lauantai 18. joulukuuta 2021

Sammaljuttuja

Taannoin ostamastani laatikollisesta sammalta syntyi idea päällystää sillä jo valmiina oleva juuttinarulla koristelemani rautalankatähti ja sehän onnistui vallan yli odotusten. Tekeminen oli myös helpompaa kun mikään ikinä, mutta annan siitä kiitokset tuolle valmiille pohjalle, johon sammal oli lähes lapsellisen helppoa kiinnittää.

Juuttinaru on just tarpeeksi kitkainen alusta johon sammal tarttuu hyvin kiinni ihan vaan kun painoi sen siihen muotoonsa ja ompelulangalla kieputtaa sen ympäri. Leikkasin noista isommista sammallevyistä vain sopivan kokoisia suikaleita, jotka kieputtelin tähteen perätysten niin, että multainen puoli jäi jokseenkin huolellisesti tuota juuttinarua vasten. 

Työskentelyäni piristämässä oli pöydällä yksi kynttilä lyhdyssä sekä nuo jo viime keväänä poimimani joulupajunkissat. No ei vaiskaan mitään joulupajunkissoja ole, nämä nyt vaan sattuivat olemaan tässä valmiina odottamassa ensi kevään pääsiäisaskartelujen somisteina, niitä kun pitää alkaa jo helmikuun alussa kuvailemaan lehteen ja viime keväänä kaukaa viisaana jätin nipun kuivumaan talteen, että on sitten varmasti tuolloin talvella pajunkissoja minulla. Näitä on vaikea tässä huushollissa mihinkään piilottaa, niin olen sitten esillä pitänyt ihan ronskisti vaan. 

Tuo sammal oli kyllä niin hauska materiaali askarrella, vähän vain kävi sääliksi kyllä kun seassa kasvoi pikkuruisia kuusentaimia ja muita, että nyt ne kuoloo, kun kuivaksi käy nämä koristeet, mutta sitten keksin, että jospa vain pihalla näitä pitäisin niin eivät ainakaan ihan heti huonoiksi mene. Mietin myös, että olisipa joku konsti millä nämä saisi hengissä pidettyä myös kesän yli seuraavaankin jouluun, mutta se taitaa riippua ihan siitä, että millainen kesä sieltä on tällä kertaa tulossa. Näiden puolesta toivon oikein sateista sellaista kyllä.

Valmista tuli alta vartissa ja juuttinarutähti muuttui viehättävän vihreäksi. Muistin samalla, että jossain jemmoissani minulla on vielä sydän ja rauhanmerkkikin tähän tyyliin tehtyinä, että pitää seuraavaksi käydä kaivamassa ne vielä esille sammaleella päällystystä varten. Jäljelle jäävät sammalet levittelen sitten tuonne pihalleni, josko siellä jatkaisivat vielä eloaan, vaikkei se ihan metsämaata olekaan. Tuo laatikollinen oli nimittäin ihan hirveän riittoisa sisällöltään.

I had this wire jute star that I had made a couple years ago and now I had the idea to cover it up with live moss. I absolutely love the outcome, but feel so sorry for the moss and all the little things growing on it that I need to keep this outdoors only so it won't die. :D 

torstai 16. joulukuuta 2021

Makuuhuoneen hämärässä

Kuivattelin oliivipuun oksista pienen kranssin makuuhuoneen hämärään joulutunnelmaa tuomaan ja stailasin samalla tuon naulakon muutenkin vähän jouluisampaan asuun. Kranssimateriaalit tulivat tänä vuonna ihan omasta takaa, kun leikkelin kesän aikana vähän pitkiksi venähtäneiden oliivipuideni oksia lyhyemmiksi. Rautalankaympyrään kieputettuina annoin niiden vain kuivahtaa muutaman päivän pöydän päällä tasaisella sen verran jämäköiksi, että lehdet eivät enää roiku lerppuina tyvistään, kun kranssin nostaa pystyyn. 

Kranssin seuraksi valikoin tuonne vähän messinkiä, puujuttuja ja himpun sellaista rouheutta, kun kesällä kasvihuoneessa tykkään harrastaa ja mielestäni siitä tuli just kiva noin. Vähän vaatimaton, mutta silti jouluinen, kun lyhdyssä palaa pieni tuikku (led) valaisten hennosti ympäristöään. Tuohon näkyyn on ihana aamuisin herätä, vaikka olisi vielä vähän hämärämpääkin.

