuksen mukaan taloudellisempaa kuin niiden ikkunanalusien lämmittäminen). Keskusmuuri varaa itseensä ja lämmittää myös niissä huoneissa, joissa takkaa ei ole.

Meidän molemmat takat ovat varaavia. Ja molemmat ovat ihan uusia. Kaakelitakka ostettiin 2007 ja pönttöuuni tuli taloon reilu vuosi sitten. Haaveissa olisi vielä keittiöön se aito puuhella jossain vaiheessa.

Kahdella takalla saatiin kuitenkin jo talouden sähkönkulutus puolittumaan ja kokonaiskulutuksen mukaan taloamme voikin nyt kutsua matalaenergiataloksi. (Suora sähkölämmitys noin 100m2 tilaa, vuosikulutus noin 8500kWh). Voin siis sanoa, että suosittelen erittäin lämpimästi kaikille rintsikoissa asuville puulämmitystä.

Hauska kuriositeetti on myös se, että olohuoneen sohvalla maatessa näkee molemmat takat, vaikka ne ovatkin eri huoneissa.

Fireplaces made of tin and tile placed in the middle of the house spread the heat evenly - like a heart.

Miehekkäät ripustimet

Kirpputorilta bongasin nämä melkoisen suurikokoiset naulakkokoukut porstuaan sadevaatteille ja muille, joita ei viitsi sisätiloihin tuoda. Koukut ovat ihan umpirautaa ja ulkoasustaan päätelleen ovat olleet kovassa käytössä. On hauska fiilistellä mistä nuo voisivat olla peräisin. Kenties jostain vanhasta tehtaasta, tai vaikka suuresta sikalasta.

(Huomatkaa, eräällä roikkuu edelleen toissajouluinen kranssi ovessa. Kohtahan tuo joulu taas on, joten mitäpä tuota turhaan pois ottamaankaan.)

Very "manly" coat hooks found from the fleamarket.

Omituinen valo

Portaikko on nyt tyystin harmaa, mutta jotenkin tuo vähäinen valo saa harmaan näyttämään välillä aivan siniseltä. Kamerallakin oli vaikeuksia selvittää itselleen minkä väristä tuolla tilassa oikein on. Muualla asunnossa harmaa väri näyttää siltä miltä pitääkin, eli harmaalta. Kummallista. No ehkä kun saan lattiankin vielä maalattua pääsen näkemään tuliko tuosta harmaa vai sininen. Parempi kumminkin kun se ruskea - ehdottomasti.

Peculiar light makes the grey look almost blue. Even my camera had a hart time figuring out the colors of this space.

Etten sanoisi...

Illalla olin maalannut ensimmäisen osan, eli joka toisen portaan ja aamulla oli näky tällainen. Tuli ihan olo, että olen linnanmäen vekkulassa tai jossain. Harmaa väri näyttää joka tapauksessa paremmalta kuin ruskea. Ja todennäköisesti tilasta tulee myös valoisampi kuin ennen. En melkein malta odottaa iltaa, että pääsen maalaamaan loput rappuset. Päätä rupeaa särkemään tuo väriyhdistelmä.

This color combination tends to give person a headache. But it's easier to paint the steps this way.