I styled my bedroom rack to a modest and rustic festive look I like right now. I made the olive wreath by attaching the branches to a metal circle with wire and let it dry on a table top so long as the leafs got sturdy enough to keep their pose.

maanantai 13. joulukuuta 2021

Havukranssit happihoidossa

Tein eilen illalla neljä havukranssia joulun koristeiksi kotiimme, mutta vein ne vielä ulos oleilemaan, sillä meidän puulämmitteisessä puutalossa niille on ihan liian lämmin ja kuiva ennen kun joulu ehtii edes saapua. Ulkona märässä ja kylmässä ne säilyvät raikkaina ja hyvinä siihen asti, kunnes vähän lähemmäksi joulua päästään. 

Onneksi on tuollainen hyvä seinäke johon kransseja ripustella tuolla ulkona, niin ei sitten ihan hangista niitä tarvitse käydä kaivelemassa. Kranssit inspiroivat laittamaan ympäristöön vähän muutakin kivaa, että tuli oikein kunnon astelma tehtyä tuohon ja kyllähän tuota kelpaa katsella nyt sitten.

Olin ostellut noita emmeitä jo aiemmin varastooni kransseja varten paristakin eri kukkakaupasta, jotka havunippuja näin joulun alla möivät ja nyt oli ihanaa rentoutua puuhaamaan, kun oli kaikki materiaalit valmiina. Käytin pohjiksi kransseihin niitä jo monena vuonna uudesti käyttämiäni rautalankarenkaita, joihin kipeputtelin vain havut pienissä nipuissa ohuemmalla vihreällä rautalangalla kiinni. Helppoa kun mikä.

Tein pari pienempää kranssia ihan vaan noista katajan oksista, yhden perus metsäkuusesta ja isoimpaan laitoin sekaisin katajan kanssa tuota ihanan jämäkkää havua, jonka nimen olen tyystin jo pyyhkäissyt muististani. 

Tuo isoin kranssi pääsee  sitten joulun pyhiksi olohuoneen vitriinikaappia koristamaan ja pienemmistä ainakin yksi keittiöön skafferin oveen, mutta muille en ole vielä ihan tarkkaa paikkaa päättänyt. Yhtään en harmistu siitäkään jos kaikki eivät sisälle päädy vaan joku jäisi tähän pihalle koristamaan tätä nurkkaa sitten joulunakin. 

Made some wreaths last night and put them outside to wait for Christmas. Our home is so warm and dry these wouldn't last if I put them up now, but storing outdoors will keep them good till the holidays are a bit closer. I also had to style this corner up a bit, with the wreaths it became so festive. Now it's so nice to look at every time I go outside.

sunnuntai 12. joulukuuta 2021

Piparkakkujuttuja

Perinteiset piparisulkeiset on pidetty ja teinpä tänä vuonna taas tuon piparkakkutalonkin tuonne lasikuvun alle. Tykkään tosi paljon mainostaa näitä huitaisten koristelemiani pipareita ihan sillä, että muutkin innostuisivat kokeilemaan, kun ei sen niin vimpan päälle tarvitse olla, että kakkuset näyttävät (ja maistuvat) kivammille. Some pursuilee tähän aikaan vuodesta toinen toistaan taidokkaammin koristeltuja luomuksia ja siinä voi monella tulla ihan tuska päähän, kun eihän nyt kaikki sellaista osaa. Mutta tällaiset osaa kuka vaan ja varmasti näyttää ihan yhtä kivalle nättiin lasipurkkiin laitettuna tai kivassa kulhossa pöydällä.

(Ja materiaaleina ihan vaan marketista pakastetaikinat ja valmiit sokerikuorrutteet tuubista päälle, niin ei tule stressiä siitäkään.)

Samalla pöydällä piparkakkutalon kanssa lojuu kokoelmani erilaisia koristepalloja ja käpyjä hienossa vanhassa kuparisessa säilyttimessään, jonka tässä pari viikkoa sitten kirpputorilta ostelin. Sekaan on löytynyt myös hauskoja kokonaisena kuivattuja appelsiineja, joita suunnittelen tänä jouluna myös kuuseen ripustavani. Kokoelmaa on kiva katsella tuollai yhdessä läjäassä, mutta pian alan ripotella niitä tuosta ympäri taloa jahka muukin koristelu tässä pikkuhiljaa lisääntyy. 

Valmiit piparkakut siirtelin tuosta pöydän päältä omaan purkkinsa keittiön tasolle. Piparivarkaita varten meillä on purkin vieressä pieni hälytin kulkusten muodossa. Se oli siinä jo kun purkkia siihen mallailin ja koskapa se osoittautui niin hauskaksi, kun kilinästä aina kuulee, että purkilla käydään, jätin sen siihen ihan tarkoituksella. Tosin meillä ei varkaita tuossa käymisestä mitenkään rangaista, ellei sellaiseksi lueta sitä, että olohuoneesta joku huutaa, että: "tuotko mullekin!"

My gingerbreads are decorated as usual without any stress. I love to look at beautifully crafted gingerbreads but don't want to go thru all that trouble myself, so I've kept it fast and simple. I think these look just as lovely as ones that have been made with more skills and effort.

perjantai 10. joulukuuta 2021

Niin joutui joulu porstuaan

Vihdoin hellitti pakkanen sen verran, että tämä vilukissa uskalsi porstuaan laittamaan sen nätiksi joulua varten. Oli sitä jo odoteltukin, tila oli nimittäin jäänyt ihan syksyiseen kuntoon ja sieltä sai ensinnä kantaa ulos ruukkuihinsa jäätyneet kesäkukkien jämät. Onneksi olin sieltä ottanut talteen jo aiemmin kaikki oliivipuut ja muratteja lukuunottamatta muut monivuotiset, jotka viettävät nyt talveaan turvassa sisätiloissa portaikossamme.

Laittelin tilalle vähän jouluvihreitä, lyhtyjä ja kaikkea just sillä hetkellä silmiini nättiä ja lopputuloksesta tuli ihan älyttömän söötti ja kiva kokonaisuus. 

Olin pari vuotta sitten ostellut noita isoja sammalpalloja tietämättä mihin niitä oikein käyttäisin, mutta nyt keksin laittaa toisen vaan jalalliseen ruukkuun ja isomman täräytin tuohon tänä vuonna kuusta vaille jääneen keijukuusen jalkaan, samalla meiningillä kun tässä pari viikkoa sitten askartelemassani  sisäversiossakin.

Ja voi kuulkaa, että oli kiva vihdoin laittaa tähän kesäkuussa kirppisteltyyn talolyhtyyn tuikut sisälle. Oli todella kaiken sen odottamisen väärti ja elämys kun pääsi näkemään miltä lyhty joulufiiliksessä näyttääkään, mielestäni ihan kuin piparkakkutalo tuossa keskellä!

Sen seuraan sopii täydellisesti tuo ystävältä lahjaksi saatu ihana valurautainen tammenterho. Olen täällä tänään naureskellut sitä, että me ollaan tuon ystäväni kanssa kyllä ihan oravia, kun olemme tässä syksyn mittaan ostelleet toisillemme lahjaksi tammenterhoja, minä betonisia hänelle ja hän tuon rautaisen minulle. Kunnon kurremeininkiä!

Porstuan somisteeksi sopi nyt loistavasti myös kaikki jo pari viikkoa sitten hamstraamani kranssimateriaalit, joista aion askarrella jouluksi aidot vihreät koristeet sisällä käytettäväksi. Erityisen onnekas olin kun löysin Naapuripitäjän isosta kukkakaupasta laatikollisen oikeaa sammaltakin, josta olen jo vuosia haaveillut. Havuista ja muista teen kransseja, mutta sammalta olisi kiva käyttää johonkin oikein luovaan, en vain vielä ole ihan keksinyt, että mitä se voisi olla, mutta eiköhän se tässä selkiinny, kun tekemisen alkuun pääsen.

Ja lopuksi porstuaan sopi loistavasti tämä siskoni kirppiskuormasta joskus vuosia sitten ostamani lasitähti, joka on ollut melkoinen murheenkryyni siitä asti. Ei siis siksi, etteikö olisi ihan huiman nätti vaan siksi, etten ole sitä monista yrityksistäni huolimatta saanut jouluisin oikein sopimaan mihinkään sisustuksissani, kunnes älysin ottaa siitä sähköjohdot irti ja laittaa sen pelkäksi koristeeksi ilman ripustamista ja valoa. Nyt se toimii melkein missä vaan ja on just niin kaunis, kun mihin siinä alunperin ihastuinkin.

Finally the weather warmed up so that I could go to my cold porch and spruce it up for Christmas. I had so much fun decorating the space today, I hope you can see it in these pictures too.

sunnuntai 5. joulukuuta 2021

Vihreitä tähtiä

Halusin olohuoneen ikkunoihin paperiset tähdet ja koskapa niitä löytyi enemmän kuin yksi niin laitoin niitä sitten enemmän. Tykästyin ajatukseen, että ne ikään kuin lennähtävät ulos tuosta ikkunasta ja ripustin ne siksi noin. Värinä tähdissä on tumma vihreä parissakin eri sävyssä, mutta näin hämärään vuodenaikaan ne eivät tuolta kovasti edes erotu erikseen.

Ensimmäinen hajusinttikin on jo osteltu ja laitettu keskelle olohuoneen pöytää jouluisaa tuoksuaan tuomaan. Tosin eihän nämä valkoiset niin paljoa tuoksu kun muut värit ja lämpimässä sitäkin vähemmän, mutta jos tuohon oikein kumartuu ja läheltä nuuhkaisee niin fiilis on taattu. 

Piilotin hyasintin ruukun lasimaljakkoon, jonne kasasin päälle reilun annoksen tuollaista askartelujäkälää, jota joskus olen varastoihini hankkinut sekä muutaman kivan kuivatun limen, jotka ostelin viime viikolla yhdestä lähipitäjän ihanasta sisustusputiikista. Kynttiläkippo on kirppislöytö jo muutaman viikon takaa ja messinkinen pähkinän muotoinen pähkinänsärkijä osteltu jo vuosia sitten Etsy:stä.

Muutoin huone on koristeluiltaan vielä mielestäni hyvin maltillinen, enkä ole edes päättänyt laitanko sinne nyt enempää sillä kuusihan sinne sitten tulee kun sen aika koittaa ja se jos mikä on sitten oikein kunnon joulupläjäys se.

Ai niin ja onhan siellä toisessakin ikkunassa paperinen tähti, tällainen vähän kimaltavampi ja valoilla varusteltu, mutta samaan henkeen tummanvihreä kun muutkin. Ja tarkkasilmäiset ehkä bongaavat tuosta myllätyltä sohvalta yhden karvakorvankin ja oikein tarkkasilmäiset ehkä huomaavat, että se ei ole kumpikaan meillä jo asuvista karvakorvista vaan joku ihan muu. Saattaapi siis olla, että täällä asustelee tällä hetkellä kolme koiraa, mutta se on tarina ihan erikseen ja kerron sen joku toinen kerta, kun valoa riittää noiden liikkuvien kohteiden kuvaamiseen paremmin. (Nyt oli helppoa, kun tuo kohde oli sikeässä unessa tuossa.)

For this year I put up some dark green paper stars on the living room windows. I fell in love with the idea of the stars flying off the window and luckily found enough stars to do make it happen. The other window in the room has only one star, but it has light in it and a bit bling, so it works there better alone. P.s. We have three dogs at the moment instead of two. It's a story that I'll tell you later.

lauantai 4. joulukuuta 2021

Pönttöuunin joulupuku

Tuli vahva fiilis koristella työhuoneen pönttöuuni tuolla uunin päällä säilössä olleiden messinkisten kynttilänjalkojen inspiroimana. Mietin mikä niiden kanssa sopisi ja mieleen tuli heti tehdä sinne tuollaisesta kullanhohtoisesta pakkauspaperista pyöreitä tähtiä. Tein tähdet tällä samalla ohjeella, kun pari vuotta sitten, mutta nyt leikkelin niiden reunat vähän terävämmiksi ja lisäsin niihin koristeeksi reikiä ja voi kun tuli juhlava fiilis uunin ympäristöön niistä.

(Tuo kullanhohtoinen paperi askarteluun löytyi paikallisen Citymarketin joulupaperilaatikosta.)

Kullan ja messinginsävyjen innoittamana kokeilin miltä kokonaisuuden kanssa näyttää viime joulusta jäänyt kuivattu pajunlehtikranssi, jonka värisävy oli alkanut painua lujaa vihreästä ruskeaan sekä muutama muukin kuivattu vihreä ja tykästyihin tuohon tunnelmaan tosi lujaa täällä. Jotenkin niin ihastuttavan entivanhainen värimaailma ja fiilis. 

Lehtikranssi on vaan niin kuiva ja rapsakka, että se ei tuossa kovin kauaa kestä, sillä tiedän, että joku nojaa siihen kuitenkin takan peltiä avatessa ja kuuluu vain iloinen ritinä kun kranssi muuttuu murusiksi. Mutta sen hetken kun se kestää se näyttää siinä kauniilta. Rungon voin sitten käyttää uudestaan vaikka havuilla täytettynä, sitten kun sen aika koittaa.

Mutta onpas vaan kiva kun on joulufiilis nyt niin kohdillaan tässä nurkassa. Ei paljoa muuta huvittaisi tehdäkään, kun vaan istua tuijottamassa tuota.

Put up a little Christmas around the tin oven I have in my study. Made those golden stars to match the brass on the candle sticks on top of the oven and added some very old and dry greens to complete the look. I really love the colors here now, makes it look so old fashioned and warm.